“Rock’n’roll will never die!” lauloi Neil Young vuonna 1979. On sitten jo paljon filosofisempi kysymys mitä tuolla sloganilla halutaan ymmärtää, sillä musiikkityylin lisäksi kyseessä on tietynlainen elämänasenne ja näkemys maailmasta. Jos asiaa lähestytään siitä yksinkertaisesta näkökulmasta pärjääkö rockmusiikki jatkuvasti muuttavassa maailmassa ja kulttuuriympäristössä niin silloin arvioisin että Neil Young on oikeassa. Ainakin toistaiseksi hän on hyvinkin oikeassa, sillä rockkonsertteihin riittää edelleen tulijoita, vaikka lipunhinnat ovat pilvissä ja levymyynti olematonta. 74-vuotias John Fogerty, joka kirjoitti suurimmat hittinsä jo 50 vuotta sitten veti kymmenennessä Suomen konsertissaan Hartwall Arenan melkein täyteen eli yleisöä oli erään arvion mukaan lähemmäs 9000 henkeä!

Settilista koostui vanhaan tapaan puoleksi CCR-hiteistä ja toinen puoli oli cover-kappaleita muista 1960-luvun hiteistä. Fogertyn soololevyiltä kuultiin laskujeni mukaan vain kolme kappaletta. Minulle tämä oli vasta toinen Fogerty -konsertti. Ensimmäisen kerran olin miehen konsertissa Turussa 1997 ja koska tuona vuonna Fogerty esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa oli yleisön hurmos sen mukaista!  Turkuhallissa on tuskin koskaan kuultu niin mahtavaa aplodi- ja kannustushuutokonserttia kuin tuossa konsertissa!  Hartwall Areenalla 2019 yleisön meno oli hillitympää, mutta itse artisti sen sijaan tuntui olevan “liekeissä”. Hänellä oli lavalla mukanaan molemmat poikansa, joista Shane  soitti toista kitaraa.  74-vuotiaan Johnin kunnosta hyvän käsityksen antoi se, että missään vaiheessa keikkaa John ei hikoillut eikä hengästynyt, vaikka hän lauloi ja soitti kuin “riivattu”. Puolta nuoremman Shanen paita sen sijaan silminnähden peittyi hiestä viimeistään konsertin loppuolella kun mukaan tuli vielä muutama pyropläjäys.

(jatkuu…)

Text and Photos: Harri Huhtanen 2019