
Debyyttilevyn kappaleet – osa 2
B-puoli
01 Your Time Is Gonna Come
Tämän hienon kappaleen avaa Paul Jonesin urkusoolo. Jimmy Page soittaa steel-kitaraa. Robert Plant laulaa petollisesta naisesta ja John Bonham tuo uhmakkuutta tähän muutoin pop-henkiseen ja lyyriseen kappaleeseen mutkikkaalla bassorumputyöskentelyllään. Sääli ettei bändi ottanut tätä upeaa kappaletta live-settiinsä.
02 Black Mountain Side
Kappaleen juuret ovat irlantilaisessa kansansävelmässä Down By Blackwaterside. Bert Jansch levytti Blackwaterside -nimisen oman versionsa tästä kansansävelmästä vuoden 1966 albumilleen Jack Orion. Jimmy Page nimitti oman versionsa viritystä CIA:ksi. Nimitys tuli sanoista Celtic, Indian ja Arabic. Jansch väitti että Page olisi kopioinut hänen biisinsä luvatta, mutta tälle väitteelle ei ollut oikeudellista perustetta, koska kyse oli traditionaalisesta kappaleesta. Intialaiset vaikutteet tulivat mukaan siitä, että Page oli jo aikaisemmin käynyt Intiassa ja rakastunut maan musiikkiin.
Zeppelin ei halunnut koskaan ottaa kunniaa heavy-rockin keksimisestä, mutta sanotaan niin että he olivat kyllä 1960-luvun lopussa selkeästi osallisena tämän uuden musiikkigenren suosion kasvussa. Pagen riffittely tässä vain runsaan kahden minuutin kestoisessa nopeatempoisessa kappalessa on aika ilmiömäistä! Tämä biisi oli ymmärrettävästi mukana myös Zeppelinin live-setissä. Sillä oli hyvä aloittaa tai lopettaa konsertti.
04 I Can’t Quit You Baby
Biisin alkuperäisen version Willie Dixon sävelsi Otis Rushille jo vuonna 1956. Rush äänitti oman versionsa Vanguard -levy-yhtiölle vuonna 1966. Zeppelin jalosti kappaleesta paljon rankemman bluesrock-version jossa ei enää ollut lainkaan alkuperäisiä pop-sävyjä mukana. John Bonham soittaa taas raivokkaasti bassorumpujaan, Page on elementissään sooloosuudessaan ja Plant pääsee esittelemään ainutlaatuista vokaaliakrobatiaansa!
05 How Many More Times
Tämän biisin alkulähteenä on ollut Howlin’ Wolfin How Many More Years. Tosin Zeppelinin ja erityisesti Pagen käsittelyssä biisi muuttui täysin, siitä tuli paljon pidempi ja psykedeelisempi. Page oli kehitellyt kappaletta jo Yardbirdseissä soittaessaan. Debyyttialbumilla kappaleen kestoaika on yli 8 minuuttia, tosin Page yritti jekuttaa radioasemia soittamaan sitä merkitsemällä levylle kestoajaksi vain 3:30! Alkuvuosina kappale oli kiinteä osa Zeppelinin live-settiä ja keikoillaan bändi yleensä ujutti esitykseensä mukaan pätkiä muista kappaleista lisäten siten entisestään kappaleen psykedeelisyyttä ja jamihenkisyyttä.
Harri Huhtanen 2020