Kävin tänään ostamassa Beatlesien vuoden 2025 Anthologyn. Tarkemmin sanoen kyseessä on kokoelma, jossa on Anthology-sarjan 1990-luvulla julkaistut osat 1-3 ja uutena tämä osa 4. Jokaisessa osassa on kaksi CD:tä sekä erittäin perusteellinen tekstivihko jossa kerrotaan äänitteiden taustatarinat.  Yhteensä boksissa on siis 8 CD:tä ja peräti 191 kappaletta, osa tosin puhuttuja välijuontoja. Materiaali on harvinaista ja tasoltaan kovin vaihtelevaa. Tärkeintä tässä kai lienee että tämä laaja kokoelma valottaa syvällisesti mitä kaikkea bändi ehti äänittää kymmenvuotisen uransa aikana. Jos on kiinnostunut vain Beatlesien hiteistä ei kannata ostaa tätä boksia. Jos sen sijaan on kiinnostunut Beatlesien harvinaisemmista äänitteistä niin silloin tämä kokoelma kannattaa hankkia. Koska raitoja on peräti 191, niin monet sivustot eivät enää listanneet boksin kaikkia kappaleita. Onneksi löysin erään espanjalaisen facebook– sivuston (nimi tämän artikkelin lopussa) josta listaus löytyi (olisi ollut liian työlästä itse kirjoittaa lista alusta loppuun levyjen tekstivihkoista, joten  käytin nyt leikkaa-liimaa teksniikkaa).

Alla boksin täydellinen kappaleluettelo:

The Beatles : Anthology Collection (2025 Edition)

ANTHOLOGY 1

CD 1

1: Free As A Bird (1995 mix)

2: John Lennon Speech 1

3: That’ll Be The Day

4: In Spite Of All The Danger

5: Paul McCartney Speech 1

6: Hallelujah, I Love Her So (Home demo)

7: You’ll Be Mine (Home demo)

8: Cayenne (Home demo)

9: Paul McCartney Speech 2

10: My Bonnie

11: Ain’t She Sweet

12: Cry For A Shadow

13: John Lennon Speech 2

14: Brian Epstein Speech 1

15: Searchin’ (Decca audition)

16: Three Cool Cats (Decca audition)

17: The Sheik Of Araby (Decca audition)

18: Like Dreamers Do (Decca audition)

19: Hello Little Girl (Decca audition)

20: Brian Epstein Speech 2

21: Besame Mucho (June 1962 version)

22: Love Me Do (First version)

23: How Do You Do It

24: Please Please Me (First version)

25: One After 909 (Takes 3, 4 and 5)

26: One After 909 (Edit of Takes 4 and 5)

27: Lend Me Your Comb (BBC recording)

28: I’ll Get You (Sunday Night at the London Palladium)

29: John Lennon Speech 3

30: I Saw Her Standing There (Live in Stockholm)

31: From Me To You (Live in Stockholm)

32: Money (That’s What I Want) (Live in Stockholm)

33: You Really Got A Hold On Me (Live in Stockholm)

34: Roll Over Beethoven (Live in Stockholm)

CD 2

1: She Loves You (Royal Variety Performance)

2: Till There Was You (Royal Variety Performance)

3: Twist And Shout (Royal Variety Performance)

4: This Boy (The Morecambe And Wise Show)

5: I Want To Hold Your Hand (The Morecambe And Wise Show)

6: Speech From The Morecambe And Wise Show

7: Moonlight Bay (The Morecambe And Wise Show)

8: Can’t Buy Me Love (Take 2 with solo from Take 1)

9: All My Loving (The Ed Sullivan Show)

10: You Can’t Do That (Take 6)

11: And I Love Her (Take 2)

12: A Hard Day’s Night (Take 1)

13: I Wanna Be Your Man (Around The Beatles)

14: Long Tall Sally (Around The Beatles)

15: Boys (Around The Beatles session)

16: Shout (Around The Beatles)

17: I’ll Be Back (Take 2)

18: I’ll Be Back (Take 3)

19: You Know What To Do (Demo)

20: No Reply (Demo)

21: Mr Moonlight (Takes 1 and 4)

22: Leave My Kitten Alone (Take 5)

23: No Reply (Take 2)

24: Eight Days A Week (Takes 1, 2 and 4)

25: Eight Days A Week (Take 5)

26: Kansas City / Hey-Hey-Hey-Hey! (Take 2)

ANTHOLOGY 2

CD 1

1: Real Love (1996 mix)

2: Yes It Is (Takes 2 and 14)

3: I’m Down (Take 1)

4: You’ve Got To Hide Your Love Away (Take 5)

