Syd Barrett – Teatteri Telakka, Tampere 13.2.2022 -osa 1

Vihdoinkin!

Samoin kuin Syd Barrettin sielunmaisema oli 1960-luvun loppupuolella hämärän peitossa on hänestä Suomeen tehdyn musiikkinäytelmän kohtalo ollut pitkään epäselvä. Kevään 2020 esitykset peruttiin Koronan vuoksi. Syksyn 2020 esityksistä osa toteutui mutta viimeiset eivät ja tietenkin olin fiksuna varannut liput juuri joulukuun 2020 näytökseen joka ei sitten rajoitusten vuoksi toteutunutkaan. Kuvittelen silloin että syksyllä 2020 Korona olisi pahemmassa vaiheessa kuin loppuvuodesta ja siksi valitsin siirtolippuni joulukuulle. Se oli siis virhe, mutta onneksi sain uudet siirtoliput huhtikuulle 2021 ja niin siinä sitten kävi että jälleen keväällä 2021 Korona oli voimissaan ja kolmaskin yritys päästä näkemään esitys kariutui. Lippumyynnistä vastaava Petteri Aartolahti totesi tässä vaiheessa että paras vaihtoehto voisi olla vapaaliput vuoden 2022 loppuun saakka. Tämä oli erittäin reilua ja jäin uusien vapaalippujeni kanssa odottamaan tilanteen kehitymistä.  Syksyllä 2021 uusi yritys produktion esillepanoon sovittiin tapahtuvaksi helmikuussa 2022. Sekin oli lähellä mennä mönkään sillä joulukuussa 2021 Suomeen rantautunut Omikron variantti pani Koronan tartuntaluvut uusiksi eli kun aikaisemmin tartuntoja oli Suomessa ollut satoja päivässä niin  Omikron nosti luvut tuhansiin. Onneksi tämä virus aiheutti kuitenkin harvemmin sairaalahoidon tarvetta kuin aikaisemmat variantit eli helmikuun 2022 esitykset päästiin sittenkin toteuttamaan! Kahden vuoden odotuksen jälkeen olin sunnuntaina 13.2.2022 klo 17 lopultakin päässyt ”maaliin” eli istuin Telakka teatterin kolmannen kerroksen pienessä katsomossa ja esitys todella alkoi ja toteutui!  

Suurkiitos Petteri Aartolahdelle avusta koko tämän pitkän prosessin aikana!

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2022                  

Rough and Rowdy Ways, World Wide Tour 2021-2024 -osa 5

En tiedä minkälaiset säännökset USA:ssa on tällä hetkellä konserttien osalta, mutta vaikka Koronan Omikron-variantti aiheutti vuodenvaihteessa 2021-22  maassa uusia ennätyksiä tartuntojen määrässä eli tuolloin USA:ssa todettiin lähemmäs miljoona tartuntaa päivässä ja vaikka edelleen USA:ssa kuolee joka päivä noin 2000 ihmistä Koronan vuoksi, niin ilmeisesti syksyllä 2021 USA:ssa alkanut konserttien vapauttaminen on jatkunut, koska joitain viikoja sitten Dylanin manageritoimisto uskaltautui julkaisemaan Dylanille USA:n kevätkiertueen 2022 keikkakalenterin. Koska keväällä 2020 Dylanin Japanin kiertue jouduttiin kokonaan perumaan Koronan vuoksi ja koska samoin kävi kesän 2020 USA:n kiertueelle päätin jäädä odottamaan mitä tapahtuu tälle nyt suunnitellulle kevätkiertueelle 2022.  Tällä hetkellä ensimmäiseen konserttiin on enää alle kuukausi aikaa ja siksi voidaan kai todeta, että todennäköisyys kiertueen toteutumiselle alkaa olla aika suuri. Toisaalta edelleen on olemassa pieni mahdollisuus että kiertue sittenkin viime tingassa perutaan. Siksi en nyt listaa näitä keikkoja tänne Winterludeen, vaan laitan ainoastaan linkin jonka avulla voitte katsoa mihin keikkoihin lippuja on ainakin tällä hetkellä myynnissä:

On Tour

Harri Huhtanen 2022

Neil Young versus Spotify -osa 2

Neil Young korottaa panoksia. Nyt hän on vihainen suoraan Spotifyn perustajaa, ruotsalaista Daniel Ekiä kohtaan.

