Trier – Luxembourg 20.-28.6.2018 (osa 6)

luxembourghotel-bristol
Luxembourg 1989

Olin ollut vain kerran aikaisemmin Luxembourgissa ja silloinkin vain yhden yön. Olin kesäkuussa 1989 matkalla Saksasta Belgiaan ja pysähdyin yhdeksi yöksi Luxembourgiin. Kaiken silloin lukemani perusteella oletin että Luxembourg olisi ihan yhtä kallis paikka kuin Sveitsi. Suureksi yllätyksekseni näin ei siihen aikaan vielä ollutkaan. Rautatieaseman ympärillä olevat, ranskalaistyyliset 1800-luvun rakennukset näyttivät yllättävän rähjäisiltä ja kun menin lähellä olevaan ravintolaan huomasin ruokalistasta että hintataso Luxembourgin pääkaupungissa oli jopa edullisempi kuin Suomessa! Tuntui myös erikoiselta nähdä ruokalistassa jo vuonna 1989 merkillinen, uusi valuutta nimeltään EURO (tai siihen aikaan nimi taisi olla ECU). Ruokalistassa kaikki hinnat ilmoitettiin Ranskan frankeina, Saksan D-markkoina ja euroina! Luxemburgilaiset harjoittelivat euron käyttöä jo 13 vuotta ennen kuin siitä tuli EU:ssa yleistynyt käteisvaluutta. Tämä kertoo jotain aivan olennaista Luxembourgista (ja palaan tähän aiheeseen vielä monasti tulevissa kirjoituksissani).

Tilasin suoraan listan kallimman annoksen eli  Chateaubriand -häränpihvin (https://en.wikipedia.org/wiki/Chateaubriand_steak)  ja miten hyvä se olikaan! Yhtä hyvän pihvin olin saanut vain kerran aikaisemmin elämässäni eli Maltan Sliemassa, hollantilaispariskunnan ravintolassa vuonna 1986.

Kolmas erikoisuus mikä jäi vuoden 1989 Luxembourgin reissusta mieleeni oli rautatieaseman lähellä oleva baari, johon kuljettiin sisään avoimen ikkunan kautta. Kaikki juomat siellä olivat erittäin halpoja, mikä myös tuntui erikoiselta, olinhan tullut maahan, jossa bruttokansantuote per asukas oli Euroopan korkein! Valitettavasti tuolla matkalla ei jäänyt aikaa kunnolla tutustua kapunkiin, sillä matka jatkui heti seuraavana aamuna Belgian Liegeen. Tästä lyhyestä reissusta jäi kuitenkin sellainen tunne, että joskus piti päästä uudestaan Luxembourgiin, jossa oli hyvät pihvit ja halvat juomat!  Valitettavasti uusi tilaisuus tuli vasta 29 vuoden kuluttua. Ja tällä kertaa kaikki olikin toisin, mutta siitä siis lisää tarinan seuraavissa osissa…

Harri Huhtanen 2018   

ROGER WATERS Munchenissa 2018 !

1950-, 1960- ja 1970-luvulla tapahtui aika ajoin niin että kaupungin johtavat virkamiehet kielsivät jonkun bändin tai artistin esiintymisen.  Nykyään tämä on hyvin harvinaista, koska jokainen valveutunut poliitikko ymmärtää että maailmanluokan tähdet tuovat kaupunkiin lisää turisteja ja rahaa.  Roger Waters on aina ollut kapinallinen, joka sanoo suoraan mitä ajattelee politiikasta ja politiikoista.  Niinpä hänen nykyisetkin konserttinsa ovat enemmän tai vähemmän poliittisia. Aikaisemmin Pink Floyd -konserteissa nähtiin valtavia lentäviä sikoja, Waters on korvannut nämä sikapallot Trumpia esittävillä palloilla. Amerikassa sananvapautta kuitenkin kunnioitetaan paljon ja siksi Waters on saanut protestoida konserteissaan rauhassa.

