Bob Dylan: Modern Times (2006), osa 6d

Osa 6d – Modern Timesin koodi

Dylan sanoo kirjoittaneensa merkittävän osan Modern Times albumin kappaleista ”transsin kaltaisessa tilassa”. Ja se kyllä ilmenee hyvin näiden laulujen lyriikoissa, jotka parhaimmillaan ovat kuin jonkinlaisia maagisia loitsuja!

Airplane landing in the stormModern Timesilla ”ajan alku” on vain haave, sillä loppu lähestyy. Katastrofit seuraavat toisiaan. Kaikki on ennustettu ja etukäteen tiedossa, jos vain osaa tulkita merkit oikein:

The writing is on the wall, come read it, come see what it says
Thunder on the mountain, rolling like a drum
…
Looks like something bad is gonna happen, better roll your airplane down

         (Thunder On The Mountain)

 Monet ovat yhdistäneet nämä säkeet vuoden 2001 terrori-iskuun New Yorkissa, jolloin ensimmäistä kertaa USA:n historiassa koko maan lentoliikenne keskeytettiin eli kaikki siviilikoneet määrättiin välittömästi laskeutumaan lähimmälle lentokentälle. Uskon kuitenkin, että Dylan Thunder On The Mountainilla uumoilee jotain vielä paljon suurempaa katastrofia.    

Well, the night is filled with shadows, the years are filled with early doom
I’ve been conjuring up all these long dead souls from their crumblin’ tombs

(Rolling And Tumblin’)   

nostradamus9212-1468299162-9Nämä säkeet ovat erittäin mielenkiintoisia ja merkittäviä, sillä  Conjuring tarkoittaa loihtimista, manaamista ja taikomista.  Rollingilla Dylan siis paljastaa etsineensä koodia, lopullista totuutta “kauan sitten kuolleilta sieluilta”. Useiden MT:n säkeiden tyyli muistuttaa yllättävän paljon 1500-luvulla eläneen ranskalaisen ennustajan, Nostradamuksen säkeitä:

All across the peaceful sacred fields
They will lay you low
They’ll break your horns and slash you with steel

(Workingman’s Blues #2)    

The Levee’s Gonna Break kertoo hirveistä tulvista joita on jo ollut ja joita tulee olemaan yhä enemmän, kunnes loppu koittaa:

Some people on the road carryin’ everything they own
Some people got barely enough skin to cover their bones               

Albumin majesteettisen päätöskappaleen  Ain’t Talkin’in päätössäkeissä kerrotaan, miten matkamies lopulta saapuu mystiseen puutarhaan, joka näyttää Paratiisilta, muttei ole sitä.  “Puutarhuri on lähtenyt”. Ihminen jää yksin toiveidensa, odotustensa ja kuvitelmiensa kanssa:

aint talkin765726-bigthumbnailAs I walked out in the mystic garden
On a hot summer day, a hot summer lawn.
Excuse me ma, I beg your pardon
There’s no one here, the gardener is gone
Ain’t talkin’, just walkin’
Up the road, around the bend
Heart burnin’, still yearnin’
In the last outback at the world’s end.

(jatkuu/continues…)

Harri Huhtanen 2007 (tekstilisäykset 2017)

Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 7

pink-floyd1967Pink Floyd 1965-72 kokoelman ensimmäisen boksin (PFREY1) ensimmäisellä CD:llä on Deccan studioilla vuonna 1965 tehdyn demonauhoituksen lisäksi 10 muuta kappaletta:

Arnold Layne / See Emily Play / Apples And Oranges / Candy And The Currant Bun / Paintbox / Mathilda Mother / Jugband Blues / In The Beechwoods / Vegetable Man / Scream Thy Last Scream

