Dylan ja Larry Campbell New Yorkissa joulukuussa 1997
Toukokuussa 1997 Dylan sairastui vakavasti ja joutui perumaan jo sovittuja Euroopan ja Amerikan keikkojaan. Tämä oli äärimmäisen harvinainen tapahtuma Dylanin uralla, jopa ainutlaatuinen. Dylan joutui sairaalahoitoon saatuaan vakavan histoplasmoosi-infektion. Vähitellen hän kuitenkin toipui ja keikkailu jatkui jo elokuussa 1997. Englantiin sovittiin uudet konsertit peruttujen tilalle lokakuun alkuun. Täysimittaiselle Euroopankiertueelle Dylan ei kuitenkaan lähtenyt. Onnistuin hankkimaan kontaktieni avulla hyvät liput kaikille neljälle Englannin keikalle (Bournemouth x2, Cardiff ja Lontoo). Ensimmäinen Bournemouthin keikka oli minulle monella tapaa ikimuistoinen, mutta tässä yhteydessä kerron vain yhden keikkaan liittyvän detaljin. Keikkaa edeltävänä päivänä (30.9.97) olin Lontoossa ja sattumalta samana päivänä ilmestyi Dylanin uusi albumi Time Out Of Mind. Kuuntelin sitä junassa matkalla Bournemouthiin. Uskomattoman synkänkauniita biisejä! Esittäisikö hän niitä Bournemouthissa ja jos esittäisi niin mikä olisi yleisön reaktio? Näitä asioita pohdin keikan lähestyessä. Ja niin siinä sitten kävi että konsertissa Dylan debytoi Love Sickin! Se oli hieno kokemus, sillä harvemmin Dylan konsertissa pääsee kuulemaan Dylanin biiseistä maailman ensiesityksiä. Tuon maagisen illan jälkeen Dylan on soittanut Love Sickiä tiuhaan ja kuluneen 22 vuoden aikana biisille on kertynyt jo yli 900 soittokertaa. Niin paljon hän on pitänyt tästä kappaleesta ettei ole yhtenäkään vuonna tuon ensiesityksen jälkeen jättänyt sitä soittamatta. Välillä on voinut olla joidenkin kuukausien taukoja, mutta sitten biisi on taas putkahtunut settilistaan. Minäkin olen matkoillani kuullut sen eri maissa Dylanin esittämänä monet kerrat, mutta en muista koskaan kuulleeni biisistä sellaista versiota jonka kuulin nyt 2019 Helsingissä. Se oli äärimmäisen hidas ja Dylan artikuloi jokaisen säkeen huolella. Bändi soitti hienovireisesti taustalla ,kunnes instrumentaaliosassa Sexton ja Receli pääsivät hetkeksi näyttämään osaamistaan, mutta se oli vain pieni hetki ja sitten palattiin taas itse kertomukseen. Kenestä rakkauteen tuskastunut Dylan laulaa kolmessa viimeisessä säkeessä “I’m sick of love; I’m trying to forget you / Just don’t know what to do / I’d give anything to be with you”. Sitä Dylan ei ole koskaan kertonut eikä tule varmaan koskaan kertomaankaan.
(jatkuu…)
Harri Huhtanen 2019