5: If You’ve Got Trouble (Take 1)

6: That Means A Lot (Take 1)

7: Yesterday (Take 1)

8: It’s Only Love (Takes 3 and 2)

9: I Feel Fine (Blackpool Night Out)

10: Ticket To Ride (Blackpool Night Out)

11: Yesterday (Blackpool Night Out)

12: Help! (Blackpool Night Out)

13: Everybody’s Trying To Be My Baby (Live at Shea Stadium, New York)

14: Norwegian Wood (This Bird Has Flown) (Take 1)

15: I’m Looking Through You (Take 1)

16: 12-Bar Original (Take 2 edited)

17: Tomorrow Never Knows (Take 1)

18: Got To Get You Into My Life (Take 5)

19: And Your Bird Can Sing (Take 2)

20: Taxman (Take 11)

21: Eleanor Rigby (Take 14 – Strings only)

22: I’m Only Sleeping (Rehearsal)

23: I’m Only Sleeping (Take 1)

24: Rock And Roll Music (Live in Tokyo)

25: She’s A Woman (Live in Tokyo)

CD 2

1: Strawberry Fields Forever (Home demo sequence)

2: Strawberry Fields Forever (Take 1)

3: Strawberry Fields Forever (Take 7 and edit piece)

4: Penny Lane (Remix)

5: A Day In The Life (Takes 1, 2, 6 and orchestra)

6: Good Morning Good Morning

7: Only A Northern Song (Takes 3 and 12)

8: Being For The Benefit Of Mr Kite! (Takes 1 and 2)

9: Being For The Benefit Of Mr Kite! (Take 7)

10: Lucy In The Sky With Diamonds (Takes 6, 7 )

11: Within You Without You (Instrumental)

12: Sgt Pepper’s Lonely Hearts Club Band (Reprise) (Take 5)

13: You Know My Name (Look Up The Number) (Stereo remix)

14: I Am The Walrus (Take 16)

15: The Fool On The Hill (Demo)

16: Your Mother Should Know (Take 27)

17: The Fool On The Hill (Take 4)

18: Hello, Goodbye (Take 16)

19: Lady Madonna (Takes 3 and 4)

20: Across The Universe (Take 2)

ANTHOLOGY 3

CD 1

1: A Beginning

2: Happiness Is A Warm Gun (Esher demo with false start)

3: Helter Skelter (Take 2 edited)

4: Mean Mr Mustard (Esher demo)

5: Polythene Pam (Esher demo)

6: Glass Onion (Esher demo)

7: Junk (Esher demo)

8: Piggies (Esher demo)

9: Honey Pie (Esher demo edited)

10: Don’t Pass Me By (Take 3 with Take 5 vocal)

11: Ob-La-Di, Ob-La-Da (First version – Take 5)

12: Good Night (Rehearsal and Take 34)

13: Cry Baby Cry (Take 1)

14: Blackbird (Take 4)

15: Sexy Sadie (Take 6)

16: While My Guitar Gently Weeps (Acoustic version – Take 1)

17: Hey Jude (Take 2)

18: Not Guilty (Take 102 edited)

19: Mother Nature’s Son (Take 2)

20: Glass Onion (Original mono mix)

21: Rocky Raccoon

22: What’s The New Mary Jane (Take 4)

23: Step Inside Love / Los Paranoias (Studio jam)

24: I’m So Tired (Edit of Takes 3, 6 and 9)

25: I Will (Take 1)

26: Why Don’t We Do It In The Road (Take 4) 27: Julia (Take 2)

CD 2

1: I’ve Got A Feeling (Apple Studio)

2: She Came In Through The Bathroom Window (Apple Studio)

3: Dig A Pony (Apple Studio)

4: Two Of Us (Apple Studio)

5: For You Blue (Apple Studio)

6: Teddy Boy (Apple Studio)

7: Medley: Rip It Up / Shake, Rattle And Roll / Blue Suede Shoes (Apple Studio jam)

8: The Long And Winding Road (Apple Studio)

9: Oh! Darling (Apple Studio)

10: All Things Must Pass (Demo)

11: Mailman, Bring Me No More Blues (Apple Studio jam)

12: Get Back (Third rooftop performance)

13: Old Brown Shoe (Demo)

14: Octopus’s Garden (Take 2)

15: Maxwell’s Silver Hammer (Take 5)

16: Something (Demo)

17: Come Together (Take 1)

18: Come and Get It (Demo – 1996 remix)

19: Ain’t She Sweet (Studio jam)

20: Because (Vocals only)

21: Let It Be (Apple Studio)

22: I Me Mine (Take 16)

23: The End (Remix with the final chord of A Day In The Life)