On kulunut vasta alle kaksi viikkoa siitä kun Neil Youngin ja Spotifyn kärhämä alkoi. Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että Young ei pelkästään halunnut vetää musiikkiaan pois Spotifystä ja unohtaa sen jälkeen asian, vaan nyt hän vaikuttaa ihan oikeasti käyneen taistoon maailman johtavinta striimausyhtiötä vastaan.  En jaksa uskoa että Young voittaisi tämän taistelun, mutta kovasti hän ainakin yrittää, sillä uusimmassa lausunnossaan medialle hän kannustaa kaikkia Spotifyn työntekijöitä ottamaan loparit Spotifysta. Youngin viesti medialle oli: “häipykää sieltä ennen kuin se paikka syö sielunne!”.   Tavallaan on hienoa, että Youngilla on vielä vanhoilla päivillään kapinahenkeä ja lausunnoissa tulta ja tappuraa. Ikävämpi asia on se, ettei maailma tai nuoriso toimi enää siten kuin 1960- ja 1970-luvun “kapinavuosina”.  Kännykkäkulttuuri ja sosiaalinen media on muuttanut kaiken peruuttomattomasti. Paradoksaalisesti vapaaehtoisesti tulojaan pienentänyt Young hyötyy tästä muutoksesta, niin kummalliselta kuin se kuulostaakin. Vaikka Young lähti Sportifystä, jäi hän moneen muuhun striimauspalveluun ja nyt kun hän on ollut näyttävästi maailman median otsikoissa ovat hänen musiikkinsa maailmanlaajuiset striimaukset todellisuudessa lisääntyneet! Joku voisi nyt kysyä onko Young vilpitön tässä kärhämässä. Minä uskon että on, sillä Young on sairastanut lapsena polion ja myöhemmin hänellä on todettu epilepsia ja diabetes. Näin ollen ymmärrän että jos maailman suurin striimauspalvelu päivästä toiseen pitää palvelussaan podcasteja, joissa jaetaan lääketieteellisen tiedon vastaista propagadaa niin se risoo Youngia suunnattomasti ja varmaan hän kuvitteli että Spotify lemppaa epätieteellisen Roganin ja pitää hänet, mutta koska toisin kävi niin tämä oli näköjään Youngille vain liekkeihin heitettyä bensaa. Ilmeisesti Young haluaa nyt kaataa koko Spotifyn koska uusimmassa lausunnossaan hän hyökkää suoraan Spotifyn perustajaa vastaan. En muista koska viimeksi maailmanluokan artisti olisi yhtä voimallisesti hyökännyt yksittäistä yhtiötä ja sen johtoa vastaan. Vaikka nuorempi artistikaarti ei ole reagoinut Youngin vetoomuksiin, niin sijoittajat ovat jo hermostuneet Youngin ulostuloista ja niinpä muutamassa viikossa Spotifyn osakkeen arvo on laskenut yli miljardi dollaria eli 25% kokonaisarvosta!           

Harri Huhtanen 2022                     

Alfa Antikva -osa 1

35  Alfa Antikva, Turku

Alfan uusi omistaja on pyrkinyt keventämään liikkeen tavarakuormaa ja lisäksi liikkeen
näyteikkunat on nyt järjestetty edustavammiksi. 100m2 kellarissa tosin on edelleen
tuhansia tuotteita, jotka odottavat arviointiaan ja luettelointiaan.

