MAUSTETYTÖT -osa 12c

Maustetytöt Tuusulan striimikeikalla Pitkäperjantaina, 2.4.2021

Amerikassa oletetaan että jokainen kehuu itseään ja jopa suurentelee saavutuksiaan. Suomessa sen sijaan sellaista käyttäytymistä ei hyväksytä. Suomessa vaatimattomuus on hyve. Suomessa vaatimattomuuden vaade johtaa joskus jopa vähän huvittaviin tilanteisiin. Maustetytöt on uransa alusta lähtien panostanut erityisesti vaatimattomuuteen ja ilottomuuteen. Minulle ei ole täysin selvinnyt ovatko he luoneet ylivaatimattoman ja ilottoman tyylinsä huumorimielessä.  Ainakin Kaisan repliikit viittaavat siihen että osittain kyse on sarkastisesta huumorista. Eilisessä (2.4.2021) haastattelussa tämä Maustetyttöjen ominaispiirre tuli taas hienosti esille. Kun Kasper yritti tivata heiltä milloin he huomasivat olevansa supersuosittuja ja miten he palkitsivat itsensä silloin, niin Kaisa muistutti häntä että heidän mottonsa on “tästä on suunta vain alaspäin” ja kun Kasper totesi tähän että tuo on hyvä asenne, koska silloin ei ainakaan pety, niin siihen Kaisa heitti sarkastisesti: “niin mekin luulimme” .  Ja kun Kasper jatkoi tivaamistaan heidän menestyksestään niin silloin Anna totesi: “mehän olemme nykyään työttömiä”. Sitten kun Kasper kysyi miten paljon heidän levyjään on myyty totesi Kaisa “en minä sitä tiedä”, jolloin Kasper yllätti heidät sanomalla että “tiedän että niitä on myyty paljon” ja sen jälkeen hän meni verhon taakse ja toi sieltä molemmille kakkosalbumin myynnistä myönnetyt kultalevyt. Kumpikaan ei hymyillyt, mutta he olivat hieman hämillään eli ilmeisesti eivät tietäneet että nämä heille siinä tilanteessa annetaan.  Sitten Kasper jatkoi kysymällä miltä tuntuu olla nuorison idoleita, johon Kaisa totesi, etteivät he ole mitään nuorisoidoleita, vaan että heidän kuulijakuntansa on enimmäkseen 50-60 -vuotiaita. Moni varmaan ajatteli, että se oli vitsi, mutta minusta tuntuu että Kaisa saattoi puhua totta, sillä ensinnäkin he ovat menestyneet parhaiten vinyylimyynnillä ja totuushan on se, että kovin monella alle 50-vuotiaalla ei nykyään ole enää vinyylisoitinta. Kaisa saattaa olla oikeassa myös siksi että tammikuussa 2021 Suomen suurin ja kaunein rocklehti Soundi julkaisi tulokset vuoden 2020 lukijaäänestyksestään ja yllätys, yllätys, sen voitti Maustetytöt! Soundin lukijakuntahan on aika ”varttunutta”. Maustetytöt päihittivät digitaalisten latausten kuninkaat ja kuningattaret mennen tullen ja jos äänestäjissä olisi ollut huomattava osa noita digitaalisia ostajia niin tuskin Maustetytöt olisivat voittaneet Soundin äänestystä. Uskon että voitto tuli nimenomaan vinyylimynnin ansiosta. Nykyään heidän kakkosalbuminsa ei ole enää Suomen virallisella TOP50 listalla, koska sillä listalla painottuu voimakkaasti digitaalinen myynti ja striimaukset. Mielenkiinnolla odotan mitä tapahtuu Emma– gaalassa toukokuussa 2021. Maustetytöthän pudotettiin viime vuonna äänestyksestä pois, koska yksi valitsijaraadin jäsenistä oli nostanut niin suuren kohun Maustetyttöjen ykköslevyllä olleesta neekeri- sanasta. Nyt 2021 he ovat vihdoinkin ehdolla, mutta Behmin levyä on myyty enemmän kuin heidän eli voi olla että Maustetytöt joutuvat jälleen pettymään. Tai en tiedä pettyvätkö he kun kerran heidän mottonsa on “tästä on suunta vain alaspäin”. Kasperin haastatelussa heitettiin pitkään läppää heidän kotikuntansa Vaalan  vaakunasta. Kasper oli graafikkona jopa tehnyt neljä vaihtoehtoista luonnosta Vaalan vaakunasta. Kaisa kuitenkin sanoi, että hän pitää kovasti nykyisestä vaakunasta, koska siinä on nuoli joka osoittaa alaspäin.                 

