TOP10 Lokakuu 2018

Alla Lokakuun 2018 TOP 10 albumilistani

kingcrimsonepitaph1ja2

         ALBUMILISTA 130

    1. (04) KING CRIMSON: Epitaph Vol. 1 & 2 (2CD) (r. 1969, p.2006) (2kk)
    2. (03) RED HOT CHILI PEPPERS: By The Way (CD) (2002) (2kk)
    3. ( – ) PETER HOOK & LIGHT: Power, Corruption & Lies tour 2013, live in Dublin (CD) (2017) (UUSI)
    4. (07) ELO: E.L.O 2 (LP) (1973) (2kk)
    5. (05) KING CRIMSON: Epitaph Vol. 3 & 4 (2CD) (r. 1969, p.2006) (2kk)
    6. (06) CURE: Staring At The Sea, The Singles (CD) (1986) (3kk)
    7. ( – ) AC/DC: Let There Be Rock (CD) (1977) (UUSI)
    8. (09) A GIRL CALLED EDDY: A Girl Called Eddy (CD) (2014) (2kk)
    9. (08) PRETTY THINGS: S.F. Sorrow (LP) (r.1968, reissue 2008) (2kk)
    10. ( – )  KEVIN COYNE: Matching Head And Feet (LP) (1975) (UUSI)

kingcrimsonepitaph1ja2back

 

Bob Dylan: More Blood, More Tracks, The Bootleg Series Vol. 14 – osa 1

dylanmoreblood

Pitkään on huhuttu ja odotettu sitä että legendaarinen Blood On The Tracks (1975) -albumi saisi oman paikkansa Bootleg Series –julkaisuohjelmassa. Ja nyt tämä monien Dylan -fanien haave on toteutumassa, sillä 2.marraskuuta 2018 julkaistaan BS Vol. 14, jossa on ainoastaan BOTT- materiaalia.

Jos oikeasti harrastaa Dylania niin kannatta hankkia 6 CD:n deluxe-boksi, koska siinä on eniten julkaisematonta materiaalia. Hinta tosin on kieltämättä aika suolainen eli 145 euroa.  Mutta hinta on aina suhteellinen käsite, sillä yksi yö helsinkiläisessä hotellissa maksaa nykyään saman verran.  Eli asiaa näin tarkastellen 145 euroa ei olekaan paljon.

Alla Deluxe -boksin 6 CD:n sisältö:

BOB DYLAN: MORE BLOOD, MORE TRACKS,  THE BOOTLEG SERIES VOL. 14
6 CD Deluxe Edition

CD 1
A & R Studios, New York. September 16, 1974
If You See Her, Say Hello (Take 1) – solo
If You See Her, Say Hello (Take 2) – solo – previously released on The Bootleg Series, Vols. 1-3: Rare and Unreleased, 1961-1991
You’re a Big Girl Now (Take 1) – solo
You’re a Big Girl Now (Take 2) – solo
Simple Twist of Fate (Take 1) – solo
Simple Twist of Fate (Take 2) – solo
You’re a Big Girl Now (Take 3) – solo
Up to Me (Rehearsal) – solo
Up to Me (Take 1) – solo
Lily, Rosemary and the Jack of Hearts (Take 1) – solo
Lily, Rosemary and the Jack of Hearts (Take 2) – solo – included on Blood on the Tracks test pressing