ANTHOLOGY 4

CD 1

1: I Saw Her Standing There (Take 2)

2: Money (That’s What I Want) (RM7 undubbed)

3: This Boy (Takes 12 and 13)

4: Tell Me Why (Takes 4 and 5)

5: If I Fell (Take 11)

6: Matchbox (Take 1)

7: Every Little Thing (Takes 6 and 7)

8: I Need You (Take 1)

9: I’ve Just Seen A Face (Take 3)

10: In My Life (Take 1)

11: Nowhere Man (First version – Take 2)

12: Got To Get You Into My Life (Second version – unnumbered mix)

13: Love You To (Take 7)

14: Strawberry Fields Forever (Take 26)

15: She’s Leaving Home (Take 1 – instrumental)

16: Baby, You’re A Rich Man (Takes 11 and 12)

17: All You Need Is Love (Rehearsal for BBC broadcast)

18: The Fool On The Hill (Take 5 – Instrumental)

19: I Am The Walrus (Take 19 – strings, brass, clarinet overdub)

CD 2

1: Hey Bulldog (Take 4 – instrumental)

2: Good Night (Take 10 with a guitar part from Take 5)

3: While My Guitar Gently Weeps (Third Version – Take 27)

4: (You’re So Square) Baby I Don’t Care (Studio jam)

5: Helter Skelter (Second version – Take 17)

6: I Will (Take 29)

7: Can You Take Me Back? (Take 1)

8: Julia (Two rehearsals)

9: Get Back

10: Octopus’s Garden (Rehearsal)

11: Don’t Let Me Down (First rooftop performance)

12: You Never Give Me Your Money (Take 36)

13: Here Comes The Sun (Take 9)

14: Something (Take 39 – instrumental – strings only)

15: Free As A Bird (2025 mix)

16: Real Love (2025 mix)

17: Now And Then

Kappaleluettelosta kiitokset El Club Del Sargento Pimienta 96.3 FM :lle!

Harri Huhtanen 2026

Ihmeiden aika ei ole ohi!  Beatles ei ole koskaan ollut yhtä suosittu Suomessa kuin muualla Pohjoismaissa.  Ehkä tämä on liittynyt siihen ettei Beatles koskaan konsertoinut Suomessa, muualla Pohjoismaissa sen sijaan bändi koettiin myös livenä.

Eilen (28.11.25) sähköpostiini ilmestyi Suomen Virallinen levymyyntilista ja yllätys, yllätys, Beatlesien uudelleenjulkaistu Anthology– kokoelma oli noussut kärkisijalle. 

Tässä yhteydessä on hyvä kertoa mistä tuossa kokoelmassa on kysymys. Alun perin ja edelleenkin Anthology on projekti jossa pyritään läpikäymään koko Beatlesien ura mahdollisimman kattavasti. Vuonna 1995-96 julkaistiin ensimmäiset Anthology -tuotteet. VHS -kasetit julkaistiin peräti 8 kasetin boksissa (joka minulla edelleen on).  Lisäksi julkaistiin peräti kolme 2CD:n kokoelmaa, joissa oli pääsääntöisesti aikaisemmin julkaisematonta materiaalia. CD:t olivat suuri menestys eli niitä myytiin valtavia määriä. 8 tuntinen dokumentti esitettiin TV:ssä lukuisissa maissa ja se sai miljoonia katsojia. Myöhemmin 2000- luvulla projektiin liittyen julkaistiin myös kirja, jossa Beatlesien jäsenet kertovat tarinaansa. Sekin myi hyvin. DVD:t dokumentista julkaistiin vuonna 2003.

Nyt kun alkuperäisen Anthologyn- dokumentin ja levyjen  julkaisusta on kulunut jo peräti 30 vuotta julkaistiin Anthology uudestaan. Filmi- ja äänimateriaalia on remasteroitu vastaamaan sitä mitä nykyteknologialla voidaan saavuttaa ja lisäksi jonkin verran uuttakin materiaalia on otettu mukaan kokoelmille (Anthology vol. 4).

Uuden remasteroidun dokumentin ja levyt voi ostaa tai vaihtoehtoisesti dokumentin voi katsoa maksullisesta Disney plus -suoratoistopalvelusta, jossa se on julkaistu muutama päivä sitten.

Harri Huhtanen 2025

Beatles oli onnellinen, harmoninen bändi vielä vuonna 1966. Siksi esimerkiksi Revolver-albumin kappaleet ovat maagisia!

