Bob Dylanin USA:n kiertue on alkanut. Merkittävin muutos on tapahtunut bändissä. Pitkäaikainen rumpali George Receli, joka soitti NET-bändissä vuodesta 2002 lähtien, on lopettanut. Uusi rumpali on Matt Chamberlain (s. 1967).
https://en.wikipedia.org/wiki/Matt_Chamberlain
Lisäksi bändiin on palkattu kakkoskitaristiksi Bob Britt, joka on aikaisemmin työskennelyt Dylanille mm. vuoden 1997 Time Out Of Mind -albumilla.
https://www.facebook.com/Bobbrittmusic/
Harri Huhtanen 2019
Parin vuoden odotuksen jälkeen saatiin vihdoinkin täyspitkä dokumenttielokuva Rock’n’Rollin ”kruunaamattomasta” kuninkaasta Chuck Berrystä. Tämän uunituoreen elokuvan ensiesitys on Suomen TV:ssä TÄNÄÄN (12.10.) Yle teemalla klo 20 alkaen. Tarkempia tietoja asiasta täällä:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006269440.html
https://www.cardinalreleasing.com/chuck-the-documentary
Harri Huhtanen 2019
Genesis esitti vuosina 1974-1975 konserteissa TLLDOB:in peräti 102 kertaa. Siksi on yllättävää että tiettävästi vain yhdestä näistä konserteista on olemassa ammattitasoinen äänite. Tämä äänite on peräisin Los Angelesin The Shrine Auditoriumin (25.1.75) konsertista. TLLDOB konserteista ei koskaan julkaistu virallista live-levyä. Bändi palasi aiheeseen vasta Virgin levy-yhtiön vuonna 1998 julkaisemalla Genesis Archive 1967-75 -boksilla, jonka kaksi ensimmäistä CD:tä sisältävät Los Angelesin TLLDOB esityksen kokonaisuudessaan. Tosin julkaistujen tietojen mukaan kyseessä ei ole 100%:sti autenttinen live-äänite, koska Gabriel ja Hackett äänittivät joitain osuuksiaan uusiksi tätä julkaisua varten. Ei ole tietoa mitkä kappaleet ovat tohtoroituja ja mitkä alkuperäisiä. Boksilla julkaistu äänite on kuitenkin erittäin hyvä, siinä on parempi preesens kuin julkaistussa albumissa. Epäselväksi jää miten paljon tämä johtuu siitä alkuperäistä live-äänitettä on tohtoroitu.
Vielä vuonna 2005, kun alkuperäiset Genesis-jäsenet olivat yhteydessä toisiinsa ja pohtivat comeback -kiertuetta, ajatuksena oli nimenomaa esittää uudestaan TLLDOB kokonaisuudessaan 30 vuoden tauon jälkeen. Bändin muut jäsenet suhtautuivat ajatukseen suopeasti, mutta lopulta hanke kaatui siihen ettei Gabriel vahvistanut osallistumistaan comeback -kiertueeseen, joka järjestettiin vuonna 2007. Siksi comeback -kiertueella bändi soitti pääasiassa uudempaa materiaaliaan ja vanhat Genesis- fanit pettyivät tästä ja lisäksi tällä haavaa Genesiksen vuoden 2007 kiertue on viimeisin jonka bändi on tehnyt. Genesistä ei ole lopetettu, mutta bändi on siis ollut telakalla jo 12 vuoden ajan. Alkuperäisistä jäsenistä mukana ovat vain kosketinsoittaja Banks ja kitaristi Rutherford. Gabriel ja Hackett erosivat bändistä jo 1970-luvulla ja eräänlainen “kuolinisku” bändille oli Phil Collinsin ero vuonna 1996. Mutta kuten sanottu, bändi ei ole ilmoittanut lopettavansa toimintaansa eli pienenpieni mahdollisuus on olemassa että Genesis joskus vielä nähdään livenä ja toivottavasti Gabriel on silloin mukana, vaikka 45 erovuoden jälkeen ajatus Gabrielin paluusta tuntuu vähän samalta kuin ajatus Eurojackpotin voittamisesta.
