32 Fasaani, Helsinki secondhand oy
Korkeavuorenkatu 5, Helsinki
Puh. 09-2609970
Avoinna: Ma – Pe 11-18 ja La 11-16
Tarkastuspäivämäärä To 13.8.2020
Vuosi vuodelta tämä kadonneiden vinyylilevyjen metsästys vie minut yhä oudommille poluille! Korkeavuorenkadulla sijaitseva Fasaani keskittyy myynnissään ihan muihin asioihin kuin äänilevyihin. Jossain ilkeämielisessä kirjoituksessa sitä nimitettiin ”Korkeavuorenkadun roskikseksi”. En yhtään ihmettele tuota vitsiä, tavallaan ainakin levynkeräilijän näkökulmasta nimitys on osuva. Mutta eihän Kolumbuskaan valtamerelle lähtiessään tietänyt minne lopulta päätyisi. Siksi minäkin ennakkoluulottomasti sukelsin tähän yli 1000 m2 kellariliikkeeseen. Sisäänkäynnin kohdalla oli lattialla rähjääntyneitä vinyylilevylaatikoita, joissa oli ehkä 500 levyä. Nopealla selailulla selvisi että niissä oli kuitenkin vain täysin arvotonta tavaraa, ei ainakaan mitään sellaista joka kiinnostaisi vakavahenkistä rockmusiikin ystävää. Mutta sitten alkoi se ”Eldoradon” etsintä. Olin nimittäin jostain lukenut että liikkeessä kyllä olisi myös vinyylien ystävien soppi, josta voisi löytää jotain mielenkiintoista. Ihan helposti se ei löytynyt. Piti kävellä vähän labyrinttia muistuttavassa sokkeloisessa liikkeessä kymmenien kaappien, pöytien ja kotitaloustavarahyllyjen ohi, eniten siellä oli juomalaseja, niitä oli varmaan tuhansia kappaleita! Eli vanhojen juomalasien ja pikarien keräilijöille liikettä voi lämpimästi suositella! Lopulta löysin liikkeen perältä sellaisen noin 15 m2 erillisen sopin, jossa oli sekä vinyylejä että CD:eitä arviolta yhteensä pari tuhatta. Siinäkin huoneessa vallitsi iloinen sekasorto. Kaikki oli hujan hajan ja huoneessa oli myös paljon muutakin rekvisiittaa. Klassisen musiikin vinyylilevyjä siellä oli paljon ja erityisen halvalla siellä oli tarjolla klassisten tekijöiden hyväkuntoisia bokseja. En edes kehtaa sanoa, miten halpoja ne olivat, lähes ilmaisia. Vaikka minulla on Bachin Branderburgilais -konsertoista jo monta CD-versiota en voinut olla ostamatta tyylikästä Ullstein Musikin julkaisemaa 2LP:n boksia, niin hyvässä kunnossa se oli ja samoin LP:t näyttivät ihan priimoilta. Lähtökohtaisesti olen pyrkinyt välttämään klassisen musiikin vinyylilevyjä, koska klassisessa musiikissa naksunta tai rahina helposti pilaavat esityksen, rockissa tilanne on ihan toisenlainen. Klassisen musiikin boksit ovat kuitenkin jo esineinä kauniita ja niissä on yleensä hyvät esittelyvihkoset, joissa on paljon informaatiota. Näistä syistä ostin myös EMI:n vuonna 1964 julkaiseman Mozart -boksin, jossa oli 3LP:lle tallennettuna Taikahuilu. Sitten löytyi vielä kaksi yhtä komeaa ja edullista Vivaldi -boksia. Rocklevyjen ostalta tarjonta oli vaatimattomampaa ja hintojen vaihtelu hieman outoa. Jostain LP:eistä pyydettin vain 3-5 euroa, joistain peräti 50-100e. Nämä korkealle hinnoitellut levyt eivät minusta olleet niin harvinaisia tai kysyttyjä että niistä olisi kannattanut pyytää niin paljon. Vangelista siellä oli hyvin tarjolla, joten ostin sitä pari levyä ja lisäksi kokeeksi parin Suomessa täysin tuntemattomattoman amerikkalaisen 1960-luvun bändin levyjä, joita en aikaisemmin ollut nähnyt missään. Levyjä kertyi lopulta hämmentävän ja epätoivoisen alkuetsiskelyn jälkeen melkoinen pino ja… uskokaa tai älkää: sain koko paketin 66 eurolla! Siis niin halvalla etten kehdannut tehdä normaalia alennustestiäni, koska hinnassa ei minusta ollut enää mitään mistä olisi syytä antaa alennusta!
Pisteytys:
Tuotevalikoima 0,75 (max 2)
Tuotteiden hinta‑laatusuhde 1,75 (max 2)
Tuotteiden asettelu ja liiketilan yleinen viihtyisyys / toimivuus 0,5 (max 1)
Henkilökunnan palveluasenne 0.25* (max 1)
*kyseessä on ”kylmäpiste” eli myyjiä levyosastolla ei ole ja siksi tästä osa-alueesta näin huonot pisteet
WINTERLUDE FINLAND 