Edelleen olen hämmästynyt siitä miten vasta nyt alan tajuta miten nerokas Beatlesien Revolver (1966) – albumi on. Tuntuu että se on jäänyt täysin seuraavana vuonna julkaistun Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band -albumin (1967) varjoon. Klassikkolevy sekin toki on ja siitä on tehty myös useita TV-dokumentteja ja aikanaan koko pop-musiikkia harrastava maailma odotti sitä samoin kuin lapset odottavat Joulupukkia Jouluaattona.  Mutta nyt kun olen kuullut hienosti remiksatun (kiitos siitä Martinin Giles -pojalle) Revolverin ja osan sen sessionauhoista niin Sgt. Pepper jää minun arviossani Revolverin taakse.  Pidän kyllä valtavasti Beatlesien “nimettömästä” White Double -albumista (1968), erityisesti sen vuonna 2018 julkaistusta Deluxe-painoksesta, jossa oli todella mielenkiintoisia sessionauhoituksia. Siksi en nyt vielä julista Revolveria Beatlesien parhaaksi albumiksi, mutta toteanpa vain että sillä on erittäin paljon vahvuuksia, joita myöhemmillä levyillä ei välttämättä ole. Revolverilla bändi työskentelee kuulohavaintoni mukaan 100%:sti yhdessä. Mitään ristiriitoja ei vielä tässä vaiheessa ole, siis niitä jotka söivät jonkin verran viimeisten albumien energiaa.  Kaikki Revolverin 14 kappaletta ovat hienoja!  Paul, John, George ja Ringo suoriutuvat tällä levyllä upeasti! Eikä pidä unohtaa tuottajaa eli (isä) Martinia, joka on sovittanut Paulin Elenor Rigbyyn  aivan jäätävän hienot jousiosuudet. Siksi tuntuu hassulta että säveltäjäksi on merkitty Lennon-McCartney kun oikeasti crediiteissä pitäisi lukea Martin-McCartney!       

Harri Huhtanen 2022         

Vuonna 1966 Lontoo oli pop-maailman ehdoton keskus. Beatles oli maailman seuratuin bändi ja sen ajan tyyliin kuului että koko ajan piti julkaista jotain tai olla julkisuudessa.  Vuosina 1962-65 Beatles oli julkaissut vähintään 2 uutta levyä per vuosi ja lisäksi markkinoille oli tullut täyspitkät Beatles-elokuvat vuosina 1964 ja 1965. Lisäksi Beatles oli tehnyt monta kiertuetta, aluksi Englannissa, mutta vuodesta 1964 lähtien esiintymisiä oli ympäri maailmaa. Vielä loppuvuodesta 1965 he tekivät sovittuja keikkoja, mutta alkuvuosi 1966 piti olla omistettu kolmannen täyspitkän elokuvan kuvauksia varten. Beatles ei kuitenkaan hyväksynyt tarjottuja käsikirjoituksia ja kuvaukset viivästyivät ja lopulta kävi niin, ettei bändi tehnyt enää kolmatta elokuvaa Lesterin kanssa. Niinpä heille jäi alkuvuodesta 1966 yllättäen aikaa lomailuun ja patterien lataamiseen.

Studioon bändi palasi vasta huhtikuussa 1966. Edellisenä vuonna bändi oli julkaissut Help- ja Rubber Soul -albumit, joista erityisesti jälkimmäinen oli saanut kehuja kokeiluvuudestaan.  Vuoden 1966 Revolver  on kuitenkin jotain vielä paljon hienompaa!  Kuunneltuani nyt useamman kerran tämän uuden Revolver -miksauksen sekä kahden CD:n sessionauhat  olen aivan uuden tilanteen edessä: en muistanut / uskonut että Revolver voisi olla näin hyvä!  Ymmärrän nyt hyvin miksi 2000-luvun alkupuolella Beatles-“renessanssin” yhteydessä Revolver äänestettiin ainakin kahdessa isossa kansainvälisessä äänestyksessä maailman parhaaksi levyksi. Silloin sitä en ymmärtänyt, mutta nyt alan ymmärtää.

Revolver on tyylikäs, ajaton kokonaisuus! Bändin yhteishenki on hyvä ja Ringoa lukuunottamatta kaikki pääsevät tasapuolisesti esittämään kappaleitaan. Kuten tunnettua on sopivat Lennon ja McCartney bändin uran alussa että heidän sävellyksensä merkittäisiin krediittien osalta molempien nimiin.  Varsin nopeasti yleisö oppi kuitenkin tunnistamaan  mikä sävellys oli lähtöisin Paulin ja mikä Johnin kynästä. Sen verran erilaisia heidän musiikkityylinsä olivat. Paulin sävellykset olivat enemmän balladeja ja usein positiivisia sanoituksiltaan. John taas oli enemmän rock-henkinen ja kappaleiden sanoitukset käsittelivät yleensä aika kipeitä aiheita. Joskus lopputuloksessa Johnin ja Paulin tyylit sekoittuivat varsin mielenkiintoisella tavalla. Esimerkiksi vuoden 1965 superhitti Help on Johnin kirjoittama “hätähuuto”, mutta lopputulos esitetään musiikillisessa upbeatissa joten harva taisi vuonna 1965 tajuta mistä siinä laulussa loppujen lopuksi oli kysymys.

