Bluesin synty

YLE teema lähetti Scorcesen hienon blues-elokuvasarjan. Odotin siltä paljon enemmän kuin mitä sain. Parasta antia olivat vanhojen blues-artistien autenttiset esitykset, joita Scorcese oli löytäyt kiitettävän määrän dokumenttiinsa.Kyllä oli mahtavaa NÄHDÄ  esim. John Lee Hooker elävänä esiintymässä. Blues ei ole pelkästään feeling, vaan myös seeing. 981054Osa Dylanin lavakarismasta on selvästi peräisin näiltä vanhoilta bluesherroilta. Dokumentin heikoin anti oli loppuosa, jossa pyritiin todistelemaan, että bluesin juuret ovat lähtöisin Afrikasta. Itse asiassa todistelu oli kovin kömpelöä. ENNEN dokumenttia olin vakuuttunut, että blues on peräisin Afrikasta. Scorcesen dokumentin nähtyäni en enää ole niin varma asiasta kuin aikaisemmin! Afrikkalaisten artistien esityksien rytmiikka ja heidän laulutapansa oli niin kovin erilainen, että se sai pikemminkin kuulijan hämilleen kuin vakuuttuneeksi oletetusta yhteydestä. Nyt ajattelen, että blues syntyi Amerikassa mustien puuvillatyöläisten ja myöhemmin mustien kaupunkilaisten toimesta. Afrikka -yhteys on toki rodullisessa mielessä olemassa, mutta musiikkina blues on kyllä varsin erilaista kuin perinteinen afrikkalainen musiikki. Ne traditionaaliset kappaleet, joiden sovitukset tietenkin varmaan ovat modernisoituja, koska Afrikka -jakso edusti nykyaikaa, olivat minusta rytmillisesti ja tyylillisesti aika kaukana bluesista. Myöskään selostus siitä miksi ne kappaleet ja blues edustavat samaa kulttuuriperinnettä ei täysin vakuuttanut. Tämä ei poissulje sitä mahdollisuutta etteikö VANHALLA afrikkalaisella musiikilla ja bluesilla olisi hyvinkin paljon yhteistä. Jos Afrikassa olisi ollut elokuvakameroita 1900-luvun alussa, niin ehkä jossain kylässä olisi saatu taltioitua jonkun paikallisen soittajan esityksiä, joista olisi KUULLUT, että tämähän on selvää esi-bluesia! Tällaista kuvamateriaalia ei ilmeisesti ole olemassa tai ainakaan Scorcese ei ole päässyt sen jäljille, joten jouduttiin turvautumaan moderniin afrikkalaiseen musiikkiin ja siksi historiallisen yhteyden todistaminen muuttui vähän nurinkuriseksi ja väkinäiseksi. Näin minä siis asian koin ohjelmaa katsoessani.

Harri Huhtanen 2006

TOP10 Toukokuu 2008

Alla toukokuun 2008 TOP10 albumilistani:

8555702-1302782441-784651

ALBUMILISTA 5

  1. (‑) BOB DYLAN: Modern Times (2006) (UUSI!)
  2. (2) LED ZEPPELIN: IV (1971) (4kk)
  3. (5) THE DOORS: Stange Days (1967) (2kk)
  4. (‑) YES: Close To The Edge (1972) (UUSI)
  5. (‑) PINK FLOYD: The Division Bell (1994) (UUSI)
  6. (‑) NEIL YOUNG: Sleeps With Angels (1994) (UUSI!)
  7. (6) WISHBONE ASH: Argus (1972) (2kk)
  8. (7) PETER GREEN: In The Skies (1979) (2kk)
  9. (‑) MOODY BLUES: Days Of Future Passed (1967) (UUSI)
  10. (‑) RENAISSANCE: Renaissance (1969) (UUSI)