Yliopistonkatu 38, Turku

https://www.alfaantikva.fi/

https://www.facebook.com/alfaantikva

info@alfaantikva.fi

Puh. 050 5516613

Avoinna: Ma-Pe 11–18, La 11-15

Tarkastuspäivämäärä  La 27.2.2021

Kun kirjoitan Alfa Antikvasta kirjoitan samalla Turun levydivaritoiminnan alkuhistoriasta, sillä Alfa Antikva on Turun vanhin levydivari. Alfan legendaarinen perustaja, valtiotieteen maisteri Pertti Grönholm jäi vuosi sitten eläkkeelle ja myi liikkeensa mainosgraafikko Tomi Tuomiselle. Alfan perustamisvuodeksi ilmoitetaan vuosi 1983, mutta itse muistelen käyneeni Grönholmin liikkeessä ostoksilla jo sitä ennenkin. Lehtijutussa vuosi sitten kerrottiin, että Grönholm olisi ollut mukana Turun Tellus– nimisessä divarissa jo vuodesta 1978 saakka. Nimi ei nyt enää sano minulle mitään, mutta käytettyjä viinyylilevyjä aloin Turussa ostella jo 1980-luvun alussa. Valitettavasti noista ostoksista ei ole enää mitään kuitteja tallessa, joten en pysty tarkistamaan mistä liikkeistä ensimmäiset ostokseni tein.  Olisinko sittenkin tehnyt ostoksia jo tuossa Telluksessa?  No, joka tapauksessa vuodesta 1983 jonnekin 1990-luvun alkupuolella saakka olin Alfan aktiivinen asiakas. Varmaan siitä harvinainen asiakas etten yleensä koskaan myynyt sinne mitään mutta ostelin sitäkin enemmän. Varmaan kolmasosa nykyisestä vinyylikokoelmastani on ostettu Alfasta 1980-luvulla. Siihen aikaan liikkeessä teki aina hienoja löytöjä. Tarjolla oli käytettyinä paljon rockmusiikin parhaita teoksia ja jopa harvinaisia ensipainoksia varsin edulliseen hintaan. Lisäksi kun ostin aina paljon kerralla sain Pertiltä hyvän paljousalennuksen. Parhaimmillaan liike oli toimiessaan Puistokadulla, mutta sitten (1990-luvun alussa?) kun se siirtyi Yliopistonkadulle alkoi tilanne muuttua vinyylin ystävän kannalta huonommaksi. Taisin käydä Yliopistonkaudun liikkeessa 1990-luvulta aina vuoteen 2021 saakka vain pari kertaa. Liikkeessä tarjolla olevien vinyylilevyjen määrä väheni ja laatu heikkeni. Liikkeessä oli yhä enemmän myynnissä kirjoja, sarjakuvia ja videoita. Tilat kävivät yhä ahtaammiksi ja yhä vähemmän liikkeestä löytyi siis mitään minua kiinnostavaa. Kun aloitin tämän levydivarien arvostelusarjani Winterludessa vuonna 2016 ajattelin aina käydä uudestaan myös Alfassa, mutta sitten siirsin käyntiä aina vaan myöhäisemmäksi, varmaan siksi etten oikein tohtinut kirjoittaa huonoa arvostelua liikkeestä joka oli aikoinaan tarjonnut niin paljon hienoja levyjä ja kuunteluhetkiä minulle. Ja sitten tuli Korona-vuosi 2021 ja yllätyksekseni luin että Grönholm olikin jo ehtinyt  myydä liikkeensä pois!  Niinpä tajusin että oli korkea aika tarkastaa mikä muuttuisi uuden omistajan myötä. Hienoa että Tomi Tuominen säilytti liikkeen vanhan nimen, koska se on hieno nimi leydivarille. (jatkuu…)

Harri Huhtanen 2022

Konsertit ennen ja nyt

Syksyllä 2019 kukaan ei vielä tiennyt mitään tulevasta Korona-pandemiasta. Joulukuussa 2019 Kiinan tartunnoista kyllä jo uutisoitiin, mutta suurin osa eurooppalaisista, minä mukaan lukien, ajatteli että kyseessä on viruskanta joka ei merkittävässä määrin leviä Aasian ulkopuolelle. Näihän oli aikaisemmin käynyt lintuinfluenssan ja monien muidenkin aluksi kovasti pelättyjen virusten kohdalla.  Loppuvuodesta 2019 Suomessa tuli myyntiin useiden isojen rockartisten konsertteja keväälle ja kesäksi 2020 ja koska olin onnellisen tietämätön tulevasta Korona-pandemiasta ostin suurimman osan noista tarjolla olevista keikkalipuista.  Uskomaton lopputulos on se, että edelleen, yli kaksi vuotta myöhemmin, merkittävä osa noista keikoista odottaa toteutumistaan.  Osa niistä on siirretty nyt kaksi kertaa, osa jo kolme kertaa! Tämä on hyvin erikoista ja ennenkuulumatonta. Näin ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut ja siksi ymmärrän hyvin että kulttuuriväki on tilanteesta käärmeissään. Jatkuvasti lyhyellä varoitusajalla muuttuvat Korona-suositukset ja määräykset pudottavat pohjan kaikelta järkevältä tapahtumasuunnittelulta.        