Revolverilla on 14 kappaletta, joista viidessä päävokalisti ja ilmeinen lauluntekijä on Paul, John on vastuussa kuudesta kappaleesta, joista viiden päävokaalin hän laulaa. Se kappale jota hän ei laula on tunnettu hittibiisi Yellow Submarine joka annettiin Ringon laulettavaksi, mutta biisin kirjoittaja on John. Suurin yllätys on George Harrisonin  huomattava panos tällä levyllä. George on vastuussa vähintään kolmesta albumin biisistä jotka hän myös laulaa itse. Jo edellisenä vuonna George oli innostunut intialaisesta musiikista ja vuonna 1966 hän osasi jo soittaa Sitaria ja Georgen sävellykset toivat aivan uuden ulottuvuuden tälle levylle.

En lähde tässä vaiheessa analysoimaan yksittäisiä kappaleita, vaikka äärimmäisen perusteelliset tiedot niistä löytyvät isosta 100-sivuisesta kirjasta joka tuli CD-boksin mukana. Edelleen ihailen näiden Beatles-tutkijoiden perusteellisuutta joka on aivan omaa luokkaansa. Kuuntelijana totean tässä vaiheessa vain että Revolverilla on monia maagisia hetkiä, sellaisia joita vain Beatles parhaimmillaan pystyy luomaan. Oheiskirjassa on erillinen artikkeli siitä miten aikalaiset ottivat vuonna 1966 levyn vastaan. Huomattavaa on, että jo silloin useat johtavat klassisen musiikin edustajat kehuivat Revolveria vuolaasti. Maailman paras levy?  En tiedä, mutta ainakin pääsee Beatlesien kolmen parhaan levyn joukkoon heittämällä.  

Harri Huhtanen 2022  

Kuvassa legendaarinen, edesmennyt Beatles-tuottaja George Martin ja hänen poikansa Giles, joka on vuodesta 2017 lähtien uudelleenmiksannut hienovaraisesti ja erittäin taitavasti klassisia 1960-luvun Beatles-albumeja.

Tarkistin juuri vanhoja linkkejäni, joita olen laittanut tänne Winterluden Beatles-kategoriaan. Beatlesien Facebook-sivustolla on nykyään 37 miljoonaa seuraajaa!  En tiedä onko millään bändillä tai artistilla yhtä paljon Facebook-seuraajia. Ei ainakaan millään 1960-luvun bändillä.  Käsittämätöntä, sillä bändi lopetti toimintansa jo 52 vuotta sitten!  Keikkailun he lopettivat vielä aikaisemmin eli samana vuonna kuin legendaarinen Revolver-albumi ilmestyi (1966).

Sain tilaamani 5CD:n Revolver-boksin vasta muutama päivä sitten. Käsittääkseni tätä kohtalaisen kallista boksia on myyty Suomessa vain joitain kymmeniä kappaleita ja siksi olin hämmästynyt kun boksini järjestysnumero oli neljä miljoonaa viisisataa viisikymmentäyhdeksän tuhatta yhdeksänsataa neljäkymmentä kolme (4 559 943) ! Onko muka tätä boksia painettu yli 4 miljoonaa kappaletta! En usko, mutta ei se toisaalta mahdotontakaan ole tietäen miten valtavan suosittu Beatles maailmalla edelleen on. Voi olla että järjestysnumero viittaa kaikkiin painettuihin Revolver-levyihin, sillä varmaan Revolverin yhden CD:n edullista karvalakkiversiota on painettu ja myyty todella paljon, nousihan tämä “uusi” Revolver jopa Suomen listallekin aika hyvälle sijaluvulle ja maailmassa on varmaan yli 100 maata jossa tätä Revolveria paraikaa myydään.

En ole kuunnellut Revolveria vuosiin ja siksi kun tänään kuuntelin tätä Giles Martinin  uutta miksausta olin jälleen iloisesti yllättynyt. Alunperin albumi äänitettiin vain 4-raitanauhurilla ja tämä asettaa aikamoiset rajoitukset sille mitä uudessa miksauksessa voi tehdä. Giles on kuitenkin jälleen onnistunut hienosti. Levyn analoginen, lämmin soundi on säilytetty, mutta musiikin yksityiskohtia on silti saatu tyylikkäästi korostettua ilman yliampuvaa digitaalista “terävöittämistä”, joka pahimmillaan tuhoaa alkuperäisen äänitteen balanssin ja tunnelman (näin kävi aika monille 1980- ja vielä 1990-luvulla tehdyille alkuperäisvinyylien CD-versioille).