Bob Dylan – vocals, guitar, harmonica

CD 2
A & R Studios, New York. September 16, 1974
Simple Twist of Fate (Take 1A) – with band
Simple Twist of Fate (Take 2A) – with band
Simple Twist of Fate (Take 3A) – with band
Call Letter Blues (Take 1) – with band
Meet Me in the Morning (Take 1) – with band – edited version included on Blood on the Tracks test pressing and previously released on Blood on the Tracks
Call Letter Blues (Take 2) – with band – previously released on The Bootleg Series, Vols. 1-3: Rare and Unreleased, 1961-1991
Idiot Wind (Take 1) – with bass
Idiot Wind (Take 1, Remake) – with bass
Idiot Wind (Take 3 with insert) – with bass
Idiot Wind (Take 5) – with bass
Idiot Wind (Take 6) – with bass
You’re Gonna Make Me Lonesome When You Go (Rehearsal and Take 1) – with band
You’re Gonna Make Me Lonesome When You Go (Take 2) – with band
You’re Gonna Make Me Lonesome When You Go (Take 3) – with band
You’re Gonna Make Me Lonesome When You Go (Take 4) – with bass
You’re Gonna Make Me Lonesome When You Go (Take 5) – with band
You’re Gonna Make Me Lonesome When You Go (Take 6) – with band
You’re Gonna Make Me Lonesome When You Go (Take 6, Remake) – with band
You’re Gonna Make Me Lonesome When You Go (Take 7) – with band
You’re Gonna Make Me Lonesome When You Go (Take 8) – with band

Bob Dylan: vocals, guitar, harmonica /  Eric Weissberg, Charles Brown III, Barry Kornfeld: guitars / Thomas McFaul: keyboards / Tony Brown: bass
Richard Crooks: drums / Buddy Cage: steel guitar (5-6)

CD 3
A & R Studios, New York. September 16, 1974
Tangled Up in Blue (Take 1) – with bass

A & R Studios. New York, September 17, 1974
You’re a Big Girl Now (Take 1, Remake) – with bass and organ
You’re a Big Girl Now (Take 2, Remake) – with bass, organ, and steel guitar –included on Blood on the Tracks test pressing and previously released on Biograph
Tangled Up in Blue (Rehearsal) – with bass and organ
Tangled Up in Blue (Take 2, Remake) – with bass and organ
Spanish is the Loving Tongue (Take 1) – with bass and piano
Call Letter Blues (Rehearsal) – with bass and piano
You’re Gonna Make Me Lonesome When You Go (Take 1, Remake) – with bass and piano
Shelter From The Storm (Take 1) – with bass and piano – previously released on the Jerry McGuire original soundtrack
Buckets of Rain (Take 1) – with bass
Tangled Up in Blue (Take 3, Remake) – with bass
Buckets of Rain (Take 2) – with bass
Shelter From The Storm (Take 2) – with bass
Shelter From The Storm (Take 3) – with bass
Shelter From The Storm (Take 4) – with bass – previously released on Blood on the Tracks

Bob Dylan: vocals, guitar, harmonica / Tony Brown: bass  / Paul Griffin: keyboards (2-9)
Buddy Cage: steel guitar (3)

CD 4
A & R Studios, New York. September 17, 1974
You’re Gonna Make Me Lonesome When You Go (Take 1, Remake 2) – with bass
You’re Gonna Make Me Lonesome When You Go (Take 2, Remake 2) – with bass – previously released on Blood on the Tracks

A & R Studios,New York,September 18, 1974
Buckets of Rain (Take 1, Remake) – solo
Buckets of Rain (Take 2, Remake) – solo
Buckets of Rain (Take 3, Remake) – solo
Buckets of Rain (Take 4, Remake) – solo

A & R Studios, New York,September 19, 1974
Up to Me (Take 1, Remake) – with bass
Up to Me (Take 2, Remake) – with bass
Buckets of Rain (Take 1, Remake 2) – with bass
Buckets of Rain (Take 2, Remake 2) – with bass
Buckets of Rain (Take 3, Remake 2) – with bass
Buckets of Rain (Take 4, Remake 2) – with bass

– previously released on Blood on the Tracks
If You See Her, Say Hello (Take 1, Remake) – with bass – previously included on Blood on the Tracks test pressing
Up to Me (Take 1, Remake 2) – with bass
Up to Me (Take 2, Remake 2) – with bass
Up to Me (Take 3, Remake 2) – with bass
Buckets of Rain (Rehearsal) – with bass
Meet Me in the Morning (Take 1, Remake) – with bass – previously released on the “Duquesne Whistle” 7” single
Meet Me in the Morning (Take 2, Remake) – with bass
Buckets of Rain (Take 5, Remake 2) – with bass