Nämä neljä herra tekivät suomalaisen rockmusiikin historiaa kesällä 1999 olemalla ensimmäisiä kotimaisia artisteja, jotka esiintyivät Olympiastadionilla kymmenille tuhansille ihmisille keikan pääesiintyjinä.

Toisin on oli ennen. Voisin sanoa “vanhaan hyvään aikaan”, mutta en sano koska se kuulostaisi vähän lapselliselta. Voin kuitenkin kertoa, miten ennen vanhaan pääsi konsertteihin Suomessa. 1980-luvulla, ennen nettiä, riitti kun kävi ostamassa lipun (suureen) konserttiin paria viikkoa ennen tapahtumaa, sillä vielä 1980-luvulla Suomessa harvoin myytiin loppuun edes Jäähallia,   Olympiastadionista puhumattakaan. Itse asiassa 1980-luvulla tilanteet, joissa bändi buukkasi Olympiastadionin olivat äärimmäisen harvinaisia ja jos stadion oli buukattu niin sitä ei ainakaan loppuunmyyty. 1990-luvulla tilanne muuttui olennaisesti, erityisesti vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Kun aikaisemmin konserttiliput oli ostettu paikan päällä lippumyymälästä niin netin yleistyttyä yhä suurempi osa konserttilipuista myytiin suoraan netissä.  Tämä tekninen muutos aiheutti sen että lipuista tuli yhä kovempi kilpailu. Lippuja alettiin myydä ennätyksellisen paljon ja ennätyksellisen nopeasti jopa vuosi ennen varsinaista konserttia. Michael Jackson myi Olympiastadionin loppuun pikavauhtia ja siksi hänelle buukattiin perään toinen Olympiastadion -konsertti. Sitä ei muistaakseni myyty loppuun, mutta aika täyteen Stadion tuli toisenakin iltana.  1990-luvulla kotimaisten artistien suosio ei vielä riittänyt siihen ,että olisi kannattanut buukata Olympiastadion. Ainoa poikkeus tästä taitaa olla Mestarit Areenalla -kokoonpano eli Hector, Kirka, Pepe Willberg ja Pave Maijanen , jotka konsertoivat Olympiastadionilla elokuussa 1999.  

2000-luvulla tilanne kuitenkin muuttui. Koronan aiheuttamista viivästyksistä johtuen kesälle 2022 on kasaantunut useammankin kotimaisen artistin Stadion-konsertti. Saa nähdä miten moni näistä toteutuu edes kesällä 2022 ja tuleeko kaikkiin näihin keikkoihin riittävä määrä maksavia asiakkaita kuluja kattamaan. Cheek pääsi kuin koira veräjästä, sillä hän realisoi suosionsa hyvissä ajoin ennen Koronaa eli jo vuonna 2014. Erään arvion mukaan Cheekin stadionkonsertti oheismyynteineen tuotti hänelle noin 10 miljoonaa euroa!  Niinpä ei ole ihme että hän aika pian keikan jälkeen laittoi pillit pussiin ja hautasi Cheekin ja ryhtyi kiinteistösijoittajaksi. Näitä lottovoittoja odottavat nyt myös ne useat kotimaiset artistit, joiden on tarkoitus esiintyä Olympiastadionilla kesällä 2022. En luettele heidän nimiään tässä koska ennen kesää moni asia voi vielä muuttua. Sanon vain: onnea yritykseen ja pitäkää lippu korkealla!     