ARNOLD LAYNE on bändin ensimmäinen single, joka äänitettiin Lontoossa tammikuun lopussa 1967 ja julkaistiin UK:ssa maaliskuussa 1967 ja USA:ssa seuraavassa kuussa. Singlen B-puolella oli CANDY CURRENT BUN.  Molemmat olivat Syd Barrettin hengentuotteita. Singlesta tehtiin peräti kaksi promo-filmiä, joista ensimmäinen levisi pink1967 Arnold Layne Pink Floyd Posterlaajalle ja sitä näytettiin useiden maiden TV-kanavilla.  Tämä yleisemmässä levityksessä oleva promo-filmi parodioi The Beatlesien HELP-elokuvaa. Myöhemmin tehtyä promo -filmiä on ilmeisesti näytetty vain Ranskan Tv:ssä. Englannissa singlen paras sijoitus oli no. 21.

SEE EMILY PLAY on bändin toinen single, jonka B-puoli Scarecrow äänitettiin Lontoossa maaliskuussa 1967 ja A-puoli saman vuoden toukokuussa. Single julkaistiin UK:ssa kesäkuussa 1967 ja USA:ssa seuraavassa kuussa. Nämäkin laulut olivat Syd Barrettin säveltämiä.  Englannissa Emily menestyi erinomaisesti eli nousi singlelistan sijaluvulle no.5, USA:ssa ei vielä tunnettu bändiä ja siksi toisen singlen sijoitus oli vielä kovin vaatimaton eli no. 134 Billboardin listalla.

APPLES AND ORANGES  on bändin kolmas UK single, jonka B-puolella oli kappale PAINTBOX.  Koska USA:ssa julkaistiin tätä ennen Flaming -single, jonka kappaleet oli poimittu debyyttialbumilta, oli Apples bändin maailmanlaajuisessa katalogissa neljäs single.  Apples -singlen molemmat kappaleet äänitettiin lokakuussa 1967 ja uudelleenmiksattiin seuraavassa kuussa. Apples-singleä ei julkaistu USA:ssa. Englannissa se ilmestyi heti valmistumisensa jälkeen eli marraskuussa 1967. Singlestä ei tehty varsinaista promo-filmiä, mutta bändin ensimmäisen USA:n kiertueen aikana bändi esitti sen kahdessa amerikkalaisessa Tv-ohjelmassa (American Bandstand ja Boss City). Apples -kappale oli Barrettin luomus, mutta Paintboxin tekijäksi oli merkitty Richard Wright.      

MATHILDA MOTHER on myös Barrettin käsialaa, se äänitettiin jo helmikuussa 1967 Lontoossa, mutta julkaistiin vasta elokuussa samana vuonna Pink Floydin legendaarisella debyyttialbumilla The Piper at the Gates of Dawn. Mathilda Motherista on nykyään olemassa useampi versio ja PF 1965-72 -kokoelmalla julkaistu versio on miksattu vuonna 2010.

JUGBAND BLUES  on viimeinen Barrettin kappale, jonka Pink Floyd julkaisi. Kappale  äänitettiin jo vuonna 1967, mutta se ei päässyt bändin debyyttialbumille, vaan julkaistiin vasta kakkosalbumilla A Saucerful of Secrets kesäkuussa 1968. PF 1965-72 -kokoelmalle on otettu uudempi, vuoden 2010 miksaus kappaleesta.

IN THE BEECHWOODS on Barrettin vuonna 1967 äänittämä instrumentaalikappale, joka julkaistaan virallisena versiona vasta tällä vuoden 2016 Pink Floyd -kokoelmalla. Kappaleesta on huhuttu vuosikymmeniä ja siitä on ilmestynyt huonolaatuisia versioita Youtubessa sekä bootlegeilla.  Tässä julkaistu versio on peräisin vuoden 2010 miksauksesta.

