Fogerty silminähden nautti Helsingissä olostaan lavalla. Takana oli pitkä masentava jakso hänen elämässään, jolloin hän ei voinut tai ei halunnut esittää vanhoja CCR-hittejään, koska kaikki tuotot niistä menivät aikanaan tehdyn epäedulisen sopimuksen vuoksi Fantasyn (nyttemminkin edesmenneelle) levymogulille. Fogerty ei hyväksynyt tyhmää sopimusta ja protestoi ainoalla tavalla, jonka keksi eli kieltäytyi esittämästä CCR:n musiikkia.  Asia ei olisi ollut ongelmallinen, jos Fogerty olisi pystynyt säveltämään uusia hittejä samaa hurjaa tahtia kuin vuosina 1968-71, mutta kun uusia hittejä ei syntynyt ja vanhat olivat hyllyllä, ei yleisö saanut sitä mitä halusi sillä suuri yleisö haluaa kuulla aina ne tutut kappaleet, ne hitit. Niinpä Fogerty masentui ja lopetti keikkailun pitkäksi aikaa.

Mutta nyt kaikki on toisin!  2000-luvulla Fogerty on keikkaillut säännöllisesti melkein joka vuosi ja takuuvarmat CCR -hitit muodostavat setin vankan ytimen. Ja niitä on hyvä esittää, sillä parikymmentä Fogertyn CCR-kaudella tekemistä kappaleista on ilmiselviä ikiklassikkoja, jotka tulevat elämään pitkään vielä maestron kuoleman jälkeenkin.  Yleisö pitää niistä ympäri maailmaa, eikä syyttä sillä Fogertyn parhaat biisit on “kokattu” rock’n’rollin perusaineksista, joihin on lisäytty ripaus bluesia ja hyppysellinen countrya!

(jatkuu…)

Text and Photos: Harri Huhtanen 2019