Kuvassa Trier eli Augusta Trevorum huippuaikanaan eli 300-luvulla…

Trierin loiston päivät…

Trier on esimerkki kaupungista, jonka loiston päivät ovat uskomattoman kaukaisessa menneisyydessä. 1700 vuotta sitten Trierissä oli lähes yhtä paljon asukkaista kuin nykyään!  Kun Rooma 400-luvulla tuhoutui, hävittivät germaanit Trierin niin perusteellisesti että kesti peräti 1500 vuotta ennen kuin kaupungin väkiluku saavutti saman tason, jossa se oli ollut 300-luvulla! Rooman valtakunnan aikaan Trier oli yksi Euroopan johtavista metropoleista, nykyään se on Saksan kaupunkiluettelossa sijaluvulla 67 ja asukkaita on nykyään jonkin verran yli 100 000 eli Trier on vain vähän suurempi kuin Pori. Jos ei ole lainkaan kiinnostunut muinaisen Rooman kulttuurista tai arkeologiasta, ei ehkä kannata mennä Trieriin, koska Saksassakin on siis tarjolla peräti 66 suurempaa kaupunkia!  Mutta asiaa toisinpäin tarkastellen voi sanoa, että koko Euroopasta ei löydy kuin muutamia kaupunkeja, joissa on enemmän ja hienompia jäänteitä roomalaisesta kulttuurista kuin Trierissä.  Rooman -harrastajalle Trier on siis varsinainen aarreaitta! Porta Nigra on maailman suurin säilynyt roomalainen kaupunginportti. Hämmästyttävää että se on kestänyt kaikki sodat joita Euroopassa on ollut 2000 vuoden aikana!  Roomalaisia kylpylöitä kaupungissa on peräti kolme! Barbaran kylpylä on yksi suurimmista koskaan löydetyistä, siitä vain pieni osa on paljastettu, koska kylpyläalue on aikanaan ollut useamman korttelin laajuinen. Keisarillinen kylpylä on kaivettu lähes kokonaan esiin ja sekin on useamman jalkapallokentän kokoinen. Uusin arkeologien löytö on aivan ydinkeskustassa sijaitsevat Forumin kylpylän rauniot , jotka avattiin yleisölle vasta 1990-luvulla. Kaupungin valtavan iso katedraali ( St. Peter’s Cathedral) on 300-luvulla ollut Konstantinus Suuren hallintopalatsina, sillä erotuksella että siihen aikaan se on ollut vielä kolme kertaa suurempi! Konstantinuksen basilika (Aula Palatina) on tiettävästi suurin yksittäinen roomalaisrakennus maailmassa. Tosin mainoslauseessa on sen verran fuskua ,että keskiajalla tästä rakennuksesta oli jäljellä enää yksi seinä, mutta 1800-luvulla trieriläiset päättivät rakentaa rakennuksen uudestaan alkuperäiseen asuunsa. Pari kilometriä keskustan ulkopuolella on hyvin säilynyt 18 000 henkeä vetänyt Roomalainen Amfiteatteri . Valitettavasti lähistöllä sijainnut komea Circus kilpa-ajorata ei ole säilynyt. Roomalaiset rakensivat Trierin ympärille peräti 6 kilometriä pitkän, useita metrejä korkean Kaupunginmuurin ja tästäkin osia on säilynyt aivan nykypäivään saakka. Koko kaupunki perustettiin tiettävästi noin 16 ekr, jolloin roomalaiset rakensivat komean sillan Moselin yli (Roman Bridge). Sillan perustukset he tekivät niin hyvin että ne ovat edelleen käytössä, ainoastaan kantavat päällirakenteet on jouduttu uusimaan. Kaupungissa sijaitsee myös  Rheinisches Landesmuseum,  jonka roomalaiskokoelmat ovat todella hienot!  Tätä ”maakuntamuseota” voi lämpimästi suositella, sen sijaan varsinainen kaupunginmuseo oli pettymys. Lisää antiikin aikaisia löytöjä voi tehdä  Museum am Domissa, joka sijaitsee aivan katedraalin vieressä. Voisin jatkaa näiden roomalaiskohteiden luettelemista vaikka miten pitkään, mutta se ei varmaan ole tarpeen, koska asia lienee nyt tullut selväksi. Kapunki on siis täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia muistoja loistokkaasta roomalaisajasta. Ainoa mikä on hävinnyt on varsinainen roomalaiskaupunki, pienine huviloineen ja kauppoineen. Kaupungin nykyiset talot on rakennettu pääasiassa 1700-, 1800- ja 1900-luvulla. Kaikkien noiden talojen alla on roomalaisasutusta. Niinpä arkelogit odottavat vesi kielellä tilanteita, jolloin katuja revitään auki tai jokin rakennus puretaan, koska silloin he pääsevät taas tekemään hienoja löytöjä maan alla lepäävästä Augusta Trevorumista! Aivan hiljattain eräässä tuollaisessa kaivaustyössä arkeologit löysivät roomalaisen ylimyksen rahakätkön, jossa oli valtava määrä kultarahoja (Aureus). Nykyrahaksi muutettuna löytyneiden kultakolikoiden arvo oli yli 5 miljoonaa euroa!  Trierissä asui siis tuohon aikaan keisarin lisäksi ylimyksiä, jotka olivat nykymittapuullakin arvioiden superrikkaita.