Giles itse kirjoittaa esipuheessaan mm. näin: “viime vuonna  (2021) työskentelimme Peter Jacksonin  audiotiimin kanssa jota johti Emile de la Ray. Aluksi de-miksasimme Revolverin 4-raitanauhat… kun ääniteraidat oli erotettu alkuperäisestä äänitteestä aloin uudelleenmiksata levyä Sam Okellin kanssa. Huomaatte ettei mitään kovin radikaaleja muutoksia tehty. Ei olisi mielekästä käyttää uutta teknologiaa vain sen itsensä vuoksi. Tämä on (Beatles) musiikkia enkä halua että huomio kiinnittyy (uusiin) miksauksiin vaan että lopputulos on sellainen että kaikki voivat nauttia näistä (Beatles) kappaleista.  Kappaleista, jotka säilyvät yhtä tuoreina ja elinvoimaisina kuin ne olivat silloin kun ne äänitettiin. Musiikki ei vanhene, vain me musiikin kuuntelijat vanhenemme.”                  

Harri Huhtanen 2022         

Nyt tulevan Revolverin Deluxe-painoksen sisältö on julkaistu. Biisilistaus alla:

CD1 Revolver (New stereo mix)

1 Taxman
2 Eleanor Rigby
3 I’m Only Sleeping
4 Love You To
5 Here, There And Everywhere
6 Yellow Submarine
7 She Said She Said
8 Good Day Sunshine
9 And Your Bird Can Sing
10 For No One
11 Doctor Robert
12 I Want To Tell You
13 Got To Get You Into My Life
14 Tomorrow Never Knows

CD2 Sessions One

1 Tomorrow Never Knows (Take 1)
2 Tomorrow Never Knows (Mono mix RM 11)
3 Got To Get You Into My Life (First version) – Take 5
4 Got To Get You Into My Life (Second version) – Unnumbered mix – mono
5 Got To Get You Into My Life (Second version) – Take 8
6 Love You To (Take 1) – mono
7 Love You To (Unnumbered rehearsal) – mono
8 Love You To (Take 7)
9 Paperback Writer (Takes 1 and 2) – Backing track – mono
10 Rain (Take 5 – Actual speed)
11 Rain (Take 5 – Slowed down for master tape)
12 Doctor Robert (Take 7)
13 And Your Bird Can Sing (First version) – Take 2
14 And Your Bird Can Sing (First version) – Take 2 (giggling)

CD3 Sessions Two

1 And Your Bird Can Sing (Second version) – Take 5
2 Taxman (Take 11)
3 I’m Only Sleeping (Rehearsal fragment) – mono
4 I’m Only Sleeping (Take 2) – mono
5 I’m Only Sleeping (Take 5) – mono
6 I’m Only Sleeping (Mono mix RM1)
7 Eleanor Rigby (Speech before Take 2)
8 Eleanor Rigby (Take 2)
9 For No One (Take 10) – Backing track
10 Yellow Submarine (Songwriting work tape – Part 1) – mono
11 Yellow Submarine (Songwriting work tape – Part 2) – mono
12 Yellow Submarine (Take 4 before sound effects)
13 Yellow Submarine (Highlighted sound effects)
14 I Want To Tell You (Speech and Take 4)
15 Here, There And Everywhere (Take 6)
16 She Said She Said (John’s demo) – mono
17 She Said She Said (Take 15) – Backing track rehearsal

CD4 Revolver (Original mono master)

CD5 Revolver EP

1 Paperback Writer (New stereo mix)
2 Rain (New stereo mix)
3 Paperback Writer (Original mono mix remastered)
4 Rain (Original mono mix remastered)

Aiheesta tarkemmin täällä:

Beatles’ ‘Revolver’ Deluxe Edition Reveals More Insight of Their Recording Genius