Saksassa asiat ovat kuitenkin vähän toisin. Toinen maailmansota jätti Saksan kansaan niin syvät arvet, että tietyt aiheet ovat edelleen tabuja Saksassa. Niinpä kun Waters protestoi nykyistä Israelin hallintoa mielletään se joissain Saksan kaupungeissa Antisemitismiksi mitä se sinänsä ei ole, koska Waters kohdistaa kritiikkinsä vain Israelin johtaviin politiikkoihin, jotka sortavat palestiinalaisia.

Munchenissa tilanne kärjistyi niin pahasti että kaupungin pormestari julkaisi kaupungin nettisivuilla lausunnon jossa hän toivoi Watersin peruvan konserttinsa Munchenissä. Konsertista oli kuitenkin jo tehty juridisesti pätevä sopimus, joten pormestari saattoi vain toivoa keikan perumista. Ja tietenkään Waters ei perunut keikkaa, vaan päinvastoin otti aiheen esille keikallaan lukemalla yleisölle asiaan liittyvän lausunnon, jossa hän perusteli sitä miksi hänen kritiikkinsä ei ole antisemitismiä.

Alla linkki, jonka avulla voitte lukea alkuperäisen asiaan liittyvän uutisen:

https://mondoweiss.net/2018/06/despite-concert-support/

Harri Huhtanen 2018

DEEP PURPLE: The Long Goodbye Tour !

Lokakuussa 2018 Deep Purple esiintyy Japanissa viidessä eri kaupungissa. 

Deeppurplejapan2018

Deep Purple on aina ollut yksi työteliäimmistä ja luotettavimmista keikkabändeistä, joka on tullut tunnetuksi siitä että keikkoja ei peruta kuin ehdottoman Force Major -tilanteen edessä. Sellainen syntyi kesäkuussa 2016 kun rumpali Ian Paice  sairasti kesken Skandinavian kiertueen lievän aivoinfarktin ja joutui ensimmäistä kertaa vuoden 1968 jälkeen jäämään sairauslomalle. Onneksi infarkti oli niin lievä että Paicen käsi toipui ja nyt taas rummutus sujuuu entiseen tapaan. Paicen kohtaus sai kuitenkin bändin miettimään sitä, että kiertueet eivät  jatkukaan “loputtomiin”, vaan stoppi tulee väistämättä eteen jossain kohtaa. Niinpä he vuoden 2016 loppupuolella saivat idean  “Pitkästä Jäähyväiskiertueesta” (The Long Goodbye Tour = TLGT). Idea oli vähän samanlainen kuin Dylanin Päättymättömässä kiertueessa eli jatketaan samaa kiertuetta vuodesta toiseen, muttei ilmoiteta milloin kiertue oikeasti päättyy. Päättymisajankohta jätetään lipunmyynnin ja soittajien terveydentilan armoille.

Dylanin Päättymättömässä kiertueessa on nyt jo 31.vuosi menossa, joten Purple ei voi koskaan päästä samaan. Aika hyvin hekin kuitenkin ovat onnistuneet yleisön mielenkiinnon pitämään yllä sillä TLGT -kiertue jatkuu jo toista vuotta peräkkäin. Ensimmäisen keikan bändi soitti Bukarestissa, Romaniassa 13.5.2017 ja tällä hetkellä keikkoja on buukattu vuoden 2018 loppuun saakka. TLGT alkoi siis keväällä 2017 laajalla Euroopan osuudella (31 keikkaa), jatkui elo-syyskuussa Pohjois-Amerikan osuudella (20 keikkaa) ja palasi sitten marraskuussa Eurooppaan (10 keikkaa) siirtyäkseen joulukuussa Etelä-Amerikkaan (6 keikkaa). Vuosi 2018 alkoi taas Euroopan osuudella (touko-heinäkuu 17 keikkaa), joka on siis jo päättynyt.  Tänä vuonna on tulossa vielä Pohjois-Amerikan (25 keikkaa), Japanin (6 keikkaa) ja Keski-Amerikan (10 keikkaa) osakiertueet.  Jos mitään erikoista ei tapahdu on TLGT:n keikkasaldo vuoden 2018 loppuun mennessä jo yli 120. Enkä usko että TLGT tähän loppuu ja siksi lienee todennäköistä että bändi nähdään Suomessakin uudestaan vuonna 2019!