Harri Huhtanen 2022                   

John Mayall

Yleensä merkittävistä muusikoista kirjoitetaan vain muistokirjoituksia. Tämä on tavallaan sääli, sillä olisi kiva vaihteeksi lukea sanomalehdestä kirjoitus että X muusikko on nyt 88-vuotias ja jakselee hyvin. Viime aikoina olen kuunnellut vinyylilevyiltä merkittävintä elossa olevaa valkoista englantilaista bluesmuusikkoa nimeltään John Mayall. John on jo 88- vuotias ja siksi ajattelin että on korkea aika kirjoittaa hänestä jotain myös tänne Winterludeen. Siis kun hän on vielä alive and well! Korona-aika on pakottanut nuoretkin muusikot aivan liian pitkälle lepotauolle. Viimeksi John  Mayall on ymmärtääkseni esiintynyt alkuvuodesta 2020 Lontoossa Peter Greenin muistokonsertissa.  Mutta niin se vaan on, että ihmiset elävät nykyään paljon vanhemmiksi kuin vaikkapa 50 vuotta sitten ja ovat kaiken lisäksi terveempiä. Muusikkojen kohdalla tämä ei yleensä päde, sillä Englannissa julkaistun suuren tieteellisen tutkimuksen mukaan muusikot kuolevat normaalisti 10-20 vuotta aikaisemmin kuin muu väestö.  Onneksi John Mayall siis muodostaa selvästi poikkeuksen tästä säännöstä.  

John Mayallin ura hakee vertaistaan! Hän on julkaissut ainakin 35 studioalbumia, 34 live-albumia, 24 kokoelma-albumia, 44 singleä ja 4 video-albumia.  Hän soittanut  tuhansia keikkoja  1960-, 1970-, 1980-, 1990-, 2000- ja 2010-luvuilla!

Mayall oli mukana siinä blues-vallankumouksessa joka pyyhkäisi Englannin yli 1960-luvun alkuvuosina. Aika nopeasti monet vain suosiota ja rahaa himoinneet bändit käänsivät takkinsa ja alkoivat bluesin sijaan esittää poppia tai hardrokkia.  Mayall ei kuitenkaan juossut trendien ja suosion perässä, sillä hän rakasti bluesia. Sen esittämisestä tuli hänen elämäntehtävänsä. Koronan aiheuttama pitkä esiintymistauko sai Mayallin kuitenkin pohtimaan sitä voiko hän enää jatkaa ja lopulta lokakuussa 2021 hän ilmoitti Facebookissa lopettavansa laajemmat kiertueet:

“I have decided, due to the risks of the pandemic and my advancing age, that it is time for me to hang up my road shoes. As a result I will be radically reducing my touring schedule and will be limiting my performances to local shows near my home in California, and the occasional concert further afield. 

My epic road dog days however have come to an end. I want to thank my audience for all the wonderful decades of shows, your infectious enthusiasm for my music and for your support throughout my many musical incarnations. It has been a privilege to have spent my life doing what I love and having you along for the ride with me through all of it.”

Vaikka Mayall on tehnyt valtavan määrän levyjä, jotka enimmäkseen sisältävät hänen omia sävellyksiään ei hän suinkaan ole multimiljonääri, koska blueslevyt eivät yleensä nouse listojen kärkeen eikä bluesia esitetä stadioneilla. Parhaimmillaan bluesmusiikki on hämyisissä kapakoissa tai pienissä teattereissa ja sellaisissa myös Mayall yleensä esiintyy. Suomessakin Mayall on ehtinyt esiintyä jo yli 10 kertaa.  Minä olen valitettavasti päässyt vain yhteen Mayallin konserttiin. Tämä tapahtui 5.11.1999, jolloin Mayall yllättäen tuli Turun Marina Palaceen esiintymään. Se oli hieno kokemus, vaikka yökerhon arvioni mukaan 200-päinen yleisö ei välttämättä osannut riittävästi arvostaa esiintyjää. Luulenpa että silloinkaan kovin monet eivät edes tietäneet kuka on John Mayall. Olivatpa vain tulleet viettämään hauskaa iltaa.     

