Bob Dylan: Dylan 1973 -osa 2/3

bob-dylan-pat-garrett-billy-kid-1973Lily of the West (trad.) /  Can’t Help Falling in Love (George Weiss / Hugo Peretti / Luigi Creatore) / Sarah Jane (trad.) /  The Ballad of Ira Hayes (Peter LaFarge)   //   Mr. Bojangles (Jerry Jeff Walker) /Mary Ann (trad.) /  Big Yellow Taxi (Joni Mitchell) / A Fool Such as I (Bill Trader) /  Spanish Is the Loving Tongue (Billy Simon / Charles Badger Clark)

1970-luvulla Dylan oli ehkä herkempi sille mitä lehtimiehet kirjoittivat hänestä, sillä vaikka Columbian marraskuussa 1973 julkaisema Dylan -niminen traditionaalisista ja cover-kappaleista  kokoonkyhätty albumi menestyi kohtalaisen hyvin USA:ssa eli nousi Billboardissa sijaluvulle 17, ei Dylan antanut vielä 1980-luvulla lupaa julkaista tätä albumia CD:nä, vaikka lähes kaikki muut Dylanin levyt siirrettiin jo tuolloin digitaaliseen muoton.  Varmaan Dylanin vastenhakoisuutta palata tähän levyyn uusintajulkaisun muodossa lisäsi se, että tämä taitaa olla ainoa Dylanin albumi, joka ei noussut ollenkaan Englannin listalle. Mistä tällainen harvinainen ilmiö johtui; sitä voimme vain arvailla. Todennäköisesti lehtimiesten murskakritiikki oli ainakin osasyynä siihen että Euroopassa tätä levyä ei pahemmin arvostettu 1970-luvulla. Itse kuulin levyn muistaakseni ensimmäisen kerran joskus 1975 ja omistukseeni sain sen 1980-luvun alkupuolella. Alusta saakka olen ajatellut niin ,että levyllä on sekä hienoja että huonoja biisejä, jos tämän levyn arvosteluongelman haluaa suoraviivaistaa. Vaikka jokainen levy pitäisi arvioida omana erillisenä kokonaisuutenaan, en voi vuonna 2017 pidättäytyä vertaamasta tätä kaikkiin muihin cover-levyihin, joita Dylan on tehnyt pitkän uransa aikana. Alun perin Dylania varmaan on harmittanut että hän ei ole tällä levyllä päässyt päättämään mitä kappaleita levylle on otettu mukaan, mutta toistaalta kun vuonna 2017 kuuntelee alkuperäisen Self Portraitin (1970) rinnalla Another Self Portraitia (2013) ja tajuaa, miten huonosti Dylan itse vuonna 1970 valitsi kappaleet Self Portraitille, jättäen ilmiselviä helmiä hyllylle ja julkaisten ilmiselviä huteta, niin alkaa miettiä että olisiko vuoden 1973 Dylan levystä tullut yhtään parempaa, vaikka hän olisi itse saanut päättää biiseistä.

bob-dylan-watching-the-river-flow-1971-7Dylan -albumin yhdeksästä kappaleesta seitsemän ensimmäistä on ilmeisesti peräisin kesäkuun 1970 New Morning -sessioista ja kaksi viimeistä on poimittu huhtikuun 1969 Self Portrait -sessioista. Ehkä näistä kahdesta viimeistä on hyvä aloittaa levyn arvio, sillä ilmeisesti levyn huono maine osaltaan perustuu niihin. Sekä A Fool Such As I että Spanish Is the Loving Tongue kuulostavat aika hirveiltä, vaikka Dylan laulaakin hyvin. Texmex-henkinen balladi Spanish erityisesti panee miettimään onko Dylan tehnyt biisin tosissaan vai onko kyse sittenkin huumoripläjäytyksestä. Koko kappaleen orkestraatio sekä taustalaulajien ”la la la la la la la” -hoilotus on varmaan ollut vuonna 1973 hätkähdyttävää kuultavaa nuorille, jotka olivat sitä ennen oppineet tuntemaan Dylanin tinkimättömänä artistina, joka esitti omia kappaleita It’s Alright Ma I’m Only Bleeding tai Ballad of A Thin Man. Neljässä vuodessa näin valtava muutos rockjumalasta eräänlaiseksi meksikolaisen tanssiorkesterin laulusolistiksi on ollut varmaan aika veret seisauttava kokemus alkuperäisille Dylan faneille!

(jatkuu / continues…)

Harri Huhtanen 2017

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s