Näköjään toukokuun listastani tuli kovin psykedeelis/proge-painotteinen. Uusina artisteina ovat mukana Yes (4.), Moody Blues (9.) ja Renaissance (10.). Uusien artistien levyissä on sattumalta ikään kuin pikakurssi koko progen historiaan. Käsitteenä progressiivinen rock on niin laaja ilmiö ja määrittelyltäänkin sen verran kiistanalainen, etten voi tässä lähteä pohtimaan sitä mikä musiikki on progea ja mikä ei. Joku voisi sanoa, ettei Moody Bluesin läpimurtolevy Days Of Future Passed(1967) ole mitään progea, mutta jos ymmärretään proge kokeelliseksi rokiksi, niin sitten se kyllä on progea, sillä Pink Floydin debyyttilevyn Piper At Gates Of Dawnin (1967) ohella tuo levy käynnisti mielenkiintoisen, mutta valitettavasti vain kovin lyhytkestoisen vallankumouksen rokissa. Bändit alkoivat rohkeasti kokeilla rokin fuusioimista erilaisiin musiikkityyleihin ja samalla kappaleiden sanoitukset ja sovitukset muuttuivat yhä monimutkaisemmiksi. Tavallaan tämän kehityksen huippu saavutettiin Yesin kultakauden levyissä, joihin myös Close To The Edge (1972) kuuluu. Hämmästyttävää, miten paljon rockmusiikki muuttui ja kehittyi vuosina 1967-1972. Ylhäältä on kuitenkin vain yksi tie eli Yesin yltiöpäinen ja musiikin sofistikoinnissa aivan äärimilleen venytetty proge aiheutti 1970-luvun jälkipuoliskolla soittotaidottomissa, mutta esiintymiskuumeisissa nuorissa erittäin voimakkaan vastareaktion nimeltään PUNK. Proge oli saanut elää ja rehevöityä rauhassa lähes kymmenen vuotta kun punk tuli ja tappoi sen. Oikeastaan proge toipui tuosta iskusta vasta 1990-luvun jälkipuoliskolla, jolloin monet vanhat proge-suuruudet keräsivät uudestaan rivinsä kokoon ja lähtivät tien päälle. Suurin osa proge -bändeistä ei kuitenkaan koskaan toipunut punkin antamasta armonlaukauksesta. Renaissance on esimerkki hienosta bändistä, joka turhaan yritti paluuta 2000-luvun alkuvuosina. Yesin vanhat (ja uudet) fanit olivat bändilleen uskollisempia ja niinpä Yes taas kiertää maailmaa.

Harri Huhtanen 2008

The Desert Trip, USA 7.-9.10.2016!

static1.squarespace.com

Vanhat starat ovat koonneet voimansa yhteen ja lokakuussa 2016 autiomaassa, Kaliforniassa järjestetään kolmipäiväinen festivaali, jonka esiintyjäkaarti hakee vertaistaan!  Vastaavan tasoinen kattaus on viimeksi nähty Live Aid konsertissa 1985!  Jos suunnittelette lokakuussa Kalifornian matkaa kannattaa tämä tilaisuus tsekata ehdottomasti.

Yksityiskohtaisemmat tiedot tapahtumasta:

http://home.deserttrip.com/

20160505hh

 

 

Panic Room, Helsinki

Saamani tiedon mukaan Panic Room lopetti toimintansa viime vuonna (2017).
Siksi siirrän tämän kirjoituksen kategoriaan ”toimintansa lopettaneet vinyylidivarit”.

d58c638e67f3be681a45272b4b0e6b4f

02 PANIC ROOM, HELSINKI
ari.tarkiainen@welho.net.
Fleminginkatu 4,   00530 Helsinki
Puh. 040 962 8250
Avoinna: Ke-Su  klo 12- 18

Tarkastuspäivämäärä   Pe 25.4.2014.

