Shulmanin veljeksillä oli jo ennen GG:tä menestyksekäs pop-bändi nimeltään Simon Dupree and the Big Sound (1966-69).  Sen avulla he saivat mukavan elannon, mutta se ei tyydyttänyt heitä, koska kaikki kolme veljestä olivat musiikillisesti lahjakkaita ja tavoittelivat enemmän.  Niinpä he vuonna 1970 perustivat GG:n, joka ei toiminta-aikanaan (1970-1980) noussut kovin suureen suosioon, mutta ehkäpä nyt on tullut heidän aikansa?  Ainakin proge-musiikin ystävien piirissä heidän arvostuksensa on uuden UT- megaboksin julkaisun jälkeen noussut entistä  korkeammalle. Joulukuussa 2019 julkaistu 2000 kappaleen UT-boksi myytiin ennätysnopeasti loppuun.  Onneksi bändi tämän jälkeen suostui siihen että alunperin rajoitettua painosta lisättiin eli huhtikuussa 2020 valmistui  1000 kappaleen lisäpainos, josta siis muutamia kappaleita on nyt rantautunut Suomeenkin, tarkemmin aiheesta alla…         

Kuukausien odottelun jälkeen postikuriiri ilmestyi vihdoinkin tiistai-illalla (12.5.20) pihaani. Korona-ajan mukaisesti hänelle ja minulla oli hanskat ja kuittausta ei otettu, koska sekin voi aiheuttaa tartunnan (siis teoriassa). Koska Englannissa, josta tämä 6 kg:n paketti siis tuli, Korona-luvut ovat aivan eri luokkaa kuin täällä auvoisessa lintukodossamme niin käsittelin paketin voimakkaalla desinfektioaineella ennen kuin aloin sitä avata.  Ja pelkkä boksin avaaminen olikin yhtä juhlaa!  Muistelin että kirjoja olisi ollut vain yksi, mutta niitä olikin kaksi eli GG luettavaa minulla on nyt enemmän kuin huippusuosituissa Beatles-bokseissa. Ajattelin viime vuonna ettei niitä Beatles-kirjoja voi enää ylittää, mutta nyt huomaan että kyllä voi!  GG kiertuehistoriikki -kirja on pehmeäkantinen ja liimasidoksinen, joten se ei välttämättä kovaa vääntelyä kestä, mutta parasta siinä on kronologisuus ja perusteellisuus. Kaikki tunnetut keikat vuodesta 1970 vuoteen 1980 käydään huolellisesti läpi.  Sivuja on vajaa sata, mutta koska tekstiä on monella palstalla ja se on pienellä fontilla kirjoitettua, niin tavallisessa romaanimuodossa siitä tulisi varmaan noin 400 sivua tekstiä!  Bändihistoriikki on vielä hienompi!  Kirja on kovakantinen ja sidottu ja laatupaperille painettu. Siinäkin palstoja on paljon eli runsas 130 sivua vastaa perinteisessä kirjamuodossa arvioni mukaan noin 500 painosivua! Ja entä se musiikki?  Mukana on kaikki 12 virallista albumia, mutta ne minulla taitaa kaikki jo olla, joten suurin mielenkiintoni kohdistui live-levyihin, joita boksilla on peräti 16 kappaletta. Ainoastaan vuoden 1970 keikat loistavat poissaolollaan, kaikilta muilta vuosilta keikkoja on mukana boksilla. Ehdin kuunnella niistä tänään kolme ensimmäistä ja olin iloisesti yllättynyt!  Jos loputkin ovat yhtä hyviä, niin silloin paljastuu että GG:n studioalbumit ovatkin olleet vain jäävuoren huippu, sillä keikoilla GG on todella innovatiivinen ja elävöittävä (invigorate)!

Harri Huhtanen 2020