Harri Huhtanen 2018     

Deep Purple Haminassa 20.7.2018! – osa 2

img_7919.jpg

Bändin edellisestä Suomen keikasta oli ehtinyt kulua siis vain runsas puoli vuotta. Edelleen Purple on “Pitkällä Jäähyväiskiertueelle”, joka ilmeisesti jatkuu niin kauan kuin yleisöä riittää ja soittajat pysyvät terveinä. Kiertueen nimi on siis taitavasti suunniteltu, koska “Jäähyväiskiertueille” tulee aina paremmin yleisöä, koska monet ajattelevat että kyseessä on viimeinen mahdollisuus nähdä bändi livenä. Näinhän ei nyt Purplen kohdalla ole, kuten myöhemmin toisessa kirjoituksessa kerron.

Haminan Bastioni on noin 300 vuotta vanha ruotsalaisten perustama ja venäläisten myöhemmin laajentama linnoitusalue. 1900-luvulla se oli pitkään varastokäytössä, kunnes lopulta 1970-luvulla sitä alettiin restauroida ja Haminan kaupunki päätti kunnostaa sen yleisökäyttöön tapahtuma-areenaksi.

Sadetta oli lupailtu konsertti-illaksi ja taivas olikin tummien pilvien peitossa, mutta onneksi sadetta ei tullut.   Areena oli vain puolillaan vielä tuntia ennen Deep Purplen esiintymistä, mutta koko ajan paikalle virtasi lisää väkeä ja kun Purple sitten täsmällisesti klo 22 aloitti, oli Areenan alue jo enemmän tai vähemmän täynnä eli arvioisin paikalla olleen noin 5000 Purplen musiikin ystävää.

IMG_7907

Konsertin avanneet Machine Headin (1972) biisit Highway Star ja Pictures Of Home lupasivat uudistunutta settiä, sillä kumpaakaan noista kappaleista ei kuultu marraskuussa 2017 Helsingissä. Lisäksi Haminassa kuultiin viidentenä Sometimes I Feel Like Screaming Perpendicular (1996) -albumilta. Mutta siihen se variaatio sitten jäikin eli loput 14 esitystä olivat samat kuin Helsingissä, melkeinpä samassa järjestyksessäkin.  Setti oli nyt, kiertueen jatkuttua jo yli vuoden, muuttunut selvästi “konservatiivisemmaksi” eli vanhojen hittien osuus oli kasvanut ja uuden Infinite (2017) -albumin osuus setissä oli kutistunut. Kaikkiaan konsertin 17 esityksestä 9 oli levyiltä, jotka Purple on julkaissut vuosina 1968-72 ja hallitsevana oli selvästi vuoden 1972 Machine Head -albumi, jonka 8:sta biisistä peräti 5 kuultiin Haminassa.

Bändi soittaa kuitenkin nykyään erittäin hyvin yhteen eikä mitään merkkejä väsymyksestä tai kyllästymisesstä ollut havaittavissa. Haminassa lisäksi bändin ja yleisön interaktio oli parempaa kuin Helsingissä, sillä perussetin päättäneessä Smoke On The Waterissa   yleisö lauloi mukana ja Gillan oli tästä silminnähden iloinen. Myös bändin suomalainen faniklubi Perfect Strangers sai tunnustusta kun Gillan kiitti heitä välispiikissään.  I Feel Like Screamingin Gillan omisti edesmenneelle, legendaariselle Purplen kosketinsoittajalle, Jon Lordille (1941-2012).

Vuorokauden vaihtuessa Haminan yöhön poistui Bastionin ahtaan ulosmenokäytävän kautta tuhansia onnellisia ihmisiä. En usko että tämäkään oli Purplen viimeinen keikka Suomessa, vaikka neljä bändin jäsenistä on jo yli 70-vuotiaita ja bändin nuorinkin jäsen (kitaristi Morse) on jo 64-vuotias. Luulenpa ettei kukaan heistä hurjimmissa unelmissaankaan 1970-luvulla uskonut soittavansa vielä 2020-luvun kynnykselläkin näitä ikivanhoja biisejä loppuunmyydyillä areenoilla. Eikä Purplen suosio ole enää eläkeikäisen yleisön varassa, sillä Haminan Bastionissakin yllättävän monet kuulijoista olivat selvästi alle 40-vuotiaita.

