Aikaisemmin olen kirjoittanut, että oletan Curen Disintegration (1989) -albumin olevan bändin paras julkaisu. No nyt se on saanut kilpailijan! Viikko sitten ilmestynyt Wish -albumin (1992) erikoispainos on kyllä kova kilpailija Disintegrationille!  Kuuntelin levyä tänään ensimmäistä kertaa eli en omistanut Wishiä aikaisemmin ja nyt minulla on siis alkuperäinen 1992 julkaistu Wish remasteroituna CD:nä ja bonuksena on kaksi CD:tä kotidemoja sekä julkaisemattomia biisejä. Monet huippubändit myyvät tällaisia Deluxe -paketteja aivan järkyttävään hintaan, mutta tämä uusi 3CD:n upea paketti on ostettavissa Levykauppa Äxstä muutamalla kympillä eli jos vähänkin diggaatte Curea niin voin jo tässä vaiheessa sanoa ,että tämä uusi julkaisu teidän kannattaa ehdottomasti hankkia.  

Koska en ole ehtinyt vielä kuunnella kuin tämän virallisen, remasteroidun Wish-albumin (CD1) niin on selvää että palaan tähän julkaisuun jossain vaiheessa, mutta nyt aluksi päätin vain lainata muutamia Smithin  tuoreita kommentteja (2022), jotka löytyvät erikoisjulkaisun tekstivihkosesta:

“Viimeistelty Wish-albumi ylsi kaikkeen siihen mitä olin toivonut, mutta lopputuotteessa oli ongelma. Studion äänitarkkaamossa kaikki kuulosti mahtavalta, Dave, Steve ja miksauksesta vastava Mark Saunders olivat tehneet erinomaista työtä, mutta minä olin tulevan maailmankiertueemme vuoksi liian kiireinen valvomaan masterointia. Lopulta kävi niin ettei julkaistu albumi kuulostanut siltä kuin sen olisi pitänyt kuulostaa. Äänitasot olivat päin prinkkalaa ja bassopää loisti poissaolollaan, mutta mitään ei enää ollut tehtävissä, sillä albumi oli jo julkaistu sellaisena  ja me olimme jo kiertueella. Tämä asia risoi minua todella pitkään… 30 vuotta on kulunut, mutta lopultakin minun toiveeni (= Wish)  on nyt toteutunut!”    

Toinen Smithin mielenkiintoinen kommentti koskee kolmannen CD:n erästä julkaisematonta kappaletta:

“Cloudberryn  kirjoitin samannimisen pohjoismaisen drinkin vaikutuksen alaisena. Ensikosketukseni siihen tapahtui paluulennolla Suomesta (= Finland) vuonna 1985. Lentoemäntä toi meille erikoisen näköisen kultaisen pullon ja kysyi: haluatteko herrat maistaa tätä? Se oli elämäni upein drinkki ja ajattelin että se pitää ikuistaa lauluun!”     

Harri Huhtanen 2022