Beatles oli onnellinen, harmoninen bändi vielä vuonna 1966. Siksi esimerkiksi Revolver-albumin kappaleet ovat maagisia!

Edelleen olen hämmästynyt siitä miten vasta nyt alan tajuta miten nerokas Beatlesien Revolver (1966) – albumi on. Tuntuu että se on jäänyt täysin seuraavana vuonna julkaistun Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band -albumin (1967) varjoon. Klassikkolevy sekin toki on ja siitä on tehty myös useita TV-dokumentteja ja aikanaan koko pop-musiikkia harrastava maailma odotti sitä samoin kuin lapset odottavat Joulupukkia Jouluaattona.  Mutta nyt kun olen kuullut hienosti remiksatun (kiitos siitä Martinin Giles -pojalle) Revolverin ja osan sen sessionauhoista niin Sgt. Pepper jää minun arviossani Revolverin taakse.  Pidän kyllä valtavasti Beatlesien “nimettömästä” White Double -albumista (1968), erityisesti sen vuonna 2018 julkaistusta Deluxe-painoksesta, jossa oli todella mielenkiintoisia sessionauhoituksia. Siksi en nyt vielä julista Revolveria Beatlesien parhaaksi albumiksi, mutta toteanpa vain että sillä on erittäin paljon vahvuuksia, joita myöhemmillä levyillä ei välttämättä ole. Revolverilla bändi työskentelee kuulohavaintoni mukaan 100%:sti yhdessä. Mitään ristiriitoja ei vielä tässä vaiheessa ole, siis niitä jotka söivät jonkin verran viimeisten albumien energiaa.  Kaikki Revolverin 14 kappaletta ovat hienoja!  Paul, John, George ja Ringo suoriutuvat tällä levyllä upeasti! Eikä pidä unohtaa tuottajaa eli (isä) Martinia, joka on sovittanut Paulin Elenor Rigbyyn  aivan jäätävän hienot jousiosuudet. Siksi tuntuu hassulta että säveltäjäksi on merkitty Lennon-McCartney kun oikeasti crediiteissä pitäisi lukea Martin-McCartney!       

Harri Huhtanen 2022