Kun jatkaa Divari Kalevasta matkaa Fleminginkatua pitkin kohti keskustaa ja pitää silmänsä auki, bongaa muutaman korttelin kävelyn jälkeen  pienen Panic Room divarin. Harvoin olen käynyt niin pienessä liikkeessä, en mitannut mutta arvioisin että liiketila oli alle 15m2. Pääasiassa myynnissä oli käytettyjä viinyylilevyjä (arvioin että niitä olisi nippa nappa tuo vaadittava 500 kpl), jonkin verran myös CD:eitä ja kirjoja.  Kannattaa huomata, että liike aukeaa vasta klo 12 eikä ole lainkaan auki Ma-Ti. Liike oli pieni mutta ”pippurinen” eli jo ensimmäisestä levykaukalosta aloin löytää mielenkiintoisia rock-albumeita 1960- ja 1970 -luvuilta. Hinnat olivat varsin kohtuullisia, osa levyistä jopa edullisia. Myyjä/omistaja, 50- 60-vuotias mies vastasi ystävällisesti kysymyksiini. Ostin puolessa tunnissa aika ison kasan levyjä, kaikkia en edes kirjannut ylös, mutta mukaan tarttui ainakin 10CC:n, Savoy Brownin, Kansasin, Blue Öyster Cultin ja John Lodgen levyt. Käynnistä jäi hyvä fiilis ja aivan varmaan joskus vielä poikkean liikkeessä uudestaan, jos vain toiminta jatkuu. Kovin hiljaista oli nimittäin myös Panic Roomissa, sillä käyntini aikana oli liikkeen ainoa asiakas.

Pisteytys:

  1. Tuotevalikoima 0.75
  2. Tuotteiden hinta‑laatusuhde 1.25
  3. Tuotteiden asettelu ja liiketilan yleinen viihtyisyys / toimivuus 0.75
  4. Henkilökunnan palveluasenne 0.75

Kokonaispisteet: 3.5 / 6

Sanallinen arvio: Melko hyvä

Joy Division (1977-80)

Kesäkuun neljäntenä päivänä 1976 Bernard Sumner (Joy Divisionin kitaristi ja nykyisen New Orderin nokkamies) ja Peter Hook (Joy Divisionin ja New Orderin basisti) olivat – toisistaan tietämättä – kuuntelemassa Sex Pistolsien keikkaa Manchester Lesser Free Trade Hallissa. Vaikka paikalle oli tullut vJoy Division & Curtis, Ianain 35- 40 kuulijaa, on myöhemmin päätelty, että juuri tämä konsertti oli lähtölaukaus Manchesterin punk-liikkeelle, sillä monet paikalle saapuneista perustivat konsertin jälkeen omia bändejä. Sumner muisteli myöhemmin, että ”Pistolsit auttoivat häntä ymmärtämään, etteivät Pop-tähdet olleet mitään ylivertaisia Jumalia, joita saattoi ainoastaan passiivisesti palvoa”. Pistolsien keikan innostamana Sumner ja Hook perustivat bändin ystävänsä Terry Masonin kanssa. Sumner osti kitaran, Hook basson ja Mason rumpusetin. Sitten he ilmoittivat Virgin Recordsin Manchesterin kaupan ilmoitustaululla etsivänsä laulajaa uuteen bändiin. Ian Curtis vastasi ja koska miehet tunsivat Ianin, palkattiin hänet ilman koelaulua. Sumner muisteli myöhemmin: ”Tiesin, että hän oli juuri se oikea ja siihen koko bändimme perustui, mukaan pääsivät vain ne, joista pidimme” 

Joy Divisionin kehitys vuodesta 1977 vuoteen 1980 oli huikea. Sex Pistols -tyyppisellä punkilla aloittanut bändi kehitti muutamassa vuodessa täysin omintakeisen soundin. Muutosta helpottivat Ian Curtisin sanoitukset, jotka olivat alusta saakka hyvin omaleimaisia ja myöhemmin jopa täysin ainutlaatuisia.

Joy Division on klassinen esimerkki siitä, miten lyhyestä urasta syntyy mittava ja pitkään elävä perintö. Joy Division teki ensimmäiset demonsa heinäkuussa 1977, äänitti ensimmäisen albuminsa, Unknown Pleasures huhtikuussa 1979 ja melko pian toisen albumin, Closer äänitysten jälkeen laulaja Ian Curtis oli jo kuollut (toukokuu 1980). Joy Divisionin miehet olivat päättäneet jo bändin perustamisvaiheessa, että jos joku bändin jäsenistä lähtee, pitää yhtyeen nimi vaihtaa. Niinpä Ian Curtisin kuoleman jälkeen Hook,  Stephen Morris (rummut) ja Sumner nimesivät bändinsä NEW ORDERiksi.