Bob Dylan: vocals, guitar, harmonica / Tony Brown: bass (1-2, 7-20)

CD 5
A & R Studios,New York. September 19, 1974
Tangled Up in Blue (Rehearsal and Take 1, Remake 2) – with bass
Tangled Up in Blue (Take 2, Remake 2) – with bass
Tangled Up in Blue (Take 3, Remake 2) – with bass – included on Blood on the Tracks test pressing and previously released on The Bootleg Series, Vols. 1-3: Rare and Unreleased, 1961-1991
Simple Twist of Fate (Take 2, Remake) – with bass
Simple Twist of Fate (Take 3, Remake) – with bass – previously released on Blood on the Tracks
Up to Me (Rehearsal and Take 1, Remake 3) – with bass
Up to Me (Take 2, Remake 3) – with bass – previously released on Biograph
Idiot Wind (Rehearsal and Takes 1-3, Remake) – with bass
Idiot Wind (Take 4, Remake) – with bass
Idiot Wind (Take 4, Remake) – with organ overdub – included on Blood on the Tracks test pressing and previously released on The Bootleg Series, Vols. 1-3: Rare and Unreleased, 1961-1991
You’re a Big Girl Now (Take 1, Remake 2) – with bass
Meet Me in the Morning (Take 1, Remake 2) – with bass
Meet Me in the Morning (Takes 2-3, Remake 2) – with bass

Bob Dylan: vocals, guitar, harmonica /  Tony Brown: bass

CD 6
A & R Studios,New York, September 19, 1974
You’re a Big Girl Now (Takes 3-6, Remake 2) – with bass
Tangled Up in Blue (Rehearsal and Takes 1-2, Remake 3) – with bass
Tangled Up in Blue (Take 3, Remake 3) – with bass

Sound 80 Studio,Minneapolis, MN, December 27, 1974
Idiot Wind – with band – previously released on Blood on the Tracks
You’re a Big Girl Now – with band – previously released on Blood on the Tracks

Sound 80 Studio, Minneapolis, MN, December 30, 1974
Tangled Up in Blue – with band – previously released on Blood on the Tracks
Lily, Rosemary and the Jack of Hearts – with band – previously released on Blood on the Tracks
If You See Her, Say Hello – with band – previously released on Blood on the Tracks

Bob Dylan: vocals, guitar, harmonica, organ (4-5), mandolin (8) /  Tony Brown: bass (1-3)
Chris Weber: guitar (4-6, 8) / Kevin Odegard: guitar (6 ) / Peter Ostroushko: mandolin (8)
Gregg Inhofer: keyboards (4-8) / Billy Peterson: bass (4, 6-7) / Bill Berg: drums (4-8)

All songs written by Bob Dylan except Spanish is the Loving Tongue (traditional, arranged by Bob Dylan). New York sessions originally engineered by Phil Ramone.  Minneapolis sessions originally engineered by Paul Martinson

Harri Huhtanen 2018

WIGWAM täyttää 50 vuotta! -osa 6

wigwampembroke2018

Nyt se on sitten tapahtunut: Wigwam valtakunnallisissa uutisissa! MTV3 lähetti eilen (28.9.) klo 19 ja klo 22 lähetyksissään 2 minuutin uutisklipin, jossa kerrottiin siitä että Wigwamin keikat ovat loppuunmyytyjä sekä siitä että bändi on jo 50 vuotta vanha. Se on hyvä ilmoittaa, sillä 2000-luvulla syntyneille Wigwam voi olla aivan uusi tuttavuus.  Klipissä haastateltiin jälki- Wigwamin (1974-1977) kahta johtohahmoa eli laulaja -säveltäjä Jim Pembrokea ja kitaristi-säveltäjä Rekku Reckhardia, joiden kynästä käytännössä kaikki vuosien 1974-77 Wigwam -biisit ovat peräisin.  Vuodet kuluvat nopeasti ja ihminen vanhenee. En ollut nähnyt Pembrokea tai Reckhardia ”livenä” yli kymmeneen vuoteen ja kylläpä TV-klipissä olivat  molemmat vanhentuneet melkoisesti!  Soittotaito molemmilla on ilmeisesti edelleen hyvällä mallilla, sillä tuoreessa Hesarin arvostelussa Kulttuuritalon avauskeikkaa (26.9.) kehutaan kovasti:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005843548.html