Pink Floyd - Vegetable Man + Scream Thy Last Scream - CoverMyös VEGETABLE MAN äänitettiin  A Saucerful of Secrets -sessioissa vuonna 1967, mutta bändi ei halunnut ottaa sitä levylle ja siksi kappale jäi 50 vuoden ajaksi arkistoihin pölyttymään, tosin bootleg-piireissä se tunnettiin kyllä jo paljon ennen vuoden 2016 kokoelman julkaisua.  Kappaleen rakenne on hyvin erikoinen ja sanoitus jokseenkin synkkä. Barrett tajuaa että peli on menetetty ja että hänet, joka aikaisemmin johti bändiä, ollaan syrjäyttämässä.

I’ve been looking all over the place for a place for me
But it ain’t anywhere, it just ain’t anywhere
Vegetable man, vegetable man    

SCREAM THY LAST SCREAM äänitettiin sekin vuonna 1967 A Saucerful of Secrets -sessioissa, mutta tämänkin kappaleen bändi hyllytti ja nyt, vasta 50 vuotta myöhemmin tämä Barrettin erikoinen laulu julkaistaan.

Scream thy last scream old woman with a casket
Blam blam your pointers point your pointers
Waddle with apples to crunchy Mrs. Stores
She’ll be scrumping for apples on all fours
Scream thy last scream old woman with a casket

Sanoitus on Barrettia pahimmillaan tai parhaimmillaan siitä riippuen keneltä asiaa kysytään. Sanoituksessa on sanaleikkejä, erikoista huumoria, surumielisyyttä ja vaikeaselkoisuutta.  Siis Barrett-lyriikkaa niin kuin vain Barrett osaa kirjoittaa!

(jatkuu/continues…)

Harri Huhtanen 2017 

UTRECHT, maailman suurin vinyylilevyjen markkinapaikka!

Päivitys 31.7.18. UTRECHTin megamessujen  menestystarina jatkuu ja  17.-18.11.2018 ne järjestetään jo 50. kerran!

Recordplanet-2016-04-072

Viime vuosina maailman suurimman levymessujen järjestäjän titteli on siirtynyt USA:sta Eurooppaan. Jo useamman vuoden peräkkäin maailman suurimmat levymessut on järjestetty Utrechtin kaupungissa Hollannissa.  Levymessut siellä järjestetään säännöllisesti kahdesti vuodessa ja seuraavan kerran siellä pääsee hypistelemään harvinaisia vinyylilevyjä jo parin viikon päästä eli 11.-12.marraskuuta 2017 (jolloin messut pidetään jo 48. kertaa).  Myyjiä messuilla on yli 600 ja he eivät tule sinne pelkästään Euroopasta, vaan kaikilta mantereilta eli kyseessä on todella globaali tapahtuma!   Myös kävijämäärä on huikea eli viime vuonna messuilla kävi yli 60 000 ihmistä!  Puheet vinyylin kuolemsta ovat siis ennenaikaisia ja vahvasti liioiteltuja. Yli 100 vuotias äänilevy elää ja voi hyvin!  Viime vuosina ympäri maailmaa viinyylilevyjen myynti on ollut rajussa kasvussa. Lakkautettujen vinyylitehtaiden tilalle on perustettu uusia ja myös vinyylilevysoittimien myynti on taas elpymässä.  Jos nyt kiinnostuitte Urtrechtin messuista, niin alla olevan linkin avulla saatte lisätietoja aiheesta:

http://www.recordplanet.nl/en/platenbeurzen.html

Harri Huhtanen 2017

Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 6

Oikealla nähdään harvinaisessa kuvassa ”puhtoinen” ja siistitukkainen, 19 vuotias Syd Barrett, joka ei vielä tuolloin ollut sekoittanut päätään kovilla huumeilla. Deccan alkuvuoden 1965 studiosessioista ei ole julkaistu ainuttakaan kuvaa, mutta ilmeisesti tältä Syd siihen aikaan näytti, koska kuva on merkitty otetuksi vuonna 1965 Lontoossa (?).  