Harri Huhtanen 2022            

Neil Young versus Spotify -osa 1

Alkuvuoden 2022 suurin musiikkiuutinen ei ole ollut Taylor Swiftin, Beyoncen tai jonkun X räppärin uusi levy, vaan vanhan liiton 78-vuotiaan ikämiehen Neil Youngin ulostulo ruotsalaisen Spotifyn nykyistä julkaisupolitiikkaa vastaan. Young on käärmeissään siitä ,että Spotify ei sensuroi Joe Roganin  Korona-rokotteita vastustavia podcasteja.  Neil Young ei pelkästään paheksunut asiaa, vaan ilmoitti ettei hän levyjään ja kappaleitaan saa jakaa Spotifyssä niin kauan kuin Joe Rogan on siellä. Ja Spotify valitsi Roganin ja poisti aika nopeasti Youngin sadat kappaleet palvelustaan. Vaikka Young myi musiikkinsa oikeudet viime vuonna englantilaiselle sijoitusfirmalle, oli kauppa hänen kannaltaan sikäli hieno, että sopimuksessa hän piti 50% päätäntäoikeuksista itsellään ja ostaja lupasi kunnioittaa tulevaisuudessakin Youngin toiveita. Myös Youngin levy-yhtiö kunnioitti tätä Youngin Spotify-protestia ja niin sitten Spotifylle ei jäänyt kuin huonoja vaihtoehtoja.  

Ruotsalaisella Spotifyn perustajalla Daniel Ekillä ei ole pikkurahasta pulaa!

Spotifyn historia voi olla nettimailmassa “pitkä”, mutta perinteisessä historiankirjoituksessa äärimmäisen lyhyt, sillä yhtiö aloitti toimintansa vasta 2010-luvun kynnyksellä eli Spotify on nykyään vasta 13 -vuotias “lapsi”.  Kuten nettimaailmassa tapana on noustaan siellä ryysyistä rikkauksiin parhaimmillaan muutamassa vuodessa. Niinpä Spotifynkin kehitys on ollut aivan huikea!  Ruotsalaisten nörttien 2008 betaversio-ohjelmasta on reilussa kymmenessä vuodessa tullut maailmanlaajuinen hitti, jolla on nykyään yli 300 miljoonaa käyttäjää! Osa vanhan liiton muusikoista vastusti pitkään Spotifyä, mutta antautui lopulta kun kehitys näytti vääjäämättömästi kohdistavan miljoonien musiikinkuulijoiden huomion striimipalveluihin fyysisten levyjen sijaan. Spotifyn konsepti oli nerokas, mutta tulevaisuus näyttää kestääkö se loppupeleissä. Kuulijat saivat rajattoman musiikkivalikoiman muutamalla roposella eli 10 euron kuukausimaksulla, mutta artisteille ei tarvinnut tilittää paljon mitään, koska artistit janosivat klikkauksia ja näkyvyyttä ja olivat siksi valmiita siihen että heidän musiikkiaan kulutettiin käytännössä lähes ilmaiseksi. En tässä nyt kertaa suomalaisten muusikkojen valituksia ala-arvoisista korvauksista, vaan otan vähän isomman luokan esimerkin Spotifyn korvauspolitiikasta. Aikoinaan Lady Gaga nousi maailmanmaineeseen megahitillään Poker Face . Levy-yhtiö jakoi sen myös Spotifyhin. Lopputulos?  Miljoona stiimausta, joista Spotify tilitti 224 euroa ja tämä raha jaettiin sitten vielä esittäjän ja kappaleen kirjoittajien kesken!  Eli Lady Gaga taisi saada hitistään Spotifylta alle 100 euroa. Ehkä hänen olisi sittenkin kannattanut mennä kadulle esiintymään, varmaan hän olisi päivässä ansainnut enemmän kuin mikä oli Spotifyn vuositilitys! 

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2022                     

UNOHDETUT LEVYT -osa 6

Alvin Lee: Let It Rock  (1978)

Englantilainen kitaristi Alvin Lee nousi maailmanmaineeseen Ten Years After (TYA) -yhtyeen johtajana ja mainoslauseiden mukaan “lännen nopeimpana” kitaristina.  Kuten aikaisemmin olen kertonut  TYA:n maailmanmaine syntyi erityisesti legendaarisen Woodstock -esiintymisensa ansiosta kesällä 1969. Tämän jälkeen bändin levyt nousivat kohtalaisen korkealle USA:n myyntilistalla vuosina 1969-70. Myös Euroopassa bändin suosio oli samoihin aikoihin korkealla. Keikkoja riitti niin paljon kuin bändi vain jaksoi niitä tehdä. Alvin Lee kuitenkin kyllästyi jatkuvaan keikkailuun jo vuonna 1974 ja ehkäpä soolouralle siirtymistä vauhditti myös se, ettei bändin sinä vuonna tehty Good Vibrations -albumi enää myynyt yhtä hyvin kuin aikaisemmat levyt. Jälkikäteen arvioiden Leen siirtyminen soolouralle ei ollut kaupallisesti järkevä ratkaisu, sillä vaikka Lee teki vuosina 1975-2012 yli kymmenen soololevyä ei mikään niistä pärjännyt maailmalla yhtä hyvin kuin klassiset TYA -albumit. Tähän saakka olen myös ollut sitä mieltä, että parhaat levynsä Lee teki nimenomaa TYA:n riveissä. Harmi että hän jätti bändin jo 1974. Lee yritti paluuta alkuperäisen TYA- bändin kanssa vielä vuonna 1989, mutta musiikkimaailman trendit olivat auttamattomasti ajaneet bändin ohi. Bluesrock ei 1980 -luvun lopulla ollut enää sitä musiikkia joka nousi listojen kärkeen. Lisäksi vuoden 1989 TYA albumi ei ollut yhtä hyvä kuin bändin klassisen kauden albumit vuosilta 1967-71.   