Harri Huhtanen 2018

 

Bob Dylan: The 1966 Live Recordings – Take 29

dylanedinburgh196620.5.1966 Edinburgh  CD#22  50:12 ja CD#23 44:54, molemmat Mono-äänitteitä

Setti. Tässä vaiheessa kiertuetta keikat ovat jonkin verran pidentyneet eli Edinburghissa keikan kokonaiskesto on jo 95 minuuttia. Kappaleet ovat samat kuin muissakin konserteissa (katso Take 8) eli 7 akustista kappaletta ja 8 sähkösitä.

Äänite 4½/5.  Edinburghin keikan äänite on (lähes) complete eli kaikki kappaleet ovat mukana näillä kahdella CD:llä. Äänite on tarkka ja erotteleva, mutta jälleen joudun huomauttamaan digitaalisesta kireydestä, joka olisi digitalisointiprosessissa ollut kyllä mahdollista poistaa tai vähentää ilman että äänite olisi siitä kärsinyt.  Yleensä tämä digitaalinen kireys ilmenee huuliharppusooloissa, jotka ainakin kovalla äänentasolla alkavat ”vihloa”.

Esitys 4½ / 5. Akustinen setti on jälleen upea. Dylanin fraseeraus ja laulun sanojen rytmitys on ensiluokkaista. Yli 9 minuuttisen Visionsin alussa Dylan kyselee voisiko joku yleisöstä lainata hänelle  D-huuliharppua!  Näin voi tapahtua vain 1960-luvulla: huippuartisti pyytää yleisöltä instrumentteja!  En tiedä onko tämä Dylanin oudon huumorintajun kukkanen vai mistä tässä on ollut kysymys. Myös Desolation  on komea, mutta loppuu valitettavasti 9 minuutin kohdalla kesken lauseen! Hienoja ovat myös Just Like (6min.) ja Tambourine (9min.). Sähköisessä setissä huomio kiinnittyy soittimien hyvän separaation lisäksi siihen, että kerrankin yleisö on hiljaa ja antaa Dylanin esiintyä. Niinpä Dylan komean 9 minuuttisen Rolling Stonen jälkeen kiittää yleisöä tarkkaavaisuudesta: ”Thank you…you have been very nice…best audience…”.

Harri Huhtanen 2018

Pink Floyd: The Early Years 1965-1972 – Take 19

pinkfloydummagumma

Toinen levy, jonka bändi julkaisi vuonna 1969 oli tupla-albumi Ummagumma. Tämä marraskuussa 1969 ilmestynyt albumi jatkoi Floydin kokeilujen sarjaa, sillä toinen levyistä oli koottu live-nauhoituksista ja toinen studioäänitteistä, jotka yhdistettiin  poikkeavalla tavalla siten, että kukin bändin jäsenistä oli säveltänyt ja sovittanut yksinään oman sooloteoksensa. Idea oli sinänsä ihan ok, mutta toteutus enemmän tai vähemmän epäonnistunut. Silti albumi menestyi kohtalaisen hyvin sekä Englannissa että Amerikassa.

Live-albumi piti alun perin julkaista Birminghamin keikan (27.4.69) äänitteestä, mutta koska nauhoituksessa oli teknisiä puutteita, äänitettiin myös Manchesterin keikka (2.5.69) ja levy koottiin näistä kahdesta äänitteestä *. Lisäksi ilmeisesti osa vokaaliosuuksista jouduttiin dubbaamaan (eli jälkiäänittämään) studiossa. Ajalle tyypillisesti tämä live-albumi oli siis ”live” lainausmerkeissä eli tohtorointia käytettiin, jotta julkaisu saatiin valmiiksi.

