Koska toukokuussa 1973 ilmestynyt Tubular Bells saavutti valtavan suosion Englannissa ja Manner-Euroopassa ja joitain vuosia myöhemmin myös USA:ssa niin oli selvää että kun kyseessä oli instrumentaaliteos niin ennemmin tai myöhemmin siitä tehtäisiin myös klassinen sovitus. Itse asiassa se tehtiin jo vuosi albumin ilmestymisen jälkeen. Asialla oli  David Bedford, joka sovitti teoksen klassisille instrumenteille. Teos esitettiin livenä Barking Town Hallissa jo syyskuussa 1974 ja teoksen muusikot olivat lontoolaisen Royal Philharmonic Orchestran soittajia. BBC lähetti esityksen livenä radiossa. Live-esityksessä kitaraa soitti Steve Hillage. Myöhemmin tästä esityksestä tehtiin albumi siten että Steven kitara-osuudet korvattiin jälkiäänitetyillä Mike Oldfieldin kitaraosuuksilla.

 Klassisen orkesterin versio Tubular Bellsistä (TB) poikkeaa merkittävästi 1973 julkaistusta, alkuperäisestä proge/rock -albumista, jossa basson, kitaroiden, mandoliinin ja tubular bellsien  osuus on hyvin merkittävä.  Klassisessa versiossa Bedford on korvannut basson, mandoliinin ja pitkältä  myös kitarat erilaisilla torvi- ja puhallinsoittimilla. Klassisessa versiossa Oldfieldin kitaroita kuullaan vasta albumin kakkospuolen loppupuolella. Alkuperäisessä TB:ssä muutamat rockosuudet ovat kohtalaisen “junnaavia” ja tätä on onnistuneesti lievennetty klassisessa versiossa, mutta minuuspuolella on kuitenkin enemmän asioita eli ei tämä TB:n orkesteriversio pärjää alkuunkaan alkuperäiselle albumille, joka on ajaton mesteriteos muutamista puutteistaan huolimatta.                 

Harri Huhtanen 2023