Joy Division rinnastuu monella tavalla The Doorsiin jota Ian Curtis tiettävästi ihaili paljon. Ian kirjoitti kaikki Joy Divisionin laulut ja muiden muusikkojen tehtäväksi jäi ”kuvittaa” hänen lyriikkansa. Ja he onnistuivatkin siinä loistavasti! Yksinään Ian ei olisi pystynyt luomaan Joy Divisionia ja päinvastoin eli Ianin jälkeen Joy Divisionia ei tosiaankaan enää ollut olemassa, sillä Joy Divisionin äänimaailma ilman Ianin ainutlaatuisia lyriikkoja ei olisi ollut muuta kuin tyhjä kuori.

Harri Huhtanen 2009

Black Sabbath Helsingin Kaisaniemessä 7.7.2016!

black-sabbath-final-tour

Legendaarinen BLACK SABBATH on esiintynyt erilaisissa kokoonpanoissa useita kertoja Suomessa vuodesta 1983 alkaen. Bändi ilmoittaa, että tänä vuonna alkanut THE END -kiertue on yhtyeen viimeinen. Voi se ollakin, mutta silti vähän epäilen, sillä kovin monet bändit nykyään tekevät näitä jäähyväiskiertueita ja sitten taas muutaman vuoden kuluttua ilmoittavat jonkun tekosyyn sille ettei se edellinen kiertue oikeasti ollutkaan tarkoitettu viimeiseksi, vaan tämä seuraavahan sen piti olla! Tähän väliin hauska andekdootti tosielämästä. Kun Mick Jaggerilta kysyttiin 1980-luvulla eräässä haastattelussa pitääkö paikkansa että tämä heidän kiertueensa on nyt se viimeinen. Mick vastasi naureskellen, ettei hän ole KOSKAAN sanonut mistään heidän kiertueestaan että se on viimeinen, vaan koko tämä legenda viimeisestä rollarikiertueesta on lehdistön luomusta. Ja niin kävi eli rollarit kiertävät edelleen, vaikka tuosta haastattelusta on aikaa jo yli 30 vuotta!

Mutta Sabbathin kohdalla asia voi olla toisin, sillä totuus on kuitenkin se, että alkuperäisen Sabbathin miehet, jotka siis näillä näkymin nähdään Kaisaniemessä parin kuukauden päästä, ovat kyllä aika paljon sairastelleet viime vuosina, joten ihan hyvin voi käydä niin ,että kiertue jota EI oikeasti tarkoitettu viimeiseksi jääkin oikeasti sellaiseksi.

Nuorena tuli paljon kuunneltua Sabbathia, joten oikeastaan vähän erikoista, etten vielä koskaan ole ollut heidän keikallaan, mutta nyt kesällä 2016 aion korjata ”vahingon”, ennen kuin on liian myöhäistä…

20160502hh

Neil Youngin uusi albumi EARTH ilmestyy 17.6. 2016!

71ysyahr5fl-_sx522_

Neil Youngilta  ilmestyy 17.6.16  EARTH -niminen 2CD. Levyllä on äänitteitä viime vuoden The Monsanto Years  kiertueelta. Young on lisännyt äänitteisiin overdubbauksia sekä paljon luontoääniä sekä kaupunkiääniä.  Young esittelee uuden levyn kokonaisuudessaan Natural History Museum Los Angeles County on May 6   -konsertissa.  Kyseessä on ensimmäinen kerta kun Young esittelee julkisesti uuden levynsä, myös Pono  -palvelussa.

Lehdistötilaisuudessa Young kertoi että uudella levyllä on 98 minuuttia ”katkeamatonta” musiikkia. Laulujen lisäksi levylle on tallennettu paljon eri eläinten ääniä. Instagramissa   Young totesi ettei levy sovi Itunesiin rakenteensa vuoksi.