Harri Huhtanen 2021

MAUSTETYTÖT -osa 12b

Nyt on Maustetyttöjen striimikeikka koettu. Tavallisten settien lisäksi mukana oli useita välijuontoja. Alla arvioni illan ohjelman aikataulusta. Striimivideota pääsi katsomaan vielä keikan jälkeenkin, joten pystyin siitä tarkistamaan aikoja, vaikken niitä nyt sekunnin tarkkuudella laskenutkaan.

Klo 19.00  Juonto-osuus: Kasper Strömman  ja Oskari Onninen

klo 19.15   Maustetyttöjen 1.setti

klo 19.45    Toinen juonto-osuus: Kasper haastatteli Kaisaa ja Annaa.

klo 20.05    Samuli Putro esitti kaksi Maustetyttöjen kappaletta soolona.

Klo 20.15    Kolmas Juonto-osuus: Kaspert haastatteli Oskaria ja graafikko Vilunkia.  

klo 20.45    Maustetyttöjen 2.setti

Klo 21.15 Striimaus päättyy.

Ehkä hieman yllättäen ohjelman tähdeksi nousikin 46-vuotias juontaja Kasper Strömman, joka on aikaisemmin työskennellyt graafisena suunnittelijana, sarjakuvataitelijana, blogistina, Tv-ohjelmien kommentaattorina jne. Mies on ollut monessa mukana ja lisäksi suorittanut tutkinnon Lontoon Camberwell College of Artsissa 2001. Miehen huumoritaju on hyvin erikoinen ja hauskaa oli seurata sitä kun hän haastatteli Maustetyttöjä peräti 20 minuutin ajan. Kysymykset olivat ennalta mietittyjä sillä Kasper luki ne paperista, mutta kysymykset olivat hyvin erikoisia ja yllättäviä, monet niistä sellaisia joita amattitoimittajat eivät kysyisi. Annalla ja Kaisalla selvästi kului hetki ennen kuin he tajusivat jutun “juonen”. Alun haparoinnin jälkeen he olivatkin kympillä mukana ja Kaisa pääsi jopa nokittelemaan, koska Kasperilta osa hänen sarkastisista heitoistaan meni selvästikin ohi. Kun Kasper kysyi oliko heillä mielessä jokin keikka joka olisi mennyt huonosti vastasi Kaisa siihen sarkastisesti: “ei meillä ole ollut yhtään keikkaa, joka EI olisi mennyt pieleen”.  Kasper ei selvästikään kuunnellut tai ei ymmärtänyt, koska hän tuntui olettavan että Kaisa sanoi, ettei heillä ollut keikkoja jotka olisivat menneet pieleen. Niinpä Kasper totesi vain: “Just”.     

Harri Huhtanen 2021

MAUSTETYTÖT -osa 12

Kohta puoli vuotta on kulunut Maustetyttöjen hienosta Kulttuuritalon keikasta. Korona kurittaa edelleen Suomeakin ja siksi Maustetytöt on nyt julkaissut tiedotteen jossa he harmittelevat menettäneensä jo yli 100 keikkaa Korona-viruksen vuoksi. He haluavat kuitenkin tarjota musiikkiaan yleisölle ja ovat siksi sopineet maksullisen striimikeikan, joka tosin jo kerran ehti siirtyä, mutta ilmeisesti toteutuu huomenna (Pe 2.4.2021).  

