Toinen ja kolmas matka Balkanille…

Ensimmäisen ja toisen Balkanin matkan välillä ehti vierähtää lähes 30 vuotta, sillä alue oli pitkään niin levoton, ettei olisi ollut mielekästä turistina matkustaa sinne. India Jones- tyyppisille hurjapäille se olisi ehkä sopinut, mutta minä olen sikäli vanhanaikainen että arvostan rauhaa ja vakaita oloja. 2000-luvulla aloin kuitenkin lukea toinen toistaan houkuttelevampia juttuja Baltian rannikkoseuduista ja jopa muutamista sisämaan kaupungeista kirjoitettiin suomalaisissa lehdissä positiiviseen sävyyn. Niinpä lopulta syksyllä 2012 uskaltauduin runsaan viikon omatoimi -matkalle Slovenian pääkaupunkiin Ljubljanaan.  Se kannatti!  Vähän Turkua suurempi Ljubljana oli varsinainen turistin taivas! Ruoka ja viini oli hyvää ja halpaa!  Hintataso ravintoloissa oli alle 50% Suomen hinnoista. Esimerkiksi iso lasi punaviiniä ravintolassa maksoi muistaakseni vain 2-3 euroa.  Kaupunki oli sopivan pieni, jotta sen hallitsi hyvin kävellen. Valtaosa nähtävyyksistä oli muutaman kilometrin säteellä. Itävalta-Unkarin loistoaikana 1800-luvulla rakennetut palatsit oli suurelta osin 2000-luvulla ehditty jo kunnostaa ja ne olivat kauniita. Ljubljanassa oli vaikeaa huomata että kaupunki ehti 1900-luvulla olla yli 40 vuotta kommunistisen hallinnon ikeessä. Kommunismi tuottaa yleensä hyvin rumia rakennuksia tai ainakin 1900-luvulla näin tapahtui, mutta onneksi Ljubljanan kauniita 1800-luvun palatsirakennuksia ei missään vaiheessa korvattu Stalinin ajan harmailla ja kolkoilla betonilaatikoilla.  Ljubljanassa on valtava määrä opiskelijoita ja tämä tuo oman hienon vibansa kaupungin iltaelämään. Kulttuurinnälkäisille on tarjolla hienon arkitehtuurin lisäksi paljon löytöjä roomalaisajalta, sillä jo 2000 vuotta sitten muinaiset roomalaiset rakensivat paikalle ison ja vauraan kaupungin.

Vuoden 2012 matkan jälkeen mietin usein uutta matkaa alueelle, mutta aina löytyi kohteita, jotka menivät ohi. Lopulta kesällä 2019 päätin että oli vihdoinkin kolmannen Balkanin matkan vuoro. Suomalaiset tuntevat ehkä parhaiten Balkanilta Kroatian rannikolla sijaitsevan Dubrovnikin, joka oli suosittu turistikohde jo “muinaisen” Jugoslavian aikaan. Toki Dubrovnik on kaunis ja sieltäkin löytyy paljon roomalaisten jättämiä kulttuuriaarteita, mutta usein kaupungissa on enemmän turisteja kuin paikallisia eli Dubrovnik on vähän kuin Venetsia – siellä on jo liikaakin turisteja.  Niinpä pitkällisen pohdinnan jälkeen matkakohteeksi varmistui Kroatian pääkaupunki Zagreb, jossa on saman verran asukkaita kuin Helsingissä.  Lukemani perusteella nähtävää siellä oli vähintään viikoksi ja lisäksi lähellä oli monia mielenkiintoisia maaseutukohteita.          

 Harri Huhtanen 2021