Syd1965-lrgHienoa, että Pink Floydin ensimmäinen äänitysessio vuodelta 1965 on nyt vihdoinkin, 51 vuotta valmistumisensa jälkeen julkaistu!  Nämä kuusi äänitettä tarjoavat ainutlaatuisen dokumentin bändistä, joka edelleen pohjasi soundinsa perinteiseen rhythm’n’blues musiikkiin, mutta mukana on jo ripaus Syd Barrettin erikoista ääni- ja sanamaailmaa.

Alkuvuodesta 1965 Lontoon Decca -studioilla äänitetty demonauhoitus on kestoltaan vain 18 minuuttia, mutta bändin potentiaali tulee siinä kyllä kohtalaisen hyvin esille. Erityisesti Barrettin esitykset ovat yllättävän hyviä. Tässä vaiheessa Barrett ei vielä ollut addiktoitunut huumeisiin, kuten myöhempinä vuosina. Demonnauhoituksen parasta antia ovatkin Barrettin sävellykset Lucy Leave, Double Bo, Remember Me ja Butterfly.  Watersin kynästä on lähtöisin Walk With Me Sydney  ja lisäksi demolla on  cover-kappale I’m King Bee, jonka on kirjoittanut tunnettu blues-artisti Slim Harpo.   

Lucy Leave kertoo onnettomasta rakkaudesta. Lucyn rakastaja anelee tätä lopettamaan suhteen koska:

You got my heart, you got my heart, oh no
You tear me apart, you just won’t let me go
You hold on so tight, so tight I just can’t breathe
Now Lucy leave, Lucy  

Double O Bo on Bo Diddleyn (1928-2008) tavaramerkki -rytmityksellä ja soundeilla tehty huumoripläjäys, hyvin erikoinen sanoitus hyvin erikoiselta mieheltä nimeltään Syd Barrett. Viimeisessä säkeistössä todetaan että juotuaan kaikenlaista Bo Diddley kuoli lopulta ”janoon”. Enpä tiedä mitä Bob Diddley olisi ajatellut tällaisesta ”kunnianosoituksesta”, jos olisi eläissään sen kuullut!

Remember Me on  mielestäni tämän lyhyen demon paras esitys. Syd laulaa komeasti, tässä hän kuulostaa jo vähän Jim Morrisonilta (1943-1970). Säkeet ovat yksinkertaisia, mutta vaikuttava esitys ja myöhemmät tapahtumat tekevät kappaleesta unohtumattoman. Kuulijalle tulee väkisinkin sellainen vaikutelma että Syd profetoi tässä oman tulevaisuutensa:  

Remember me (aaaaah-ha!)
I’ve been here before
Remember me (aaaaah-ha!)
I’ve been here before
Can’t you see
I’m gonna stick around some more

Jotenkin nuo AAAH -huudot vielä lisäävät kappaleen kohtalonomaista ja hyytävää tunnelmaa..

bob-kloseWalk With Me Sydney on demonnauhan ainoa kappale, jonka Roger Waters on kirjoittanut. Kitaraa tällä raidalla soittavat Syd Barrett ja . Lauluosuudessa on mukana myös Richard Wrightin (1943-2008) silloinen

galeindex

puoliso . Tämäkin kappale on lievästi tragikoomisella huumorilla höystetty, koska se kertoo henkilöstä, joka haluaisi rakastella Sydneyn kanssa, mutta ei voi koska potee seuraavia vaivoja:

 

 

Flat feet, fallen arches
Baggy knees and a broken frame
Meningitis, peritonitis
DTs and a washed-up brain

I’m King Bee’llä Barrett laulaa taas hienosti ja koko bändi soittaa tyylipuhtaasti. Mukava lopetus demolle, joka on tyylillisesti varsin kaukana siitä mitä Pink Floyd oli myöhempinä vuosina, mutta toisaalta bändin suuri potentiaali on osittain kyllä jo kuultavissa näillä demoäänitteilläkin. Erityisesti Syd Barrett on tällä äänittellä sekä laulajana että kitaristina vielä parhaassa iskussaan.

