Tukholma 16.-18.2.2018 (osa 2)

NordiskamuseetLauantai 17.2.2018     
Suuri osa suomalaisista tuntee nimen Skansen ja aika moni on varmaan käynytkin siellä. Huomattavasti harvempi sen sijaan tuntee Nordiska Museetin ja vielä harvempi on siellä käynyt. Tietäjien joukko harvenee edelleen kun mainitaan nimi Artur Hazelius (1833-1901).  Hazelius on kuitenkin se nimi joka nivoo yhteen sekä Skansenin että Nordiska Museetin. Molemmat nähtävyydet ovat jo yli 100 vuotta vanhoja ja sijaitsevat Djurgårdenissa, joka on iso saari (noin 3 km2)  Östermalmin eteläpuolella.  Hazelius varttui pappisperheessa, opiskeli Uppsalassa kieliä ja väitteli tohtoriksi ja palasi Tukholmaan. Hazelius oli kielen ohella kiinnostunut ruotsalaisesta kansankulttuurista ja hazelius1901teki siksi pitkiä matkoja Ruotsin maaseudulle. Vähitellen hän vakuuttui siitä ,että hänen elämäntehtävänsä olisi pelastaa vanha ruotsalainen kansankulttuuri sekä talot että talousesineet. Hazeliuksen suureellisten suunnitelmien toteuttaminen vaati valtavasti rahaa jota hänellä ei ollut. Hän esitti ideansa kuitenkin niin vakuuttavasti Ruotsin rahamiehille,että hän aina jotenkin pystyi hankkimaan  rahoituksen hankkeilleen ja kun tuli maksun aika pystyi hän aina puhumaan itselleen lisää aikaa. Hazelius saavutti päättäväisyydellään ja puhelahjoillaan enemmän kuin monet valtiomiehet. Hänen ideoidensa pohjalta syntyi valtavan suuri ulkoilmamuseo, Skansen, joka oli alallaan ensimmäisiä maailmassa.  Lisäksi lähelle Djurgårdenin sisääntuloväylää rakennettiin saksalaisia palatseja ja linnoja muistuttava Nordiska Museet, joka jo rakennuksena on huikea nähtävyys sekä ulkopuolelta että sisältä!  Hazelius sai hankkeitaan varten kasaan ystäviltään ja sijoittajilta siihen aikaa uskomattomat 3 miljoonaa kruunua. Lukuna summa tuntuu kovin pieneltä, mutta kun sen muuttaa nykyrahaksi ja nimenomaan siten että miten paljon työvoimaa ja työtä sillä rahalla sai 1800-luvun loppuolella, niin summa kasvaakin 3000 miljoonaan nykykruunuun mikä tekee euroina noin 300 miljoonaa!  Ei siis ihme että omana aikaan Hazeliuksesta käytettiin lempinimeä ”Ruotsin suurin kerjäläinen”.  Talvivaaran perustaja oli myös hyvä puhumaan, muttei saanut mitään kaunista aikaan. Hazeliuksen museo sen sijaan on hieno nähtävyys, joka esittelee monipuolisesti ruotsalaista kansakulttuuria 1600- luvulta nykypäivään mukaan lukien herraskotien esineistö.

Djurgårdenissa on monta mielenkiintoista nähtävyyttä ja jos ne kaikki haluaisi läpikäydä ei siihen yksi päivä riitäisi. Nordiska Museet on jo niin massivinen että siihen on syytä varata 3-4 tuntia. Sen jälkeen ehtii ja toivottavasti jaksaa vielä käydä upouudessa (avattu vasta keväällä 2017) Viikinkimuseossa, jossa on käytetty paljon uusinta tekniikkaa asioiden elävöittämiseksi. Alakerran ”kummitusjuna” -kiertue on mielenkiintoinen enkä halua tehdä tässä juonipaljastuksia, mutta jo sen vuoksi museota voi suositella lämpimästi. Yläkerrassa on paljon videoesityksiä ja aidon, yli 1000 vuotta sitten eläneen viikingin luurangosta nykytekniikalla rekonstruoitu ihmishahmo, joka vaaleaihoisena, vaaleine hiuksinen ja sinisine silmieen muistuttaa yllättävän paljon nykyruotsalaisia. Tosin Ruotsissakin siirtolaisia on jo useammassa polvessa, joten käsite ”nykyruotsalainen” ei ole enää kovin yksiselitteinen.

Harri Huhtanen 2018

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s