Studioalbumi koostettiin ilmeisesti Gilmourin  idean perusteella siten, että kukin bändin jäsenistä teki kotonaan oman sävellyksen, jonka sitten toi studioon suoraan miksattavaksi. Lopputulos oli epätasainen, koska bändi ei siis tällä kertaa hionut ollenkaan albumia yhteistyössä.

Lisätietoja Ummagummasta täällä:

https://winterlude.fi/category/pink-floydin-levyt/page/2/ 

*HUOM. albumin takana lukee virheellisesti että live-äänitteet olisivat peräisin kesäkuun konserteista.  

Harri Huhtanen 2018   

Trier – Luxembourg 20.-28.6.2018 (osa 10)

villehaute

Mitä on luxembourgilaisuus  (osa 3) ?
Luxembourgin ”sydän” on historiallinen yläkaupunki, joka on luksenburgin kielellä nimeltään Uewerstad, englanniksi Ville Haute ja saksaksi Oberstadt. Suurin osa kaupungin nähtävyyksistä sijaitsee tällä pienellä alueella, jossa nykyisin asuu enää 3500 ihmistä. Alue on nykyään täynnä erilaisia liikkeitä, ravintoloita, baareja, toimistoja ja historiallisia rakennuksia ja siksi asuntoja yläkaupungissa on enää hyvin vähän. Päivittäin suuri osa luxembourgilaisesta liikkuu kuitenkin tällä alueella työn, ostosten ja huvitusten vuoksi.  Yläkaupunkia suojaamaan on 1000 vuoden aikana rakennettu monimutkainen ja laaja puolustusjärjestelmä, joka koostuu Bock– harjanteen sisään kaivetusta kilometrejä pitkästä luolastosta sekä suojavallituksista.   Osa tästä luolastosta on nykyään avoinna yleisölle ja tätä opastuskierrosta voi lämpimästi suositella.

Euroopan johtavat valtiot ovat aina olleet kiinnostuneita Luxembourgista. Hapsburgit
hallitsivat tätä erikoista kaupunkia 1400 -luvulla, Espanjalaiset 1500 -luvulla ja lopuksi Ranskalaiset 1600-  ja 1700 -luvulla. 1800-luvulla Napoleonin kukistumisen jälkeinen Euroopan valtioiden uusjako mahdollisti Luxembourgille autonomian ja Suurherttuakunnan tittelin.  Vuonna 1835 maa itsenäistyi, mutta menetti samalla suuren osan ranskankielisistä alueistaan Belgialle.  Luxembourg on siis aina ollut erittäin kansainvälinen, monikulttuurinen alue.  Erikoisinta on ehkä se ,että myös epanjalaiset ovat hallinneet Luxembourgia pitkään. Toistaiseksi tästä espanjalaisesta kaudesta suuri yleisö ei ole saanut kovinkaan paljon tietoja, mutta alakaupungin eli Grundin perukoilta löytyi laaja, espanjalaisen kuvernöörin  palatsialue jota paraikaa kunnostetaan. Historiallisten kuvien perusteella  tämä Mansfeld -nimisen kuvernöörin palatsirakennus ja siihen kuulunut puutarha on ollut valtavan suuri ja sen hoidosta ovat vastanneet sadat työntekijät.

Kuvassa Luxembourgia hallinneen espanjalaisen Peter Ernst I von Mansfeld-Vorderortin (1517 –1604) komea palatsi ja sen puutarha. Ranskalaiset tuhosivat sekä palatsin että sen puutarhan 1600-luvun loppupuolella, mutta viime vuosina aluetta on taas alettu kunnostaa, vaikka alkuperäisistä rakennuksista vain murto-osa on säilynyt.     

luxembourgmansfeld

Harri Huhtanen 2018  

Roger Waters, Helsinki 21.8.2018 – osa 7

img_20180821_230521.jpgVaikka koko keikka oli intensiivinen, oli erityisesti jälkimmäinen puoliaika vaikuttava. Konsertin loppupuolella, hieman ennen encorea, Waters muun muassa sanoi näin:

I’m finished?…O, I will never finish…I’ll go on ‘till the day I’ll drop!…

Tätä ennen hän oli puhunut siitä, miten jotkut paheksuvat hänen politikointiaan konserteissa. Niinpä uskon että Waters viittasi tähän eli ettei hän aio lopettaa politikointia, mtuta toisaalta fani haluaa ajatella, että hän viittaisi keikkailuun eli ettei hän lopeta keikkailua ennen kuin on pakko. Niin tai näin, se oli melko yllättävä heitto 10 000 tuhannen kuulijan edessä. Tästä upeasta keikasta voisi jatkaa kirjoittamista forever, mutta ehkä se ei ole tarpeellista ja niinpä päätän tämän sarjan tähän tällä erää.  Never say never again eli saatan kuitenkin joskus vielä aiheeseen palata.

Tässä vielä lopuksi listaus siitä mitkä kappaleet Waters ryhmineen esitti Helsingissä:

img_20180821_203642.jpgSet 1
00 Speak to Me – The Dark Side Of The Moon
01 Breathe – The Dark Side Of The Moon
02 One of These Days –The Meddle
03 Time – The Dark Side Of The Moon
04 Breathe (Reprise)  – The Dark Side Of The Moon
05 The Great Gig in the Sky  – The Dark Side Of The Moon
06 Welcome to the Machine – Wish You Were Here
07 Déjà Vu  – Is This the Life We Really Want?
08 The Last Refugee – Is This the Life We Really Want?
09 Picture That  – Is This the Life We Really Want?
10 Wish You Were Here – Wish You Were Here
11 The Happiest Days of Our Lives  – The Wall
12 Another Brick in the Wall Part 2 – The Wall
13 Another Brick in the Wall Part 3 – The Wall

Set 2
14 Dogs – Animals
15 Pigs (Three Different Ones) – Animals
16 Money  – The Dark Side Of The Moon
17 Us and Them   – The Dark Side Of The Moon
18 Smell the Roses – Is This the Life We Really Want?
19 Brain Damage   – The Dark Side Of The Moon
20 Eclipse – The Dark Side Of The Moon

Encore
21 Broken Bones   (Tour Debut)  – Is This the Life We Really Want?
22 Comfortably Numb   – The Wall
 

img_20180821_203215.jpg

text and photos by    Harri Huhtanen 2018

ERIC BURDON & ANIMALS, osa 1

burdon01

Mietin pitkään laitanko tämän uuden kategorian otsikoksi Animals & Eric Burdon vai toisinpäin ja kun ajatelin kokonaisuutta ja sitä uskomattoman rosoista ja monipolvista jatkumoa jonka Eric Burdonin lähes 60-vuotinen ura muodostaa päädyin siihen että kyllä sittenkin tämän tarinan päähenkilö on Eric Burdon. Alkuperäinen Animals oli  hieno bändi, mutta sen kansainvälinen ura jäi varsin lyhytkestoiseksi eli  se kattoi vain vuodet 1964-66. Bändi teki comebackin 1970- ja 1980 -luvuilla, mutta menestys ei enää ollut samaa luokkaa kuin 1960-luvulla.

Olen viime aikoina ostanut monta Eric Burdonin levyä, mutta uskomattoman pitkällä ja vaiherikkaalla urallaan hän on julkaissut niitä niin paljon, että suurin osa minulta edelleen puuttuu. Ne levyt, jotka jo omistan ovat vakuuttaneet minut siitä, että Eric on sen luokan musiikin tekijä että hän ansaitsee oman kategoriansa.

Varoitan jo tässä vaiheessa etten tule etenemään näissä jutuissa kronologisesti, vaan sen mukaan mitä Ericin levyjä milloinkin ja kuuntelen ja mistä innostun. Tällä hetkellä minulla ovat tehokuuntelussa Ericin USA:ssa alkuperäisen Animalsin hajoamisen jälkeen nopeassa tahdissa vuosina 1967-1971 tekemät levyt.  Osa niistä on todella hienoja!