Harri Huhtanen 2022         

Loppuvuodesta 1968 Paul McCartney suunnitteli yhdessä muiden Beatles –miesten kanssa yhtyeen paluukeikkaa. Leikillään joku ehdotti kuvauspaikaksi mm. Saharan autiomaata! Lopulta pitkien neuvottelujen tuloksena bändi valitsi yksinkertaisen ja merkittävästi halvemman ratkaisun: he tekivät kuvaukset 30.tammikuuta 1969 Apple -yhtiön Savile Row 3 -osoitteessa sijaitsevan vuonna 1753 rakennetun talon katolla. Katolta vedettiin piuhat kellariin, jossa George Martin apureineen hoiti keikan äänitysosuuden. Nykyään jo 82-vuotias amerikkalainen ohjaaja Michael Lindsay-Hogg kuvausryhmineen palkattiin kuvaamaan sessiot ja konsertti. Lindsay-Hogg sai ilmeisesti melko vapaat kädet kuvausten suhteen eli kyseessä olivat  “tositelevisio”-kuvaukset vuosikymmeniä ennen kuin tositv teki varsinaisen läpimurtonsa. Tarkoitus oli julkaista sessioista ja konsertista normaali muutaman tunnin elokuva jota sitten voitaisiin näyttää televisiossa ja elokuvateattereissa. 1970-luvun alussa ajatus julkaista kymmenien tuntien kuvamaraton jossa bändi soittaa pieniä pätkiä milloin mistäkin kappaleesta ja puhuu niitä näitä tuntikausia oli täysin mahdoton, jopa Beatlesien statuksen omaavan bändin kohdalla.  Onneksi Lindsay-Hogg ja Apple kuitenkin päättivät säilyttää kaikki alkuperäiset kuvanauhat. Ehkäpä he jo silloin ajattelivat että niillä voisi sittenkin olla käyttöä tulevaisuudessa.

55 tunnin kuvanauhat saivatkin pölyttyä rauhassa  yli 45 vuotta ennen kuin ne annettiin mestariohjaaja Peter Jacksonin työstettäväksi. Jackson ryhmineen restauroi materiaalia yli neljän vuoden ajan ja lopulta hänellä oli 18 tunnin raakaversio uudesta laajemmasta dokumenttielokuvasta. Applen kanssa sovittiin että tästä 6 tuntia voitaisiin muokata lopulliseen, yleisölle esitettävään muotoon. Jackson esittelikin valikoidulle kutsuvierasjoukolle  uutta filmiä 30.1.2020 infotilaisuudessa.  Tuolloin vielä elokuvan nimi oli Let It Be ja julkaisun oli tarkoitus toteutua syksyllä 2020. Korona kuitenkin siirsi julkaisua kahteen kertaan ja lopulta vasta marraskuussa 2021 elokuva esitettiin Disney plus -kanavalla 8 tunnin versiona kolmessa osassa. Aluksi ei ollut tiedossa miksi 6 tunnin elokuva olikin julkaisuvaiheessa muuttunut 8 tunnin elokuvaksi. Tuoreessa haastattelussa Jackson paljasti syyn elokuvan pidentymiseen. Beatles -fanina hän ei raaskinut karsia niin paljon kuvamateriaalia kuin oli sovittu, vaan hän toimittikin Disneylle 8 tunnin elokuvan. Jackson päätti siis palauttaa vähin äänin lähes 2 tuntia jo kerran poistettua materiaalia elokuvaan. Häntä jännitti miten studio reagoisi tähän sopimusrikkomukseen, mutta Jaksonin mukaan lopulta kukaan ei kommentoinut asiaa ja niinpä 6 tunnin elokuvan sijasta maailma saikin nähtäväkseen lähes 8 tunnin pituisen version.

Jackson tuntuu jääneen Beatlesien pauloihin, sillä tänä vuonna (2022) hän on yrittänyt vakuuttaa Applen ja Disney plussan edustajat siitä, että olisi tärkeä julkaista vielä pidempi versio siitä 18 tunnin filmimateriaalista jotka hän alunperin restauroi. Jacksonin mielestä ainakin 6 tuntia lisämateriaalia olisi tärkeää julkaista ja tällä lisäyksellä elokuvan kokonaiskesto olisi jo 14 tuntia!  Applen mielestä näin pitkällä elokuvalla ei olisi enää “kaupallista potentiaalia”. Aika näyttää koska näemme lisää tammikuun 1969 kuvamateriaalia. Varmaa on ettei loppuvuodesta 2021 julkaistu 8 tunnin elokuva jää lopulliseksi, koska suuri yleisö on joka tapauksessa vuosikymmenestä toiseen hyvin kiinnostunut kaikesta Beatles-materiaalista, erityisesti aikaisemmin julkaisemattomasta. Jackson kuitenkin haluaisi ettei “seuraavaa julkaisua tarvitsisi taas odottaa 50 vuotta”, kuten hän sarkastisesti tuoreessa haastattelussa totesi.

