Vaikka näissä juhlajulkaisujen remasteroinneissa on pieniä parannuksia alkuperäisiin levyihin verrattuna eivät ne kuitenkaan ole niin merkittäviä että näitä kannattaisi niiden vuoksi hankkia. Sen sijaan ohessa tuleva lisämateriaali on yleensä kiinnostavaa, samoin esittelyvihkoset, jotka sisältävät  tietoja alkuperäisten levyjen valmisteluvaiheista. Erityisesti tällä L.A. Womanin Deluxe-boksilla on mukana ilahduttavan paljon julkaisematonta sessiomateriaalia. Marraskuun 1970 ja tammikuun 1971 välisenä aikana Doors äänitti tuottaja Bruce Botnickin lausunnon mukaan albumin kuudessa päivässä. Valitettavasti edes tällä 50-vuotisjuhlapainoksella ei paljasteta minä päivänä mikin otto (take) on äänitetty. Kuuluisan ja erittäin perusteellisen Doors-kronologian The Doors On The Road (1997) julkaissut Greg Shaw ilmoittaa kuitenkin kirjassaan, että L.A. Womania olisi äänitetty joulukuussa 1970 sekä tammikuussa 1971 pienessä The Doors Workshop – nimisessä toimistorakennuksessa, osoitteessa 8512 Santa Monica Boulevard. Lisäksi äänityksiä oli tehty jo marraskuussa 1970 Sunset Sound Recorders -studiossa, osoitteessa 6650 Sunset Boulevard.

Esittelyvihkosessa Botnick kertoo seuraavaa: ”yleensä laulujen äänityksiin tarvittiin vain muutama otto ja virheet korjasimme sen sijaan että olisimme tehneet uuden oton”. Tämäkään ei täysin pidä paikkaansa, sillä jo nyt julkaistusta materiaalista voi kuulla että osaa kappaleista kokeiltiin huomattavasti useammin kuin ”pari kertaa”. Myös esittelyvihkon kuvat sivulla 12 ovat harhaanjohtavia, sillä niiden yläpuolella olevassa tekstissä mainitaan ”original multitrack session tapes” mitä kuvien esittämät kotelot eivät suinkaan ole, koska kappalemerkintöjen yläpuolella koteloiden oikeassa yläreunassa on teksti ”A/D 96khz 24bit – 1/26/11”. Kuvissa on siis masternauhojen digitaalisia kopiota. Amerikassa päivämäärät merkitään kuukausi-päivä-vuosi ja näin ollen tuo kuvien merkintä tarkoittaa päiväystä 26.tammikuuta 2011 ja ilmeisesti nämä digitaaliset nauhat valmistettiin masternauhoista vuoden 2012 juhlajulkaisua varten.  

Klassisen rockin harrastajille paljastetaan näissä uusintajulkaisuissa asioita vain vähän kerrallaan ja niinpä tälläkin kertaa herää enemmän uusia kysymyksiä kuin mitä saadaan vastauksia vanhoihin kysymyksiin. Botnick esimerkiksi kertoo ,että sessiot olivat hyvin kurinlaisia ja Doorsit työskentelivät lähes toimistoaikoina eli kello 9-17. Jos siis väite siitä että levy äänitettiin vain kuudessa päivässä pitää paikkansa ja jos lasketaan että tuosta 8 tunnin ”työajasta” äänityksiin olisi käytetty vaikka vain 3 tuntia per sessiopäivä niin silloinkin masternauhoja pitäisi olla levy-yhtiön holveissa 18 tunnin verran! Tällä kertaa siitä julkaistiin ilahduttavasti peräti 2 tuntia 33 minuuttia, mutta mikään complete -sessiojulkaisu tämäkään boksi ei ole ja epäilen vahvasti ettei tämä jää L.A. Womanin viimeiseksi arkistojulkaisuksi.

Harri Huhtanen 2021