 Harri Huhtanen 2018                

Mistä käsin Eurooppaa on aikanaan hallittu?

Nykyisen Saksan alueella on kaksi kaupunkia joista käsin koko läntistä Eurooppaa on hallittu aikanaan. Molemmat noista kaupunkeista ovat nykyään vähämerkityksellisiä Euroopan metropolien rinnalla, mutta omana loistoaikanaan ne olivat siis erittäin merkittäviä kaupunkeja. Toinen näistä kaupunkeista on Aachen, josta käsin Kaarle Suuri 800-luvulla hallitsi koko nykyisen Saksan ja Ranskan aluetta sekä muutamia muitakin Euroopan osia.  Toinen, nykyään ehkä vieläkin huonommin tunnettu Saksan alueella sijaitseva, entinen mahtikaupunki on ollut Trier (Augusta Treverorum), josta käsin Konstantinus Suuri ja hänen poikansa 300-luvulla hallitsivat nykyisen Saksan ja Ranskan alueiden lisäksi, Espanjaa, Portugalia, Britanniaa ja osaa pohjois-Afrikasta. Alueella asui jo tuohon aikaan miljoonia ihmisiä ja välimatkat olivat sen aikaisilla kulkuvälineillä kulkien valtavan pitkiä. Nykyään lentokoneella pääsee vuorokaudessa mihin tahansa maailmankolkkaan, mutta roomalaisten aikana matka Trieristä Pohjois-Afrikkaan tai Britannian perukoille  kesti useita päiviä, jopa viikkoja. Ei ollut puhelimia tai tietokoneita, joilla välittää hallintokäskyjä, joten uskomatonta että Rooman valtakunta pystyi niinkin kauan koossa kuin pysyi. Tosin 300-luvulla se oli jo hallinnollisesti jakautunut läntiseen ja itäiseen Roomaan ja läntistä puolta hallittiin siis Trieristä käsin. Konstantinus rakennutti sinne mm. komeita hallintopalatseja ja kylpylöitä.

Harri Huhtanen 2018

Lentokentät

2000-luvulla suuri osa Euroopan lentokentistä on tullut minulle tutuksi. Sitä ennen matkustin aika paljon junilla, mutta nykyään siis ensi sijaisesti lentäen, koska Skandinaviasta on vaikea päästä nopeasti Keski- tai Etelä-Eurooppaan muutoin kuin lentäen. Lentokentät ovat oma omituinen maailmansa.  Jos tutustut vaikka vain päivän ajan johonkin kaupunkiin, et sekoita sitä sen jälkeen mihinkään muuhun kaupunkiin. Lentokenttien kanssa on toisin. Vaikka ne kaikki ovat periaatteessa erilaisia, ovat ne kaikki omalla tavallaan niin samanlaisia, että lentokenttiä on vaikea oppia tunnistamaan. Lentokenttien struktuuri on periaatteessa selkeä, mutta käytännössä sekava!  Lentokentällä liikkuminen on vaikeaa, varsinkin jos koneen vaihtoon on vain niukasti aikaa, niin välillä tilanteet voivat muuttua aika stressaaviksi. Trierin matkan olin räätälöinut siten että Finnarilla lennettiin Helsingistä Kööpenhaminaan ja sieltä sitten Luxairilla jatkolento Luxembourgin pääkapunkiin Luxembourgiin, josta pääsisi edullisella bussilla tunnissa Trieriin. Matkasuunnitelmat kuitenkin romuttuivat koska Kööpenhaminaan matkalla ollut Luxairin kone ei saapunut ajoissa. Lähtöä siirrettiin kahdesti ja lopulta kone lähti kolme tuntia myöhässä! Alkuperäinen vaihtoaika olisi ollut 2 tuntia, mutta 3 tunnin myöhästymisen vuoksi 5 tunnin aikana Kööpenhaminan kenttä tuli väistämättä aika tutuksi eli uskoisin tunnistavani sen seuraavalla kerralla!  Tai sitten en. Sekin on mahdollista, koska lentokenttien tunnistaminen on kerta toisensa jälkeen osoittautunut yllättävän vaikeaksi.

Harri Huhtanen 2018