Harri Huhtanen 2018          

 

Bob Dylanin Oseanian kiertue 2018, osa 2

Dylanin Aasian / Oseanian kiertue on käynnistynyt. Kaksi ensimmäistä keikkaa olivat Soulissa, Etelä-Koreassa (27.7.) ja Niigatassa, Japanissa (29.7.). Kolmas keikka on parin päivän päästä Taipeissa, Taiwanissa.  Kahden ensimmäisen keikan perusteella vaikuttaa siltä että Dylanin vuonna 2015 alkanut ”Sinatra-kausi” olisi viimeinkin ohi, sillä kahdessa ensimmäisessä konsertissa kuultiin vain yksi Sinatra-biisi. Nykyinen settilista on melko samankaltainen kuin se oli vuoden 2014 loppupuolella sillä erotuksella että 1960-luvun klassikkojen osuus on taas kasvussa eli setin kappaleista 30-40% on 1960-luvulla julkaistuja. Muut vuosikymmenet ovat tasaisemmin edustettuina. Aika näyttää mennäänkö koko kiertue tällä ”kaavalla”.   Alla vielä mainittu keikat, jotka Dylanin toimisto on lisännyt alkuperäiseen, toukokuussa julkaistuun keikkakalenteriin:

27.07.18   Seoul, South Korea – Olympic Gymnastics Arena
02.08.18   Taipei, Taiwan – International Convention Center
14.08.18   Melbourne, Australia – Margaret Court Arena

HH20180731

TOP 10 Elo-syyskuu 2012

Alla Elokuu-syyskuun 2012 TOP10 albumilistani

neil youngharvest1972

ALBUMILISTA 56-57
01. ( – ) NEIL YOUNG: Harvest (LP) (1972) (RE from 01/08) (1+2kk)
02. (03) PETER GABRIEL: So (LP) (1986) (RE from 07/09) (2+5kk)
03. (02) ELO: A New World Record (CD) (1976, 2011) (6kk)
04. ( – ) BOB DYLAN: Tempest (2LP) (2012) (UUSI)
05. ( – ) LED ZEPPELIN: Physical Graffitti (2LP) (1975) (UUSI)
06. (07) ZOMBIES: The Decca Stereo Anthology (2CD) (1964-66, 2002) (6kk)
07. ( – ) RENAISSANCE: Live At Carnegie Hall (2LP) (1977) (UUSI)
08. ( – ) APHRODITE’S CHILD: 666 (2LP) (1972) (UUSI)
09. ( – ) WISHBONE ASH: Wishbone Ash (LP) (1970) (UUSI)
10. (10) DONNA SUMMER: Four Seasons Of Love (LP) (1976) (5kk)

Harri Huhtanen 2012

Trier – Luxembourg 20.-28.6.2018 (osa 5)

Trier, Altstadt Festival 2018

Triernighnt.jpg

Luxairin koneen yli kolmen tunnin myöhästymisen vuoksi saavuin Trieriin keskiviikkona niin myöhään, että kaupunkiin tutustuminen siirtyi torstaille. Torstaina huomasin, että Päätorille (Main Square) johtavat kadut eivät olleet suoria, kuten roomalaisaikana, vaan ne johtivat viuhkamaisesti Katedraalille, muutos joka toteutettiin keskiajalla, sen jälkeen kun germaanit olivat hävittäneet roomalaiskaupungin. Ydinkeskustaan kävellessäni huomasin toisen yllätyksen: kaupungissa selvästi valmisteltiin jotain suurta juhlaa, sillä pitkin matkaa pystytettiin parhaillaan useita esiintymislavoja ja lisäksi vanhaan keskustaan ajoi lukuisia autoja, joiden perävaunuista avattiin Pop Up -ravintoloita ja baareja. Tällaisia perävaunuja en ole vielä Suomessa nähnyt eli ne aukeavat kuin kukan terälehdet ja pienestä perävaunusta saadaan näin aidon näköinen anniskeluravintola!  Valkoiset Bitburger- vaunut näyttivät olevan enemmistönä pysäköidyissä vaunuissa. Vähitellen sain tietää, että kaupungissa valmistauduttiin perjantaina alkavaan  Altstadt -festivaaliin, jota oli vietetty kesäisin Trierissä jo kymmeniä vuosia.