Jotta keikkaa pääsee katsomaan pitää maksaa 10 euron lippu ja kirjautua palveluun. Tarkemmat ohjeet löytyvät täältä:

https://www.lippu.fi/artist/maustetytot/maustetytoet-meni-rahahommat-pieleen-2901146/

Harri Huhtanen 2021

Neil Young & Crazy Horse : Way Down In The Rust Bucket (2021)

Neil Young ja Crazy Horse livenä 1990!

Sinfoniamusiikissa täydellisyys on se mitä tavoitellaan. Jotkut klassisen musiikin tekijät ovat sen saavuttaneetkin. Rockissakin parhaat tekijät pyrkivät täydellisyyteen, mutta harvoin siihen pääsevät. Ainakin live-keikoilla rosaisuus on se mikä leimaa aitoa rokkia. Tämä pätee myös Neil Youngin konsertteihin. Setissä on muutamia aivan ylimaallisia tähtihetkiä, mutta sitten välillä soitto harhautuu keskinkertaisiin biiseihin. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee. Vuosi 1990 oli Neilille erittäin hyvä. Hän soitti hienosti ja häntä säesti se ainoa oikea Crazy Horse! Ja häntä oli kirittämässä ”the one and only” Crazy Horse -kitaristi Frank ”Poncho” Sampedro. Nythän Frank on jäänyt jo eläkkeelle eli vuoden 1990 kaltaisia ekstaattisia konsertteja ei enää valitettavasti tulla kuulemaan. Jotenkin Neil on ollut aina parhaimmillaan Frankin kanssa. Olen päässyt sen livenäkin todistamaan Neilin lukuisilla Suomen keikoilla.

Joidenkin mielestä Neil Young julkaisee nykyään aivan liian paljon levyjä. Jopa fanien on vaikea seurata  mukana kun uusia virallisia levyjä tulee 3-6 kuukauden välein!  Silti sanon, että jos vähänkin diggaatte Youngia niin tämä Rust Bucket live -albumi teidän kannattaa ehdottomasti hankkia!  Tässä kuullaan hienosti nimenomaa sitä ”ydin” – Youngia!  Kokonaisuutena keikka ei ole pelkkää ekstaattista musiikin juhlaa, sillä keikan keskivaiheilla on muutamia hieman puuduttavia kappaleita. Mutta keikan alku ja loppu ovat todellista dynamiittiä! Sen vuoksi uskallan lämpimästi suositella tätä uutta live-levyä kaikille aidosta rockmusiikiista kiinnostuneille!   

Harri Huhtanen  2021          

Chuck Berryn parhaat !

Chuck Berry ja Keith Richards juhlivat Berryn 60v syntymäpäivää St. Louisin Fox Teatterissa järjestetyssä konsertissa.

YLE Teemalla nähdään tänään (27.3.21) illalla uusi Chuck Berry -ohjelma Chuck Berryn parhaat. Heti sen perään samalla kanavalla nähdään Jon Brewerin ohjaama Chuck Berry -elokuva, joka on viimeksi esitetty Suomen TV:ssä 2019. Alla lisätietoja näistä ohjelmista:

https://seura.fi/tv/poiminnat/chuck-berryn-parhaat-avaa-kuuluisan-kitaristin-elamaa/

https://areena.yle.fi/1-50581354

https://www.cleveland.com/entertainment/2020/09/rock-and-roll-music-legend-chuck-berry-subject-of-new-documentary.html

https://www.rollingstone.com/music/music-news/chuck-berry-brown-eyed-handsome-man-chuck-berry-pbs-947663/

Harri Huhtanen 2021

Zagrebin matka 17.-24.10.2019 -osa 2

Belgrad: tuo betonin luvattu kaupunki!

Matkustin Balkanin alueella ensimmäisen kerran keväällä 1983. Kyseessä oli Interrail-matka Istanbuliin. Meitä oli kolme opiskelijaa matkassa ja Serbian pääkaupungissa vietimme vain yhden päivän (29.5.1983). Se mitä silloin näimme oli aika masentavaa. Rapistunetia taloja, köyhyyttä, likaisia katuja. Itse asiassa kokemus Belgradista oli niin masentava etten ole siellä käynyt uudestaan kuluneen 38 vuoden aikana! Huvittava oli myös se heidän silloinen hyperinflaationsa. Olin toki lukenut Saksan historiasta kuvauksia hyperinflaatiosta, mutten ollut koskaan oikeasti kokenut hyperinflaatiota missään. No, Belgradissa koin mitä on hyperinflaatio. Kun saavuimme kaupunkiin ja ostimme vesipullon ja leipiä rautatieasemalta  maksoivat ne X dinaaria (en enää muista summaa ja kuitteja minulla ei ole).   Illalla kun tulimme samalle asemalla ja ostimme yöjunaan taas vesipullon ja leipiä oli niiden hinta noussut yhden päivän aikana 20%!  

