Levyn sisältö:
1.Political World (3:43) / 2. Where Teardrops Fall (2:30) / 3. Everything Is Broken (3:12) / 4. Ring Them Bells (3:00) / 5. Man in the Long Black Coat (4:30) / 6. Most of the Time (5:02) / 7. What Good Am I? (4:45) / 8. Disease of Conceit (3:41) / 9. What Was It You Wanted (5:02) / Shooting Star (3:12)
Levyllä soittavat muusikot (numerot viittaavat kappaleisiin):
Bob Dylan – laulu, kitara, piano, huuliharppu, 12-kielinen kitara, urut (1-10) / Daniel Lanois – dobro, steel-kitara, kitara, omnichord (1- 7 ja 9-10) / Malcolm Burn – tamburiini, koskettimet, basso (3-7 ja 9) / Willie Green – rummut (1, 3, 6 ja 8-10) / Tony Hall – basso (1, 3, 6, 8 ja 10) / Brian Stoltz – kitara (1, 3, 8 ja 10) / Mason Ruffner – kitara (1 ja 8-9) / Cyril Neville – perkussiot (1, 6, 9) / Paul Synegal – kitara (2) / Larry Jolivet – basso (2) / Alton Rubin, Jr. – pyykkilauta (2) / John Hart – saksofoni (2) / Rockin’ Dopsie – haitari (2) / Daryl Johnson – perkussiot (3)
1980-luku oli levytysten suhteen hankalaa aikaa Dylanille. Keikat myivät edelleen hyvin, kaikki halusivat edelleen nähdä Dylanin livenä, mutta levymyynti takkusi. Knocked Out Loaded 1986 (KOL) ja Down In The Groove 1988 (DITG) olivat arvostelijoiden mielestä melkoisia floppeja eli enimmäkseen ne saivat arvostelijoilta 2/5 tähteä mikä on todella huono tulos kun puhutaan Dylanin kaltaisesta tekijästä. Tosin tässä yhteydessä lienee syytä todeta, että eräät sessioissa mukana olleet muusikot ovat väittäneet, että vuosien 1986-88 sessiomateriaalista olisi saanut kasattua paljon paremmatkin albumit. Joten ehkäpä nämäkin teokset joskus tulevaisuudessa kokevat ”renessanssin” Bootleg Series -sarjassa kun sessioiden outtakes -äänitteitä julkaistaan.
Kesällä 1988 U2:n Bono suositteli Dylanille yhteistyötä kanadalaisen huipputuottaja Daniel Lanoisin kanssa. Dylan oli säveltänyt joukon uusia kappaleita ja ilmeisesti hän aluksi kokeili niiden äänittämistä Rolling Stones -kitaristi Ron Woodin kanssa. Dylan ei kuitenkaan ollut tyytyväinen lopputulokseen ja niinpä näitä nauhoja ei ole vieläkään julkaistu virallisesti. Sen sijaan maaliskuussa 1989 New Orleansissa Daniel Lanoisin kanssa äänitetyistä sessionauhoista syntyi syyskuussa 1989 julkaistu Oh Mercy -albumi sekä neljä upeaa hyllytettyä kappaletta, jotka ilmestyivät virallisesti vasta paljon myöhemmin eri yhteyksissä. Jokainen näistä kappaleista olisi aivan hyvin voinut päättyä myös julkaistulle levylle, niin hyviä ne olivat! Nämä loistavat Oh Mercy-pudokkaat ovat tietenkin Born In Time, Series Of Dreams, God Knows ja Dignity .
Oh Mercy on täysin ainutlaatuinen levy! Dylan halusi äänittää kaikki sen kappaleet öisin ja kun sitten Lanois vielä rakensi esityksiin sellaisen vähän aavemaisen tunnelman, syntyi jotain sellaista mitä Dylanilta ei aikaisemmin oltu kuultu. Edeltävistä KOL ja DITG -studiolevyistä poiketen Oh Mercy oli sekä rakenteeltaan, esityksiltään että tunnelmaltaan hyvin yhtenäinen ja vangitsi kuulijansa välittömästi. Oh Mercyllä ei ole skippi-kappaleita eikä sitä jätä kesken, vaan sen yleensä kuuntelee samantien loppuun saakka.
Arvostelijat olivat haltioissaan. He olivat saaneet arvostamansa taitelijan takaisin! Tähtiä arvosteluissa tuli yleensä 4-5/5 eli levyä pidettiin jo ilmestymisaikanaan eräänlaisena klassikkona. Myös levymyynti selkeästi piristyi, vaikka listan huipulle ei Dylanilla vieläkään ollut asiaa. Myös Dylan itse piti levystä niin paljon että jo neljän kuukauden kuluttua sen ilmestymisestä Dylan oli esittänyt kaikki albumin kappaleet livenä!
Harri Huhtanen 2021
