Lauantai 8.3.2019

Hotellimaailmassa on jo pitkään ollut sama ilmiö kuin yritysmaailmassa ylipäätään: suuret ketjut valtaavat alaa ja itsenäisten pienten yrittäjien asema käy yhä tukalammaksi. Niinpä Tukholmassakin suurin osa hotelleista alkaa olla Scandic -ketjun omistuksessa. Halusin jotain yksilöllisempää ja päädyin tällä kertaa valitsemaan edelleen yksityisessä omistuksessa olevan Crystal Plaza hotellin, joka sijaitsee Birger Jarlsgatanilla, aivan Humlegårdenin puiston vieressä. Talo on rakennettu kahdessa vaiheessa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Hotellin mielenkiintoisimmat, pyöreät huoneet sijaitsevat talon kadulle vinosti suuntautuvassa ”paraatipäädyssä”, ne ovat tilavia ja huonekorkeus on vanhan ajan tyyliin hulppeat 4 metriä! Olin varannut huoneen 603, ylimmästä kerroksesta ja sieltä oli hieno näköala Birger Jarlsganille.

Päivän kierros suuntautui Skeppsholmeniin, jossa sijaitsee Östasiatiska Museet sekä Moderna Museet. Östasiatiska Museetin kokoelmat on sijoitettu pitkään, jo 1600-luvulla rakennettuun köysitehtaan rakennukseen. Museon esineet ovat suurelta osin peräisin Kiinassa jo 1920-luvulla matkustelleen Johan Gunnar Anderssonin laajasta yksityiskokoelmasta. En lähde tässä yhteydessä selostamaan mitä kaikkea museossa on, mutta sen verran asiaa avaan, että kokoelmat ovat hienot ja kiinnostavat, jopa henkilölle joka ei ole niinkään perehtynyt Kiinan yli 2000 -vuotiseen historiaan.

Moderna Museet sijaitsee aika lähellä Östasiatiskan museota ja siellä olen muistaakseni käynyt kerran aikaisemmin, tosin se käynti taisi tapahtua jo vuonna 1986 eli melkoisesti aikaa oli siis kulunut ensi visiittini jälkeen. Tämäkin museo alkaa ”moderni” -nimestä huolimatta olla ”vanha” eli on perustettu jo vuonna 1958. Tilat ovat hulppeat, mutta täytyy sanoa että monet suurista saleista ovat täysin alikäytössä, sillä tuntuu vähän hölmöltä astua noin omakotitalon kokoiseen saliin jonka seinillä on vain muutama hassu taulu tai jopa niin että ison salin keskellä on vain pari veistosta. Toisin oli englantilaisten kohutaiteilijoiden Gilbert & Georgen maksullisessa näyttelyssä, joka oli siellä vielä esillä. Gilbert & George ovat nykyisin jo yli 70-vuotiaita ja ovat saavuttaneet suurta mainetta ympäri maailmaa erikoisilla, valtavan isoilla ja värikylläisillä pop-tauluillaan. GG:n näyttelyissä mitään ei jätetä tyhjäksi eli seinät peitetään aina kokonaan näillä suurteoksilla ja kun niitä näkee kymmenittäin täytyy sanoa että näyttelyn kokonaisvaikutelma on aika voimakas. Osa tauluista on monimerkityksellisiä, osassa sanoma on selvä. Sodanvastaisuus ja huoli ympäristöstä ovat toistuvia teemoja, GG:n suhde uskontoon sen sijaan jäi minulle vähän hämärämmäksi, koska näyttelyn ”uskonnolliset” teokset voi yhtä hyvin tulkita ateistisiksi.

Pysyvän näyttelyn osalta suuren museon anti jäi paljon heppoisemmaksi. Ainoan poikkeuksen muodosti  minulle entuudestaan tuntematon taiteilija Miriam Bäckström (s. 1967), jonka futuristinen, ”koneneulottu”, kokonaisen seinän peittävä tapetti oli hyvin vaikuttava. Kaukaa katsoen näytti kuin teos olisi tehty lasista ja metallista ja vasta läheltä katsoessa pystyi toteamaan että kyseessä olikin pelkkä iso kangas!               

 Teksti ja kuvat:  Harri Huhtanen 2019