Vuonna 1978 julkaistu Let It Rock  oli Leen toinen soololevy. Se ei noussut listoilla. Minäkin törmäsin levyyn vasta viime vuonna Helsingissä käydessäni. Luulenpa ettei tätä levyä ole aikanaan Suomessakaan noteerattu, vaikka klassisen TYA:n albumit kyllä yleensä sijoittuivat kohtalaisen korkealle Suomen levymyyntilistalla.  Ostin samalla Helsingin reissulla useamman Leen soololevyn ja Let It Rock ei suinkaan ole niistä paras. Esittelen sen kuitenkin tässä, koska levyllä on muutamia mielenkiintoisia ominaisuuksia. Ensinnäkin kun tämän kuuntelee nopeasti läpi kuulostaa albumi aika hengettömältä ja keskinkertaiselta, MUTTA toisella ja kolmannella kuuntelukerralla alkaa kuitenkin paljastua asioita, joiden vuoksi tätä ei voi luokitella ihan keskivertolevyksi. Lee on säveltänyt kaikki albumin kappaleet ja muutamissa kappaleissa on aika tyylikäs sanoitus. Albumin saksalaisessa painoksessa (6307644) ei edes kerrota ketkä muusikot tällä levyllä esiintyvät Leen lisäksi. Onneksi tiedot löytyvät muista lähteistä. Bassoa soittaa Alan Spenner , rumpuja John Susswell ja pianoa legendaarinen Zoot Money. Spenner kuoli valitettavasti jo 1991, mutta Susswell ja Zoot ovat tietävästi edelleen elossa. Parhaimmillaan Lee ja nämä edellä mainitut ovat B-puolen kolmannella kappaleella Through With Your Lovin’.

Harmi, ettei levyn muilla kappaleilla kuulla yhtä hienoa yhteismusisointia. Jos kaikki albumin kappaleet olisivat olleet samaa tasoa voisi tämä levy olla klassikko, mutta nyt tämä jää kyllä tasoon kohtalaisen hyvä Alvin Leen sooloalbumi mitä se sitten ikinä merkitseekään 2020 -luvun maailmassa, jossa kovin moni ei ole tästä levystä koskaan kuullutkaan…                

Harri Huhtanen 2022              

UNOHDETUT LEVYT -osa 5

Greg Lake: Manoeuvres  (1983)