(jatkuu…)

LEONARD COHEN: Liekki, 2018

cohencanflameKuuluisan The Leonard Cohen Files -sivuston perustaja ja ylläpitäjä Jarkko Arjatsalo lähetti minulle sähköpostin, jossa hän kertoi marraskuussa 2016 menehtyneen Leonard Cohenin uudesta, postuumista kirjasta sekä muistakin tulevista julkaisuista.  LCF:n uutinen alla:

”Liekki ilmestyy suomeksi (lokakuussa 2018) samanaikaisesti alkuperäisen englanninkielisen teoksen ja lukuisten muunkielisten käännösten kanssa. Liekin kustantaa Sammakko ja käännöksestä vastaa Ville-Juhani Sutinen.
Eikä tässä kaikki! Vuonna 2019 ilmestyy ensimmäistä kertaa suomeksi Cohenin vuoden 1956 läpimurtoteos Let Us Compare Mythologies nimellä Vertailkaamme Mytologioita. Runokokoelman on suomentanut Antton Kainulainen. Sammakon julkaisuohjelman täydentää vuonna 2020 ilmestyvä uusi painos Armokirjasta (Book of Mercy). Seppo Pietikäisen vuoden 1986 suomennos pienin tarkistuksin.  Liekin julkaisujuhla Helsingin Kirjamessujen aikaan perjantaina 26.10.2018 kello 20. Paikkana Café & Live Stage Mascot, 4. linja 2. Lisätietoja myöhemmin!”

Käykää ihmeessä tutustumassa Jarkon erinomaiseen sivustoon, jossa on kaikki mitä olet halunnut tietää Leonard Cohenista ja sitten vielä paljon sen lisäksi!

https://www.leonardcohenfiles.com/

Harri Huhtanen 2018

 

TOP 10 Loka-Joulukuu 2012

Alla Loka-joulukuun 2012 TOP10 albumilistani

ALBUMILISTA 58-60
01. (02) PETER GABRIEL: So (LP) (1986) (RE from 07/09) (2+8kk)
02. (05) LED ZEPPELIN: Physical Graffitti (2LP) (1975) (5kk)
03. (04) BOB DYLAN: Tempest (2LP) (2012) (5kk)
04. ( – ) JOHNNY WINTER: Live (LP) (1971) (UUSI=3kk)
05. ( – ) NEIL YOUNG: Psychedelic Pill (2CD) (2012)(UUSI= 3kk)
06. ( – ) FREE: Free (CD) (1969) (UUSI=3kk)
07. ( – ) FOCUS: 3 (2LP) (1972) (UUSI=3kk)
08. ( – ) LED ZEPPELIN: Celebration Day (2CD+ DVD) (2012) (UUSI=3kk)
09. ( – ) SPENCER DAVIES GROUP: Gimme Some Lovin’ (LP) (UUSI=3kk)
10. ( – ) JONI MITCHELL: Blue (CD) (1971,2012) (UUSI=3kk)

PETER GABRIELIN viides sooloalbumi, So ilmestyi keväällä 1986 ja kirjaimellisesti räjäytti potin!  Se oli sekä taiteellisesti että kaupallisesti Gabrielin siihen astisen uran huipentuma ja on sitä edelleen! Kyseessä on yksi 1980-luvun merkittävimmistä albumeista.  So nousi seitsemän maan listaykköseksi ja sijoittui muissakin maissa erittäin hyvin.  Tarkkoja lukuja en löytänyt, mutta käsittääkseni levyä on tähän mennessä myyty jo yli 10 miljoonaa kappaletta. Pelkästään Amerikassa sitä on myyty yli 5 miljoonaa kappaletta! Vuonna 1986 Sledgehammer -videota näytettiin yötä päivää siihen aikaan suosituilla rockvideo -kanavilla, kuten MTV:ssä. Ja sitä kelpasikin näyttää sillä kyseessä on edelleen visuaalisesti yksi kaikkien aikojen hienoimmista rockvideoista. En tiedä miten paljon aikaa ja rahaa Gabriel käytti tämän videon tekoon, mutta kaikki se kannatti, sillä videon siivittämänä So-albumi nousi suuren yleisön tietoisuuteen nimenomaa Amerikassa.

Harri Huhtanen 2018