(jatkuu…)
Harri Huhtanen 2019
Alla Lokakuun 2019 TOP 10 albumilistani
ALBUMILISTA 142
01 (RE) PINK FLOYD: Atom Heart Mother (LP) (1970) (Re from 10/08) (1+2kk)
02 (04) FRANK ZAPPA: Hot Rats (CD) (r.1969, remixed 1987) (2kk)
03 (03) BOB DYLAN: RTR, the 1975 live recordings (14CD) (r.1975, P.2019) (5kk)
04 ( – ) THE CURE: Disintegration (2LP) (1989, 2010) (UUSI)
05 ( – ) JIMI HENDRIX: The Complete PPX Studio rec. (6CD) (r.1965-67, p. 2000) (UUSI)
06 ( – ) ALEX HARVEY: Mafia Stole My Guitar (LP) (1979) (UUSI)
07 (07) SADE: Diamond Life (CD) (1984) (2kk)
08 ( – ) LEEVI AND THE LEAVINGS: Turkmenialainen tyttöystävä (LP) (1993, 2018) (UUSI)
09 ( – ) PMMP: Veden Varaan (CD) (2009) (UUSI)
10 ( – ) ANGIE STONE: Mahogany Soul (CD) (2001) (UUSI)
Harri Huhtanen 2019
*Päivitys 31.3.2022. Ericin Suomen konsertti siirtyy Tampereen Nokia Areenalle. Syynä Ukrainan -sota, jonka vuoksi Hartwall Areenan ovet on laitettu säppiin. Mitähän muutoksia vielä seuraavaksi tulee?
*Päivitys 24.4.2021. Korona-epidemian vuoksi Eric Claptonin kiertue siirtyy jälleen myöhäisempään ajankohtaan. Korvaavan Helsingin konsertin piti aluksi toteutua 17.6.2021, mutta koska Korona edelleen estää suurien yleisötapahtumien järjestämisen koko Euroopassa on Claptonin kiertue siirretty suoraan kesään 2022. Uusi Helsingin konserttipäivämäärä on 17.6.2022.
Eric Clapton ei ole esiintynyt Suomessa vuoden 2011 jälkeen, mutta ensi kesänä hän on täällä taas!* Liput tulevat yleiseen myyntiin maanantaina 14.lokakuuta 2019 ja kuten viimeksikin: Hartwall areena myydään nopeasti loppuun. Permantopaikat maksavat tällä kertaa peräti 149e, takakatsomoihin pääsee halvemmalla. Kokonaisuutena Ericin 2020 kesäkiertue on aika lyhyt eli vain 15 konserttia:
29.05.20 Praha
31.05.20 Munchen
02.06.20 Stuttgart
03.06.20 Dusseldorf
05.06.20 Zurich
06.06.20 Milano
08.06.20 Bologna
18.06.20 Antwerpen
19.06.20 Amsterdam
21.06.20 Kööpenhamina
22.06.20 Kööpenhamina
25.06.20 Helsinki (siirretty 17.6.2021 ja 17.6.2022! Ja nyt konserttipaikkakin muuttui, kts. teksti yllä )
27.06.20 Pietari
29.06.20 Moskova
30.06.20 Moskova
Tällä kertaa suomalaiset ovat onnekkaita, sillä jostain syystä Eric jättää näillä näkymin Ruotsin ja Norjan kokonaan väliin.
Lisätietoja Ericistä täällä: https://www.ericclapton.com/
Harri Huhtanen 2019*
*päivitykset 2020, 2021 ja 2022!
Ei ole Beatlesien suosio yhtään vähentynyt kuluneen 50 vuoden aikana! uusi Abbey Road meni suoraan UK-listan ykköseksi, 50 vuotta julkaisunsa jälkeen! Uusintajulkaisun menestys on ollut muissakin maissa erinomaista, kuten voitte todeta alla olevasta listasta. Tosin hieman ihmetyttää tuo albumin vaatimaton sijoitus Suomessa. No, suomalaiset ovat heavy-kansaa tai sitten vaan se, ettei Beatles koskaan esiintynyt Suomessa aiheuttaa sen, etteivät Beatles -levyt ole täällä yhtä suosittuja kuin esimerkiksi 
muissa pohjoismaissa.
Skotti Albumit (OCC)[206] 1
UK (OCC)[208] 1
Belgia (Ultratop Flanders)[197] 1
Hollanti (Album Top 100)[199] 1
Norja (VG-lista)[205] 2
Saksa (Offizielle top 100)[201] 2
US Billboard 200[209] 3
Irlanti (IRMA)[202] 3
Italia (FIMI)[203] 3
Ruotsi (Sverigetopplistan)[207] 4
Belgia (Ultratop Wallonia)[198] 4
Uusi Seelanti (RMNZ)[204] 6
Finnish Albums (Suomen virallinen lista)[200] 13
Harri Huhtanen 2019
Elokuva voi parhaimmillaan ilmentää todellisuutta tavalla, joka on hienompaa kuin itse todellisuus. Silloin yleensä on kysymys todellisuuden kuvaamisesta fiktion
keinoin. Rockkonserttielokuvien ongelma on se, että ne kuvaavat todellista tilannetta, joka lähtökohtaisesti ei ole fiktiota. Rockkonsertissa elämys syntyy tilan kolmiulotteisuudesta, äänimaailman rikkaudesta sekä kaikkien muiden ihmisten ja artistin samanaikaisesta läsnäolosta. Niinpä konerttielokuvan on vaikea päästä samalle elämystasolle kuin oikean, paikan päällä, reaaliajassa koetun konsertin.