Lisätiedoista kiitokset GENIUS -sivuston ylläpitäjille!

(jatkuu / continues…)

Harri Huhtanen 2017

 

 

Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 5

syd and jenny-113Kuten olen aikaisemmin todennut oli Pink Floydin The Early Years 1965-1972 -boxin julkaisu vuosi sitten (2016) merkittävä tapahtuma Pink Floydin pitkässä historiassa, sillä ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin he todella suostuivat avaamaan arkistonsa ja julkaisemaan merkittävän määrän kokonaan aikaisemmin julkaisemattomia äänitteitä. Siinä mielessä kyseessä oli vihdoinkin aito Pink Floyd ”Basement Tapes”- julkaisu. Valitettavasti kaikilta osin megaboksin mukana tulleet info-lehdykät eivät olleet yhtä perusteellisia ja siksi olen joutunut täydentämään näitä tässä julkaisemiani katsauksia muista lähteistä.

Ensimmäisen boksin nimi on CAMBRIDGE ST/ATION (PFREY1) ja se sisältää kaksi CD:tä sekä yhden DVD:n sekä samansisältöisen Blu-Ray -levyn.  CD2 -levyn olen arvioinut jo aikaisemmissa kirjoituksissani (Take 3 ja Take 2), joten nyt fokuksessa on CD1.

Tuleva Pink Floyd esiintyi vaihtelevilla kokoonpanoilla ja nimillä ennen vuotta 1965, mutta alkuvuodesta 1965 he onnistuivat pääsemään Deccan Lontoon studioille West Hampsteadiin  ja äänittivät Pink Floyd -nimellä kahdessa sessiossa kuusi kappaletta, jotka nyt viimeinkin, 51 vuotta äänittämisen jälkeen, näkevät ”päivänvalon”. Sessioista julkaistiin myös kourallinen superharvinaisia asetaatti -levyjä, joilla oli Decca -sessiossa äänitetyt kappaleet King Bee (James Moore) ja Lucy Leave (Syd Barrett) . Asetaattit valmistettiin promo -tarkoituksessa ja ne lähetettiin joillekin Lontoon pubien konserttien järjestäjille eli niiden avulla oli tarkoitus saada keikkoja uudelle bändille.

Syd-Barrett-to-his-girlfriend-Jenny-Spires-2-syd-barrett-37300294-312-500Julkisuuteen on tullut myös Syd Barrettin tyttöystävälleen Jenny Spiresille kirjoittamat kaksi kirjettä, joissa hän kuvaa bändin ensimmäistä sessiota. Kirjeistä ei kuitenkaan ole mitään mainintaa vuoden 2016 PF -megaboksin infolehtisissä. Syd kirjoittaa mm. seuraavasti (vapaamuotoinen käännös by HH):

”Kerron sinulle kaiken mitä tapahtui äänityksissä. Kuskasimme kamamme studioon, jossa oli karmaisevat valkoiset valot ja joka puolella johtoja ja mikrofoneja. Rogin vahvistin oli skreenin takana ja samoin Nickin. Hetken siinä sitten juteltuamme ja testattuamme että soittimet olivat balanssissa äänitimme viisi kappaletta putkeen. Mutta vain kitarat ja rummut äänitettiin. Tarkoitus on lisätä laulu ja piano ja niin edes päin ensi keskiviikkona. Jo tässä vaiheessa nauhat kuulostavat mahtavilta, erityisesti King Bee.”

Toisessa kirjeessään Syd kirjoittaa:

”Laulaessani minun pitää seisoa keskellä studiota kuulokkeet päässä muiden seuratessa toisessa huoneessa, en voi nähdä heitä, mutta he näkevät minut. Lisäksi tuskin kuulen mitä laulan.”