Festivaali alkoi perjantai -iltapäivällä ja jo alkuillasta ydinkeskustan keskiaikaisilla kaduilla oli täysi hullunmylly menossa. Ihmisiä oli tuhansittain ja kaduilla  oli perjantai-iltana jopa vaikea liikkua ihmistungoksen vuoksi. Myyntikojuissa oli tarjolla perisaksalaiseen tapaan bratwursteja, valkoviiniä, paikallista olutta ja erikoisuutena valtavan isoista kymmenien litrojen kulhoista myytäviä hedelmäjuomia, joita oli terästettu vodkalla ja muilla terävillä juomilla. Musiikkia oli tarjolla peräti kahdeksalla eri lavalla. Tosin esiintyjät olivat kaikki minulle tuntemattomia suuruuksia.

Trier2018

Pääkonsertit pidettiin lauantaina Porta Nigran eteen rakennetulla esiintymislavalla, mutta valitettavasti nämäkin esiintyjät jäivät minulle tuntemattomaksi. Nettisivustoilla ei myöskään ollut lueteltu esiintyjiä mitä pidin suurena mokana. Lauantaina Porta Nigralla esiintyi kuitenkin artisteja, jotka todistivat että saksalainen rock ei ole menetetty tapaus, vaan voimme odottaa että lähivuosina myös joku saksalainen breikkaa maailmalla.

Sunnuntaina kaduilla alkoi jo olla väljempää eli ilmeisesti maanantain työpäivä hillitsi juhlijoita tässä vaiheessa. Kokonaisuutena festivaali sujui mielestäni perjantain kaootisen alun jälkeen mainiosti ja vaikka perjantaina kaduilla oli aivan liikaa ihmisiä, ei syntynyt mitään tappeluita eikä kukaan tallaantunut kuoliaaksi, kuten valitettavasti joillain ylibuukatuilla festivaaleilla on tapahtunut.

Harri Huhtanen 2018                

 

Nick Cave & The Bad Seeds Pori Jazz 19.7.2018 !

cave2018

Alun perin minun piti mennä Nick Caven keikalle Poriin, mutta sitten ilmeni että jo seuraavana päivänä Deep Purple esiintyy toisella puolen Suomea eli Haminassa! Purplen keikalla olin ollut jo marraskuussa 2017, mutta Caven keikalla en koskaan. Edessä oli tuskallinen päätös, koska molemmille keikoille en ehtisi. Lisäksi sekä Porissa että Haminassa kaikki hotellit olivat loppuunmyytyjä. Pelin ratkaisi Kotkassa asuva ystäväni, joka lupasi hankkia liput ja järjestää majoituksen. Siksi Cave jäi tänä vuonna väliin.  Mies on kuitenkin hyvässä iskussa ja nuorempi kuin Purplen miehet, joten uskon että tulee vielä tilaisuuksia kuulla Cavea Suomessa. Sitä paitsi Caven musiikki on sen tyylistä  että se ehkä pääsee paremmin oikeuksiinsa sisätiloissa. Tosin hyvin oli mies pärjännyt Porin valtavan suurella ulkoilma-areenallakin arvosteluista päätellen:

https://www.rumba.fi/live/surutyon-toisella-puolen-nick-cave-and-the-bad-seeds-soitti-huikean-keikan-pori-jazzissa/

Alla lueteltu kappaleet, jotka Porissa kuultiin. Italicsilla olen merkinnyt ne kappaleet, jotka Cave esitti yllärinä eli painetun settilistan ulkopuolelta.