Jugoslaviahan oli pohjimmiltaan keinotekoinen valtio, joka koostui monesta eri kansasta ja kulttuurista ja valtiossa puhuttiin monia kieliä ja uskontojakin oli useita. Diktaattori  Tito oli ainoa todellisuudessa maata koossapitävä voima. Kun hän kuoli 1980, alkoi Jugoslaviassa kaaos, joka johti siihen että maa hajosi moneen pikkuvaltioon, jotka lisäksi sotivat verisesti toisiaan vastaan 1990-luvulla.       

Harri Huhtanen 2021

Bob Dylan: 1970, 50th Anniversary Collection (2021) -osa 4

Aikaisemmin ei kukaan ajatellut että suuri yleisö ostaisi artistien hyllytettyjä äänitteitä. 1990-luvulla tilanne muuttui. Levy-yhtiöt huomasivat että ihmiset olivat kiinnostuneita musiikista joka oli jäänyt studioiden holveihin. Ennen nettiaikaa tällaista ilmiötä ei ollut. Mutta 2000-luvulla erityisesti suurien artistien kohdalla tuli ”pääsäännöksi” että myös julkaisemattomia kappaleita menestyneistä levyistä piti julkaista. Tämä sopi hyvin levy-yhtiöille ja useimmille artisteille, koska Greatest Hits -kokoelmat olivat varmaan kaikkien mielestä tylsiä. Aikaisemminhan vain niitä julkaistiin jälkikäteen.   

Dylan oli etulinjassa hyllytettyjen kappaleiden esiintuomisessa julkaisemalla jo vuonna 1991 boksin Bootleg Series (BS) Vol 1-3.   Sen jälkeen  BS- sarjassa olikin pitkä tauko, mutta lopulta vuonna 1998 Dylan julkaisi Vol 4:n. Sen jälkeen BS-julkaisuja on tullut yhä kiihtyvällä tahdilla eli erityisesti 2010-luvulla Dylan on avannut todella reippaalla kädellä laajoja arkistojaan.  

Nyt vuoden 2021 1970 50th Anniversary Collectionin  innoittamana palasin BS Vol. 10:n (2013)  pariin, koska valtaosa siitä materiaalista on äänitetty vuonna 1970 ja nimenomaa on kyse Self Portrait (SP) – materiaalista. Kriitikot eivät aikanaan pitäneet vuoden 1970 SP – levystä ja ehkä siksi näitä vuoden 1970 sessioäänityksiä on julkaistu jälkäteen jo useampaan kertaan. Aina on avautunut uusia näkökulmia Dylanin työskentelyyn artistina jonka teokset muuttuvat koko ajan. Vuonna 1970 Dylan kokeili kaikkia mahdollisia laulu- ja esitystyylejä. Onneksi nämä nyt jo yli 50 vuotta vanhat äänitteet on aikanaan tehty taidolla ja ovat säilyneet erittäin hyvin, koska sen ansiosta meillä tavallisilla kuluttajilla on mahdollisuus tutustua näihin hyllytettyihin esityksiin lähes studiotasoisina äänitteinä.                                