(jatkuu/ continues…)

Artikkelin täydentävistä tiedoista suurkiitos Pink Floyd -tutkija Glenn Poveylle, jonka upea THE COMPLETE PINK FLOYD (Carlton Books 2016, 448s.) sisältää myös paljon uusia, mielenkiintoisia tietoja Pink Floydin uran alkuvaiheista. 

Harri Huhtanen 2017 

FATS DOMINO (1928-2017)

fats51ykkwz_xfl_ss500_1478719931Fats Domino kuoli eilen 89-vuotiaana. Hän ehti 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla tehdä kymmeniä levyjä, näistä tarkemmin alla olevan linkin avulla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Fats_Domino_discography

Fats Dominon ensimmäinen single oli The Fat Man (1949) .  1950-luvulla Fats levytti useita hittejä mm. Blueberry Hill (1956)  ja Ain’t That a Shame.  Fats Domino esiintyi vuonna 1956 kahdessa elokuvassa: Shake, Rattle & Rock! ja The Girl Can’t Help It.

1980-luvulla Fats Domino luopui lähes kokonaan keikkailusta . Usein häntä houkuteltiin esiintymään, mutta harvoin hän enää poistui kotikaupungistaan New Orleansista. Hän mm. kieltäytyi kutsusta esiintyä Valkoisessa talossa eikä myöskään saapunut paikalle Rock and Roll Hall of Fame -tilaisuuteen vuonna 1986 juhlistamaan omaa valintaansa!  Vuonna 1985 hän kuitenkin suostui lähtemään Euroopan-kiertueelle ja oli Porin jazzfestivaaleilla pääesiintyjänä.  Lisäksi hän on 2000-luvulla esiintynyt joillain festivaaleilla.

http://historia.porijazz.fi/?classname=festivalyear&methodname=performer&lang=fi&artist_no=10500&year=1985&letter=f

 

20171025hh

Genesis & Steve Hackett, osa 3

hackett81YU3ZOhNXL._SX355_Steve Hackett on ollut ahkera levyntekijä Genesiksestä lähtönsä (1977) jälkeen. Hän on julkaissut jo peräti 24 sooloalbumia! Vuonna 1996 hän palasi nuoruutensa mielimusiikkin pariin julkaisemalla Genesis tribuuttilevyn Watcher of the Skies: Genesis Revisited. Albumilla oli 14 kappaletta, joista suurin osa oli 1970-luvun Genesis -kappaleiden uudelleentulkintoja. Keräilijöitä ja diggareita kiinnostivat erityisesti muutamat aikaisemmin julkaisemattomat kappaleet, jotka Hackett viimeisteli tätä levyä varten. Alkuaikojen Genesis ei jättänyt Hackettia ”rauhaan” ja niinpä vuonna 2012 hän julkaisi uuden, entistä kunnianhimoisemman Genesis -tribuuttilevyn.  Tällä Genesis Revisited II  2CD:llä kappaleita on 21 ja kestoaika on kunnioitettavat 144 minuuttia 48 sekunttia! Jälleen mukana on muutamia harvinaisuuksia. Suurimman vaikutuksen ainakin minuun tekevät Hackettin soiton intensiteetti, tuotannon huolellisuus ja mahtava soittaja- ja esiintyjäkaarti!  Albumilla kuullaan peräti 33 muusikon esityksiä! Hackett on aikanaan itse ollut luomassa monia näistä legendaarisista Genesis-kitaraosuuksista, joten hän jos kuka on paras henkilö tekemään tällaisia tribuuttilevyjä. Aluksi minua häiritsivät levyn laulajat, joista kukaan ei päässyt lähellekään Gabrielin tai Collinsin tasoa, mutta mitä enemmän levyä olen kuunnellut sitä vähemmän asiaan olen kiinnittänyt huomiota, sillä osa instrumenttiosuuksista on kerta kaikkiaan niin hienoja, että ne jopa vievät huomion pois laulajasta.

hackettheader490Nykyään maailmalla kiertää yhä enemmän legendaaristen rockyhtyeiden tribuuttibändejä, joissa ei ole ainuttakaan bändin alkuperäistä soittajaa. Hackett sen sijaan voi tehdä pystypäin näitä tribuutteja, sillä hän on itse ollut Genesiksessä mukana melkein sen alusta lähtien ja pystyy edelleen välittämään alkuaikojen Genesiksen perintöä ja sanomaa tavalla, joka tekee siitä elävän ja kuulijaa koskettavan.