Vuonna 1969 Greg Lake (1947-2016) oli mukana legendaarisen King Crimsonin debyyttialbumilla. Greg hoiti levyllä lauluosuudet ja kun nuorena kuulin tuolta levyltä hänen laulamanaan majesteettisen Epitaphin tuli minusta elinikäinen King Crimson ja Greg Lake -fani.  Kuuluisuuteen Lake nousi kuitenkin Emerson Lake & Palmerin (ELP) laulusolistina 1970-luvulla. Kun 1970-luvun lopullla punk-aalto laittoi monia nimekkäitäkin proge-bändejä polvilleen päätti jopa huippusuosittu EPL laittaa pillit pussiin ja niinpä Lakekin joutui aloittamaan soolouran ikään kuin nollasta. Onneksi hän sai kavereikseen kuuluisan blueskitaristin Gary Mooren, Rory Gallagherin rumpalin Ted McKennan sekä Joe Cockerin kosketinsoittajan Tommy Eyren. Näiden kolmen hienon soittajan kanssa Greg teki ensimmäisen soololevynsä Greg Lake  vuonna 1981. Tämä levy ei päässyt lähellekään ELP:in myyntilukuja, mutta nousi sentään edes listoille ja sai kohtalaisen hyviä arvosteluja. Toinen Gregin studioalbumi oli vuonna 1983 ilmestynyt Manoeuvres , joka koki paljon ikävämmän kohtalon. Se ei noussut listoille ja levyn arvostelut olivat negatiivisia. Tämän jälkeen Greg Lake käytännössä päätti soolouransa levyttävänä artistina. Häneltä ilmestyi vielä joitain live-albumeja sekä muutamia yhteistyöprojekteja, mutta varsinaista soolouraa Lake ei enää tavoitellut muuta kuin live-artistina.  Valitettavasti Lake kuoli jo 2016 eli 69-vuotiaana. Hän ehti uransa loppupuolella saada vielä jotain harvinaisia tunnustuspalkintoja Italiassa, jossa ELP ja Lake olivat kunnioitettuja musiikintekijöitä vielä 2000-luvullakin.   

Manoeuvres  on oikeasti unohdettu ja jopa harvinainen levy. Näin sen ensimmäistä kertaa vasta viime vuonna Black & Whitessa Helsingissä. Totta kai ostin heti tämän LP:n!  Pari ensimmäistä kuuntelukertaa olivat pettymyksiä ja aloin ymmärtää miksi levy ei aikanaan menestynyt.  Kolmannella kuuntelukerralla huomasin kuitenkin että itse asiassa levyn heikkous on ykköspuolella, joka on keskinkertainen ja mitäänsanomaton. Kakkospuoli sen sijaan alkoi kiinnostaa minua yhä enemmän uusien kuuntelukertojen myötä ja nykyään kuuntelen levyltä vain kakkospuolen, koska näissä biiseissä Gregin ainutlaatuinen lauluääni ja tulkinnat pääsevät parhaiten oikeuksiinsa. Orkestraatio on myös tarkkaan harkittua. Levyn tuottajaksi onkin merkitty Greg. Omalla tavallaan hieno levy, jonka arvoa nostaa se että tämä jäi Gregin aivan liian lyhyen soolouran viimeiseksi varsinaiseksi studioalbumiksi.                   

Harri Huhtanen 2022              

MICK FLEETWOOD & FRIENDS: celebratate the music of PETER GREEN and the early years of FLEETWOOD MAC (2020) – osa 4 

Mick tuulettaa vuoden 2020 hienossa konsertissa!

Jos olet vähänkään kiinnostunut bluesista tai bluesrockistista niin sitten sinun kannattaa ehdottomasti hankkia tämä levy! Julkaisu on nyt rumpali Mick Fleetwoodin nimissä ja ehkä on oikein että hän saa hyvät rahat tästä, koska hän oli aina Peter Greenin uskollinen ystävä ja järjesti tämän konsertin  kun Peter Greenin terveys alkoi pettää.  Jos Mick ei olisi toiminut ajoissa olisi ollut vaara ,että tällaista hienoa konserttia ei olisi koskaan tullutkaan. Fleetwoodin ansioksi pitää  lukea myös se, että hän sai houkuteltua tähän tribuuttikonserttiin rockmaailman ehdottomia huippuja. Lisäksi on hienoa kuulla miten oikeaoppisesti nämä starat tulkitsevat Greenin kappaleita. Tässä helmikuun 2020 konsertissa taiteilijat olivat ihan oikeasti jättäneet egonsa narikkaan ja yrittävät vain tulkita Greenin klassisia kappaleita mahdollisimman artistiuskollisesti. Lopputulos on upea! Tämä äänite todella tekee kunniaa  ainutlaatuiselle bluesrockartistille,  joka valitettavasti siirtyi ajasta ikuisuuteen heinäkuussa 2020. Sävellykset ja äänitteet kuitenkin jäivät ja se on pääasia, sillä siten Peter Greenin perintö säilyy tästä ajasta pitkälle tulevaisuuteen tai ainakin niin kauan kuin ihmiset kuuntelevat bluesia ja bluesrokkia.  

Harri Huhtanen 2022