Levyn sisältö:

CD 1

1. Mother Earth
2. Seed Justice
3. My Country Home
4. The Monsanto Years
5. Western Hero
6. Vampire Blues
7. Hippie Dream
8. After the Gold Rush
9. Human Highway

CD 2

1. Big Box
2. People Want to Hear About Love
3. Wolf Moon
4. Love and Only Love

20160501, päivitetty 20160711hh

Neil Young Helsingin Hartwall Areenalla 3.7.2016!

promiseofthereal-2015

Neil Young Tulee kuudetta kertaa Suomeen 3.heinäkuuta 2016. Jos ette vielä ole nähneet miestä livenä, niin nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus korjata ammottava aukko ”rock -yleissivistyksessänne”!  Viimeksi Young esiintyi Suomessa kolme vuotta sitten Kaisaniemessä 15 000 kuulijalle legendaarisen Crazy Horse -yhtyeensä kanssa. Se oli erittäin hieno keikka. Itse asiassa vuoden 2001 keikkaa lukuunottamatta olen nähnyt kaikki Youngin Suomen keikat ja tulevallekin on jo permantoliput hankittuna.

Youngin suomalaista fanisivustoa ylläpitää Vesa Lahtonen ja sieltä löytyy paljon mielenkiiintoista lisätietoa artistista. Tosin viime vuosien päivitykset sieltä puuttuvat, mutta alkuvaiheen Suomi-keikoista siellä on aika hyvät esittelyt:

http://koti.alkio.fi/~velahton/ny/neil-suomessa.htm

Niin ja lippuja tälle tulevalle keikalle on edelleen saatavilla TÄÄLTÄ

20160430hh

Stairway to Heaven -oikeudenkäynti, osa 2

6432ca3a-fe61-11e4-9af5-58ed172b795a

Randy California aka Randy Wolfe on Spiritin debyyttialbumin takakannen kuvassa keskellä.

Bloomberg.com raportoi, että Led Zeppelinin Stairway to Heaven -oikeudenkäynti voidaan käytännössä välttää, mikäli Jimmy Page ja Robert Plant suostuvat yhteen ehtoon: Spirit-yhtyeen Randy California (oik. Randy Wolfe) on lisättävä virallisesti yhdeksi Stairway to Heavenin säveltäjistä. Mikäli näin tapahtuu, Randy Wolfen säätiö vaatii Taurus-kappaleen plagioimisesta vain yhden dollarin rahallisen korvauksen. Ilmeisesti ”edulliselta” kuulostavan ehdotuksen jujuna on se, että koska  Stairway to Heavenia soitetaan tästä ikuisuuteen radioissa, yleisötapahtumissa ja suoratoistopalveluissa, saisi säätiö vuosien mittaan STH:sta takuuvarman tulolähteen itselleen.

“Tässä on ollut aina kysymys siitä, että kunnia tulee antaa sille, kelle kunnia kuuluu”, sanoo asianajaja Francis Alexander Malofiy Bloombergin mukaan.

Jimmy Pagen ja Robert Plantin sekä Randy Wolfen säätiön välisen oikeudenkäynnin on määrä alkaa 10. toukokuuta 2016, mikäli osapuolet eivät pääse sitä ennen jonkinlaiseen sopimukseen.  Viitaten edelliseen tekstiini, Wolfen Taurukseen liittämä STH -intro ei kestä montaa sekunttia (vaikka kuulostaakin ihan samalta kuin STH:n intro) eikä näin olleen mitenkään muodosta Taurus -kappaleen ”ydintä” eli siksi olisi liioiteltua merkitä Wolfe STH:n säveltäjäksi. Reilumpi ratkaisu olisi merkitä kappale esim. näin: ”inspired by Randy Wolfe”. Tosin en tiedä mitä tekijänoikeuslainsäädäntö sanoo rojaltien jakautumisesta siinä tapauksessa. Todennäköisesti Plant ja Page tyrmäävät ehdotuksen ja näin olleen superklassikon ”alkuperän” päättävätkin ei-muusikot eli amerikkalainen ”maallikko” valamiehistö.

20160429hh