Lisätietoja aiheesta täällä:

https://ultimateclassicrock.com/peter-jackson-get-back-extended-edition/

Harri Huhtanen 2022            

Yleensä Beatlesien levyt julkaistiin melko nopeasti äänitysten jälkeen, kuten 1960-luvulla oli tapana. Beatlesien viimeinen studiolevy, Let It Be (1970), kuitenkin viivästyi yli vuodella. Alla lyhyt kuvaus siitä miksi näin tapahtui.  

Vuoden 1968 lopussa Beatles alkoi suunnitella keikkalavoille palaamista tai ainakin yksittäisten spesiaalikonserttien järjestämistä. Tammikuussa 1969 bändi aloitti tulevaa konserttia tukevan albumin valmistelut Twickenhamin elokuvastudiolla.  Sessiot kuvattiin ja äänitettiin kokonaisuudessaan. Säilyneen filmi- ja äänimateriaalin määrä on valtava ja siitä riittää Beatles- tutkijoille ammennettavaa vielä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Isossa ja kolkossa tilassa kameroiden ja nauhureiden ympäröimänä bändi ei päässyt oikeaan fiilikseen ja lopulta George Harrison marssi ulos studiosta ja sanoi lopettavansa. Lopulta bändi sai hänet palaamaan ja tunnelman parantamiseksi sovittiin sessioiden siirtämisestä Applen Studion kellariin osoitteeseen 3 Savile Row.

Apuun kutsuttiin myös Beatlesien luottotuottaja George Martin jota ei oltu aluksi otettu mukaan uuteen projektiin. Sessioiden äänittäjänä toimi  Glyn Johns . Glyn sai bändiltä tehtäväksi tuottaa uuden levyn, jonka työnimi tuossa vaiheessa oli vielä Get Back. Uuden albumin ensimmäinen versio valmistui toukokuussa 1969, mutta bändi hylkäsi sen ja alkoi valmistella uutta Abbey Road -albumia, joka sitten julkaistiinkin vielä samana vuonna.  Glyn puolestaan jatkoi tammikuun 1969 sessiomateriaalin työstämistä ja esitteli bändille joulukuussa 1969 jo toisen version Get Back -albumista. Jälleen bändi hylkäsi Get Backin. Tilannetta mutkisti lisäksi se, että tässä vaiheessa John Lennon oli jo käytännössä eronnut bändistä ja vuonna 1970 oli tarkoitus lopultakin julkaista myös tammikuun 1969 sessioista kuvattu elokuva, jonka nimeksi vakiintui tässä vaiheessa Let It Be.  Sitä tukemaan tarvittiin uusi albumi josta samalla tulisi Beatlesien viimeinen julkaisu. Lennon ja George Harrison sopivat että tammikuun 1969 nauhoitukset annettiin amerikkalaiselle tuotajaguru  Phil Spectorille jota Lennon arvosti suuresti.  Tässä vaiheessa Lennonin ja Paul McCartneyn välit olivat jo pahasti tulehtuneet.  Lennon valitti että keväällä 1970 elokuvateattereihin ilmestynyt Let It Be keskittyi aivan liikaa Paulin erinomaisuuden esittelyyn. Lennon jopa sanoi eräässä haastattelussa näin: “the film  is set up by Paul for Paul” .  Paul puolestaan kritisoi Spectorin lisäyksiä julkaistulla albumilla. Myös luottotuottaja George Martin kritisoi Spectoria siitä että hän oli ylituottanut levyä.

Harmi että Beatlesien viimeinen levy lopulta julkaistiin niin riitaisissa tunnelmissa ja riidat heijastuivat myös lehdistöön, joka oli levyn ilmestymisen aikoihin varsin kriittinen sitä kohtaan, vaikka melkein kaikki Beatlesien aikaisemmat levyt olivat saaneet vuolaita kehuja. Siksi on tärkeää että nyt, yli 50 vuotta myöhemmin, julkaistaan vähän laajemmin tammikuun 1969 sessiomateriaalia. Erityisesti Peter Jacksonin vuonna 2021 Disney + -kanavalla julkaistu yli 8 tunnin kestoinen Get Back -elokuva tarjoaa monipuolisen ja vaikuttavan kuvan siitä mitä Beatles oli vielä tammikuussa 1969:  ainutlaatuinen, luova neljän miehen yhtye joka teki kuolematonta musiikkia. Ikävää, että bändi lopetti ennenaikaisesti. Uskon että heiltä jäi monta hienoa kappaletta tämän vuoksi tekemättä. Isot bändit eivät voi kuitenkaan toimia, jos jäsenien egot muuttuvat liian isoiksi. Tästä negatiivisesta evoluutiosta on rockhistoriassa valitettavasti kymmeniä esimerkkejä.  

Harri Huhtanen 2022