Harri Huhtanen 2017     

Bob Dylan: Modern Times (2006), osa 6c

Paljon on spekuloitu sillä mihin “uskontoon” Dylan viittaa Ain’t Talkinilla:

I practice a faith that’s been a long abandoned /
Ain’t no altars on this long and lonesome road

Kun edeltävissä säkeissä lauletaan “uskollisista kumppaneista” ja “koodista”, niin aluksi ajattelin, että Dylan yksinkertaisesti viittaa The Never Ending Touriin ja uskollisiin faneihin, joiden kanssa hän ilta toisensa jälkeen jakaa opinkappaleensa eli laulunsa.  Sen jälkeen kun MT:n teemojen ja kirjallisten lainojen mahtava kaari alkoi hahmottua, olen alkanut epäillä, että Dylan saattaa sittenkin tarkoittaa “hylätyllä uskonnolla” Juutalaisuutta tai Kristinuskoa. Koska nämä molemmat uskonnot ovat edelleen varsin elinvoimaisia oletan että hylkäämisellä Dylan viittaa väestön enemmistöön, joka ei harjoita uskonta aktiivisesti, vaan elää ”maalistuneessa” kulutusyhteiskunnassa vaivaamatta päätään uskonnollisilla tai filosofisilla pohdinnoilla elämän tarkoituksesta tai siitä miksi ylipäätään olemme olemassa.

MT:n koodin avainkäsitteitä ovat siis ajan alku, ajan loppu ja matkaaminen. Näistä ainoastaan ajan alku merkitsee MT:lla onnea, kaksi muuta merkitsevät loputonta kärsimystä.  Onni yhdistyy viattomuuteen, aikaan ennen syntiinlankeemusta:

Beyond the horizon, behind the sun /
At the end of the rainbow, life has only begun /
Beyond the horizon, someone prayed for your soul /
My wretched heart’s pounding /
I felt an angel’s kiss

(Beyond The Horizon)

Dante-Beatrice-FlorenceUseissa MT:n lauluissa Dylan laulaa vanhojen bluesmestareiden tapaan “naiselleen”, mutta usein muu teksti osoittaa, että kyseessä ei ole tavallinen, lihallinen nainen, vaan ylimaallinen, jumalainen hahmo, Danten Jumalaisen Näytelmän ihana ja tavoittamaton “Beatrice”, jolla on hallussaan Paratiisin avaimet.

Spirit on the water /  Darkness on the face of the deep
….
I won’t be with you in paradise /
And it seems so unfair /
I can’t go to paradise no more,  /
I killed a man back there

(Spirit On The Water)               

When you’re around me all my grief goes away /
A life time with you is like some heavenly day

(Nettie Moore)  

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2007 (tekstilisäykset 2017)

Bob Dylan: Modern Times (2006), osa 6b

Osa 6b – Modern Timesin koodi

Tiedän, miten vaarallista on lähteä liian syvällisesti selittämään taideteosta, koska parhaat taideteokset ovat nimenomaa monimerkityksellisiä.  Tekstien “koodinpurku”, jonka tässä esitän perustuu osittain J.R.Stokesin havaintoihin, osittain omiin tulkintoihini.

dante-personality-featured1Danten Jumalainen näytelmä on keskiajan tunnetuimpia kirjallisia teoksia. Dante vaeltaa siinä Helvetistä Paratiisiin ja kertoo täydellisin säkein kaikesta matkalla näkemästään. Alusta lähtien teos on unenomainen.  Runoilija on eksynyt synkään metsään:

In the midway of this our mortal life
I found me in a gloomy wood, astray
Gone from the path direct…           

Vergelius lupaa näyttää runoilijalle Helvetin, jonka kauhujen jälkeen jumalaisen kaunis Beatrice toimii hänen oppaanaan Paratiisissa.  MT:llä vaikuttaisi olevan teemallisia yhtymäkohtia myös  Danten teokseen, sillä vaikka tekstien sävyt ovat varsin tummia, tarjoaa rakkauden kohde kuitenkin lohtua ja toivon Paratiisista:             

I heard the deafening noise, I felt transient joys
I know they’re not what they seem
In this earthly domain, full of disappointment and pain
You’ll never see me frown
I owe my heart to you, and that’s sayin’ it true
And I’ll be with you when the deal goes down

(When The Deal Goes Down)

MT:lla kerrotaan ajan alusta ja lopusta sekä alun ja lopun välisestä matkasta.  Matka on itse asiassa uni:

I sleep in the kitchen with my feet in the hall
Sleep is like a temporary death

(Workingman’s blues #2)

Useissa MT:n lauluissa kerrotaan matkaamisesta. Kertoja on koko ajan matkalla jonnekin. Se on hyvin epätodellinen, unenomainen matka.

Ain’t talkin’, just walkin’
Through this weary world of woe

wildfiresDylan kääntää myös aikajärjestyksen, sillä levyn avauskappaleella Thunder On The Mountain kerrotaan maailmanlopusta:

Thunder on the mountain and there’s fires on the moon

Päätöskappaleella Ain’t Talkin’ sen sijaan palataan menetettyyn Paratiisiin (Paradise Lost):

As I walked out tonight in the mystic garden,
The wounded flowers were dangling from the vine
I was passing by cool crystal fountain

Ikuinen matkamies saattaa vain unelmoida Paratiisista, jonka ihmiskunta menetti  syntiinlankeemuksessa.   Aatami ja Eeva söivät Hyvän ja Pahan tiedon puusta, vaikka  Jumala sen heiltä nimenomaisesti kielsi:

There’ll be no mercy for you once you’ve lost

Rangaistukseksi Jumala karkoitti Aatamin ja Eevan Paratiisista, jossa oli vallinnut rauha, hyvinvointi ja onni.  Sen jälkeen ihmiskunnan ikuiseksi ikeeksi lankesi työnteko, sairaudet ja kadotetun onnen tavoittelu. Kilpailusta ja kärsimyksestä sikisi pahuus:

In the human heart, an evil spirit will dwell

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2007

TOP10 Lokakuu 2010

bushNinth-Wave1

Alla lokakuun 2010 albumilistani:

ALBUMILISTA 34

01.  ( – ) KATE BUSH: Hounds Of Love (LP) (1985) (RE, from 05/09) (2 +1kk)
02. (02) JIMI HENDRIX: Are You Experienced (CD) (1967, 2010) (2kk)
03. (03) VAN MORRISON: No Guru, No Method, No Teacher (CD / LP) (1986) (4kk)
04. (04) VAN MORRISON: Poetic Champions Compose (LP) (1987) (4kk)
05. ( – ) KATE BUSH: Aerial (CD) (2005) (UUSI)
06. ( – ) LOUIS ARMSTRONG: Recordings 1925-1953 (15CD) (1925-53, 2000) (UUSI)
07. (07) PETER GREEN: The Anthology (4CD) (1967-2003, 2008) (6kk)
08. (09) YARDBIRDS: The Yardbirds Story (4CD) (1963-67, 2002 & 2007) (6kk)

09. ( – ) TUOMARI NURMIO: Punainen Planeetta (LP) (1982) (UUSI)
10. ( – ) HASSISEN KONE: 1980-82 (6CD) (1980-82, 2009) (UUSI)