Jokainen voi nyt koota oman ”ihanne” Self Portraitinsa, koska aika iso osa sessionauhoista on nyt julkaistu virallisesti (mutta ei siis kaikkia vieläkään). Tänään kun kuuntelin pitkän tauon jälkeen uudestaan Vol 10:n huomasin että alkuperäinen arvioni ei ole muuttunut eli olisin halunnut että Dylan olisi ottanut vuoden 1970 SP -levylle alla mainitut kappaleet. En sano mitkä kappaleet olisi pitänyt pudottaa pois viralliselta levyltä, jotta näille olisi saatu tilaa. Pääpointti ja message on että SP olisi voinut aikanaan olla paljon, paljon parempi ja ilmeisesti Dylaninkin on tämän vähitellen tajunnut, koska julkaisee nykyään jatkuvasti näitä SP-”päivityksiä”. Mutta siis alla olevat BS Vol 10:n erittäin hienot esitykset olisi ehdottomasti pitänyt ottaa mukaan SP:lle jo alunperinkin.

4.3.1970 Railroad Bill

4.3.1970  Thirsty Boots

4.3.1970 This Evening So Soon

4.3.1970 Tattle O’Day

Mutta niin vaan Dylan surutta jätti nämä neljä upeaa esitystä pois SP:ltä!  Tyypillistä Dylania!

Harri Huhtanen 2021

Bob Dylan: 1970, 50th Anniversary Collection (2021) -osa 3

Tämän uuden kokoelman myötä varmistui lopullisesti se, että lokakuussa 1970 ilmestyneen  New Morningin (NM) uudet Dylan-sävellykset eivät suinkaan syntyneet saman vuoden kesäkuussa ilmestyneen Self Portraitin (SP) saaman murskakriitin jälkeen, kuten monissa aikalaislähteissä oletettiin, vaan nämä kappaleet olivat olleet Dylanilla työn alla jo ennen SP:n ilmestymistä (8.6.1970). Alla nykytiedon valossa laadittu listaus siitä milloin Dylan alkoi näitä uusia kappaleita esittää äänityssessioissa New Yorkissa.

03.03.1970  Went To See The Gypsy

01.05.1970  Sign On The Window

01.05.1970  If Not For You

01.05.1970  Time Passes Slowly

03.06.1970  One More Weekend

04.06.1970   Three Angels

04.06.1970   New Morning

05.06.1970  Winterlude

05.06.1970   Father Of Night

Nämä yhdeksän NM:n kahdestatoista kappaleesta on nyt siis virallisesti ajoitettu tällä uudella kokoelmalla. Lisäksi vuoden 2013 Bootleg Series Vol. 10 -kokoelmalla ilmestyi 5.6.1970 äänitetty versio kappaleesta If Dogs Run Free. Niinpä tämän hetkisen tiedon mukaan ainoa NM:n kappaleista, jonka Dylan tosiasiallisesti sävelsi ja äänitti vasta SP:n ilmestymisen jälkeen on Day Of The Locust.

Huomionarvoinen on myös ero SP:n ja NM:n äänitysprosessien välillä, kuten selviää mm. ruotsalaisen Dylan-tutkijan Olof Björnerin selvityksestä.  Valtaosa SP:n kappaleista äänitettiin ilmeisti yhdellä otolla 3.-5.3.1970 sessioissa. NM:n osalla albumin valmistelu sen sijaan oli selvästi huolellisempaa, sillä Dylan äänitti ainakin 195 eri versiota 50 eri kappaleesta kahdeksassa sessiossa touko-elokuun 1970 välisenä aikana. Valtaosa oli cover-kappaleita, joita ei sessioissa yritettykään toistaa ja varmaankin ne toimivat ”siltoina” uusille kappaleille ja lopultahan Dylan sitten päätyi julkaisemaan NM:llä vain omia, uusia kappaleitaan päinvastoin kuin SP:llä joka koostui enimmäkseen cover-kappaleista.

Niinpä rosoisen ja vähän ”hutaisten” tehdyn SP:n jälkeen kriitikot haltioituivat kun jo kolme kuukautta SP:n julkaisun jälkeen kauppiohin ilmestyi uusi, Dylan-originaaleja sisältävä levy, joka oli selvästi valmisteltu huolellisemmin kuin SP. Uskon, että SP:n murskakritiikki jäi melkoisesti vaivaamaan Dylania ja niinpä hän lopulta 33 vuotta myöhemmin julkaisi Bootleg Series -sarjassaan upean 3LP:n Another Self Portrait, joka sisälsi useita hienoja hyllytettyjä SP-raitoja, jotka julkaisemalla SP:stä olisi saanut paljon paremman. Mutta näinhän se on usein Dylanin kohdalla. Julkaistu albumi ei edusta koko totuutta siitä mitä kaikkea sessioissa on soitettu ja äänitetty. Usein vasta tällaisten arkistojulkaisujen kautta paljastuu ”koko totuus”.               