Koin Roger Watersin Us+Them -elokuvan samanaikaisesti tuhansien elokuvan katsojien kanssa ympäri maailmaa. Elokuva esitettiin peräti 2500 elokuvateaterissa 60 eri maassa 2.10.2019. Turun näytös oli Kinopalatsin hienoimmassa yli 400-paikkaisessa ISENSE-salissa, johon on asenettu peräti kymmenien kaiuttimen hieno Dolby Atmos -äänijärjestelmä sekä korkeatasoinen 4K-projektori. Vaikka oikeassa konsertissa olin ykkösrivillä, erosi elokuva siinä että kun kamerat olivat lavalla, pääsi elokuvassa oikeasti Watersin ”iholle” eli samalla tuli kumottua se aikaisemmin joissain kirjoituksissa esitetty väite että Waters laulaa playbackinä. Ei laula. Väitä on ilmeisesti lähtöisin siitä, että tietyissä The Dark Side Of The Moonin kappaleissa, jotka alunperinkin on laulanut Gilmour, Waters ikään kuin laulaa mukana, vaikka oikeasti vokaaliosuuden konsertissa hoiti hänen säestysbändinsä kitaristi. Uuden Is This The Life We Really Want -albuminsa kappaleet Waters sen sijaan lauloi suoraan mikrofoniin ja minkäänlaista epäilystä playbackistä ei syntynyt, tulkinnat olivat hyvin intensiivisiä ja ääni sen mukainen!
ISENSE salissa äänentoisto on korkeatasoinen, muttei vastannut mainoslauseita siitä että Dolby Atmos toistaa äänen kolmiulotteisesti. Ei toistanut, kyllä se edelleen oli suurimmaksi osaksi normaalia streota, joka lokalisoitui ihan normaalisti kuulijan eteen. Kolmiulotteinen soundi olisi tarkoittanut sitä että ääni olisi lokalisoitunut milloin taakse, milloin sivulle, milloin ilmaan keskelle salia jne. Tällaista en havainnut. Bassoefektit eivät myöskään olleet niin vaikuttavia kuin joissain mainoksissa oli esitetty. Kuvantarkkuus oli, totta kai, huippuluokkaa ja onneksi konsertti oli kuvattu rauhallisilla, pitkillä otoksilla, koska kuudennelta riviltä jättiscreenin tuijottaminen tilanteessa, jolloin kuvakulmat olisivat vaihtuneet 2-5 sekunnin välein (kuten rockvideoissa ja joissain konserttitaltioinneissa on tapana) olisi varmaan aiheuttanut pahoinvointia ja päänsärkyä. Onneksi siltä siis vältyin.
Harri Huhtanen 2019
PF-boksin neljännen osan CD02 koostuu kokonaan Zabriskie Point (ZP) -sessioiden julkaisemattomista äänitteistä loppuvuodelta 1969. Monet varmaan toivoivat että tämän vuoden 2016 virallisen julkaisun myötä kaikki ZP-sessioiden salat palajastuisivat ja spekulointi siitä mitä silloin äänitettiin loppuisi. Mutta niin ei suinkaan käynyt, vaan päinvastoin sekaannus ja hämmennys vain lisääntyi. PF-boksilla julkaistiin ilman tarkempia selvityksiä 48 minuuttia ZP-sessioiden materiaalia. Nämä kappaleet on boksilla nimetty seuraavasti:
On The Highway / Auto Scene Versions 2 and 3 / Aeroplane / Explosion / The Riot Scene / Looking At Map / Love Scene version 1 and 7 / Take Off / Take Off Version 2 / Love Scene Version 2 / Love Scene Take 1 / Unknown Song Take 1/ Love Scene Take 2 / Crumbling Land Take 1
Mitä tästä voimme päätellä? Ensinnäkin ilmeisesti paljon ZP-materiaalia jäi edelleen julkaisematta. Toiseksi Love Scenestä on äänitetty ilmeisesti ainakin seitsemän eri versiota ja lisäksi erilaisia otoksia (Takes). Auto Scenestä on olemassa vähintään kolme versiota, joista tässä julkaistiin vain kaksi. Take Offista äänitettiin ainakin kaksi eri versiota. Ilmeisesti myös kappaleista Unknown Song ja Crumbling Land on olemassa useampia versioita / otoksia. Ja niin edespäin! Jos joku haluaa tosissaan perehtyä siihen miten vaikea aihe tämä ZP-sessioiden lopullinen sisältö edelleen on, niin alla olevan linkin avulla aiheen parissa voi viettää useita tunteja, sillä Steve Hoffman foorumilla julkaistu viestiketju on todella pitkä!
