Turun Linnateatterin konsertti 28.1.2023 -osa 3

Kahden tunnin aherruksen jälkeen Rock Theatren miehillä on hnymy herkässä, sillä Linnateatterin keikka onnistui erinomaisesti ja yleisökin oli ehkä tavallista innokkaampaa. Esiintyjät vasemmalta oikealle: Charles Plogman, Janne Hyöty, Bo-Anders Sandström, Jere Lahti ja Anton Plogman.

Kolmesta kuulemastani RT:n keikasta tämä oli kaikkein paras! Miksi?  Alla esitän perusteluni.

Ensinnäkin bändin ohjelmisto on laajentunut ja monipuolistunut. Tällä keikalla kuultiin kappaleita peräti kuudelta Genesiksen albumilta vuosilta 1971-76. Aikaisemmilla keikoilla alkuvuosien kahden albumin kappaleet olivat dominoineet ohjelmistoa, nyt pääpaino oli selvästi legendaarisen Selling England by the Pound (1973) -albumin kappaleissa, joista valtaosan bändi soitti Linnateatterissa.  Lisäksi kuultiin joitain kappaleita myös albumeilta Lamb Lies Down on Broadway (1974), A Trick of the Tail  (1975) ja Wind and Wuthering (1976) . Vanhaa ohjelmistoakaan ei ollut kokonaan hylätty, sillä mukana oli edelleen muutamia Nursery Crymen (1971) ja Foxtrotin (1972) kappaleita. Setin monipuolisuus teki hienosti kunniaa klassisen ajan (1970-77) Genesikselle!

Toiseksi minusta bändi soitti selvästi vapautuneemmin kuin kahdella aikaisemmin näkemälläni keikalla (Paraisilla 2018 ja Loimaalla 2020). Mukaan oli otettu jopa vähän hassuttelua ja yleisön laulattamista. Interaktio yleisön kanssa oli selvästi kehittynyt parempaan suuntaan. Sitä oli hienoa katsella ja kuunnella!

Kolmanneksi bändi soitti upeasti yhdessä ja erikseen!  Aikaisemmin muistaakseni hieman kritisoin Anton Plogmanin kosketinsoitinosuuksia, mutta nyt en, nyt hän oli todella hyvä! Bo-Anders Sandström lauloi ja soitti uudenlaisella vapautuneisuudella, mutta kuitenkin hienosti Gabrielin ja Collinsin laulutyyliä mukaillen. Charles Plogman pääsi loistamaan Hackettin Firth of Fifth  mestariteoksen pitkässä soolo-osuudessa, jonka hän soitti taidokkaasti. Janne Hyöty komppasi muita tyylikkäästi ja Jere Lahti  soitti toisessa setissä komean, pitkän rumpusoolon.

Mitä vielä?  Ei mitään, sillä eiköhän yllä olevasta jo selvinnyt että olin innoissani keikasta paikan päällä ja nyt edelleenkin, jopa kaksi kuukautta myöhemmin. Aion jatkossakin käydä bändin keikoilla, sen verran hyviä ne ovat.  

Harri Huhtanen 2023