Nick Cave, Pori Jazz 19.7.2018

01 Jesus Alone
02 Magneto
03 Do You Love Me?
04 From Her to Eternity
05 Loverman
06 Red Right Hand
07 Into My Arms
08 Girl in Amber
09 Tupelo
10 Jubilee Street
11 The Weeping Song
12 Stagger Lee
13 Push the Sky Away
14 Rings of Saturn

Harri Huhtanen 2018

Deep Purple Haminassa 20.7.2018! – osa 1

Onnistuin Haminassa saamaan tähän kuvaan kaikki nykyisen Purplen jäsenet!  Eli vasemmalta oikealle: Paice (rummut), Glover (basso), Gillan (laulu), Morse (kitara) ja Airey (kosketinsoittimet)  

IMG_7930

Deep Purple Haminan Bastionissa 20.7.18

Intro – Mars, the Bringer of War (Gustav Holst)

01  Highway Star
02  Pictures of Home
03  Bloodsucker
04  Strange Kind of Woman
05  Sometimes I Feel Like Screaming
06  Uncommon Man
07  Lazy
08  Time for Bedlam
09  Birds of Prey
10  Knocking at Your Back Door
11  Keyboard Solo (Sibelius)
12  Perfect Strangers
13  Space Truckin’
14  Smoke on the Water

Encore

15  Hush (Joe South cover)
16  Bass Solo
17  Black Night

IMG_7931

Photos by Harri Huhtanen 2018

Kirppis Center Länsikeskus, Turku

kirppiscenterlänsikeskus22  Kirppis Center Länsikeskus

Viilarinkatu 4,  20320 Turku
Puh. 02-5369500
Avoinna:  Ma – Pe 10-18 ja La-Su 10-16

Tarkastuspäivämäärä  Pe 4.5.2018

Turun Manhattanin Kirppis Centerin sisarliike sijaitsee Turun Länsikeskuksessa ja myös se on auki viikon jokaisena päivänä. Myyntistrategia on sama kuin Manhattanilla eli myyjät maksavat myyntipöydästä viikkovuokraa 30e ja myydyistä tuotteista paikan omistaja vähentää lisäksi 5% provision. Kokonaisuudessaan kauppatila on yli 1000 m2 ja myyntipöytiä on yhteensä 210. Väärinkäsitysten välttämäiseksi todettakoon, että levyosaston osuus tästä kaikesta on korkeintaan tuollaiset 10-20 m2.  Tämäkin on siis levyjen ”kylmämyyntipiste”, mutta tosin aika kodikkaasti sisustettu, sillä seinillä on julisteita ja monelaista muutakin rekvisiittaa tunnelmaa luomassa. Täälläkin CD:t ovat erittäin edullisia, hintahaarukka on 2-10e. Vinyylit maksavat selvästi enemmän. Maksusysteemi on sama kuin Manhattanilla eli valitut tuotteet viedään pääkassalle, joka laskuttaa ”tuotteet” tarrakoodien mukaan. Eli henkilöpalvelua ei ole ja siksi siitä taas huonot pisteet *. CD valikoimat ovat kiitettävän laajat, myös vinyylejä löytyy sadoittain. Kaikkiaan hyllyissä on useampi tuhat levyä. Tällä kertaa pelaan riskillä ja ostan ensi sijaisesti sellaisten artistien tuotantoa, joita minulla ei vielä ole. Ostan muutaman jopa aivan tuntemattoman esittäjän levyn. Myöhemmin paljastuu, että toinen näistä levyistä, A Girl Called Eddy, on varsinainen timantti!

Pisteytys:
Tuotevalikoima 1 (max 2)
Tuotteiden hinta‑laatusuhde 1 (max 2)
Tuotteiden asettelu ja liiketilan yleinen viihtyisyys / toimivuus 0.5 (max 1)
Henkilökunnan palveluasenne 0.25* (max 1)

Kokonaispisteet: 2,75 / 6.
Sanallinen arvio: Parannettava löytyy !