Harri Huhtanen 2021

Bob Dylan: 1970, 50th Anniversary Collection (2021) -osa 2

Dylan sai kunniatohtorin arvon vuonna 1970.

Nyt Dylanin Self Portrait -katastrofivuodesta 1970 on julkaistu jo usempi levy. Vuosi 1970 oli sikäli erikoinen Dylanille että yleisö osti kyllä näitä levyjä sekä Amerikassa että Englannissa erittäin paljon ja levyjen listasijoitukset  olivat erinomaisia, mutta kriitikot antoivat ainakin Self Portraitin (SP) osalta täyslaidallisen eli tuomitsivat levyn harvinaisen voimakkain äänenpainoin. Tämä oli varmaankin Dylanille kova isku, koska hän oli uskonut näiden cover-versioiden voimaan. Laulut olivat osoitus Dylanin laajasta amerikkalaisen perinnemuusiikin tuntemuksesta. Uskon, että hän oli vakavissaan ja yllättynyt miten voimakkaasti kriitikot teilasivat SP:n, vaikka suuri yleisö ei sitä tehnyt, vaan levy meni esimerkiksi Englannissa ykköseksi. Kovan kritiikin alla Dylan keksi mitä erikoisempia selityksiä. Hän kertoi haastattelussa, että SP oli vitsi ja että hän halusi tällä epärocklevyllä karistaa hartioiltaan hänelle tarjotun hippikuninkaan viitan. Hän ei halunnut olla missään tekemisessä Woodstock-liikkeen kanssa ja koska hänen asunnolleen Woodstockissa koko ajan vaelsi mitä merkillisempiä tyyppejä, jotka halusivat että hän ottaa nuorisojohtajan paikan ja tulee esiintymään Woodstockiin, niin hän päätti perheineen muuttaa New Yorkiin.Sekään ei auttanut, koska hipit jatkoivat hänen ahdisteluaan myös New Yorkissa. Dylan piti kuitenkin päänsä ja jatkoi country- ja traditionaalisten kappaleiden äänittämistä ja sen ohella hän sävelsi monia omia uusia kappaleita, jotka sitten SP:n aiheuttaman lyhyen välirikon jälkeen pehmittivät musiikkikriitikot ja palauttivat heidät Dylanin ”leiriin”.              

Harri Huhtanen 2021

TOP10 Maaliskuu 2021

Alla Maaliskuun 2021 TOP 10 albumilistani 

         ALBUMILISTA 159

01. (02) PETER GREEN: Anthology (4CD) (1967-2005, P. 2008) (Re from 10/10) (6+8kk)
02. (03) STEVE HACKETT: Selling England By The Pound & Spectral Mornings, Live at Hammersmith (4LP + 2CD) (2020) (5kk)
03. (07) ALLMAN BROTHERS: Allman Brothers (CD) (1969) (2kk)
04. ( – ) LYNYRD SKYNYRD: Second Helping (CD) (1974) (UUSI)
05. (05) PENTANGLE: The Time Has Come (4CD) (1967-73, p. 2007) (3kk)
06. ( – ) PAUL MCCARTNEY: III (CD) (2020) (UUSI)
07. (10) MARIANNE FAITHFULL: Broken English (LP) (1979) (2kk)
08. (08) MAUSTETYTÖT: Eivät Enkelitkään Ilman Siipiä Lennä (LP) (2020) (4kk)
09. ( – ) FOUR TOPS: I Can’t Help Myself (LP) (1965, 1974) (UUSI)
10. ( – ) VANGELIS: China (LP) (1979) (UUSI)

Lisätietoja Peteristä täällä: https://winterlude.fi/category/peter-green-1946-2020/

Harri Huhtanen 2021