Harri Huhtanen 2019
Koska virallisesti julkaistujen Zeppelin äänitteiden määrä on niin 
vähäinen päätin ottaa sarjaani mukaan myös bootlegeja. En siksi että jotenkin kannattaisin bootleg -teollisuutta vaan siksi että haluan esitellä Zeppelinin keikkoja mahdollisimman monipuolisesti. Totuus nimittäin on se, että tällä hetkellä viralliset Zeppelin live -julkaisut eivät riittävän monipuolisesti valota sitä miten innovatiivinen bändi Zeppelin keikoillaan parhaimmillaan oli. Virallisilla julkaisuilla ei kuulla yhtä paljon jammailua ja poikkeavia sooloja ja sointukulkuja kuin bootlegeilla. Väistämättä näiden live-julkaisujen ”sankari” on kitaristi Jimmy Page, joka parhaimmillaan varioi soittoaan uskomattoman hienolla ja kekseliäällä tavalla. Mitä enemmän näitä kuuntelee sitä enemmän alkaa arvostaa Pagen kitarointia. Olen aikaisemmin todennut ettei Zeppelin voi olla Zeppelin ilman Robert Plantia. Nyt haluan todeta, ettei Zeppelin myöskään voi olla Zeppelin ilman Pagea, niin keskeisessä roolissa hän bändin keikoilla on.
Harri Huhtanen 2019
Päivitys 16.9.2020. No niin kohta vuosi on taas vierähtänyt siitä kun artikkelini kirjoitin ja mitään ei ole kuulunut Vol. kakkosesta. Nythän Dylan on ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin pitkällä kiertuetauolla Korona-pandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi, joten luulisi että hänellä olisi nyt aikaa kirjoittaa ja julkaista Vol. kakkonen, mutta vaikka Joulumarkkinat 2020 kohta käynnistyvät ei hartaasti odotetusta muistelmien kakkososasta ole kuulunut mitään. No, Jouluun on toki vielä aikaa kolme kuukautta, joten vielä on olemassa pienenpieni mahdollisuus että kakkososa sittenkin ilmestyisi vielä tänä vuonna.
Bob Dylan julkaisi muistelmiensa ensimmäisen osan nimellä Chronicles Vol.1 (CHR1) vuonna 2004 eli siitä on ehtinyt kulua jo 15 vuotta! Ensimmäinen osa oli Dylanille tyypilliseen tapaan hyvin epälineaarinen ja fragmentaarinen. Lähinnä hän käsitteli uransa alkuvuosia ja sen lisäksi hieman huonommin tunnettuja levytyksiä New Morning (1970) ja Oh Mercy! (1989) . Vaikka kyseessä piti olla autenttinen elämänkertateos on esimerkiksi kuuluisa Dylan-kirjailija Clinton Heylin esittänyt, että Chroniclesin Oh Mercy -osio sisältää paljon fiktiota eli asiat eivät olleetkaan tapahtuneet niin kuin Dylan niiden esittää tapahtuneen. En tiedä mihin Heylin väitteensä perustaa, mutta yleensä hän on ollut oikeassa tämäntyyppisissä väitteissään eli ilmeisesti Dylan kertoo muistelmissa asioita osittain siten että ne ovat ristiriidassa tunnettujen faktojen kanssa?
Kun CHR1 ilmestyi kerrottiin että biografiasta tulisi kolmiosainen ja uutisoitiin että sarjan kakkososa ilmestyisi lähiaikoina. Muun muassa Uncut-lehdessä julkaistiin vuonna 2008 juttu jossa kerrottiin kakkososan olevan Dylanilla jo työn alla!
https://www.uncut.co.uk/news/bob-dylan-begins-chronicles-vol-2-50652
Sitten seurasi monia hiljaisia vuosia, mutta aika ajoin CHR2 putkahti otsikoihin ja nyt ollaan sitten lopultakin siinä vaiheessa että Amazon väittää kirjan ilmestyvän vuoden 2019 lopussa. Alla Amazonin ennakkoilmoitus uudesta kirjasta:
https://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/0743230779/expectingrain-20
15 vuotta on pitkä aika eli olisi hienoa jos Amazonin ilmoitus osoittautuisi oikeaksi. Asian varmistumista tosin joudumme odottamaan vielä kolme kuukautta.
Harri Huhtanen 2019
