Alla harvinainen aikalaiskuvaus Suomenlinnan rakennustöistä 1700-luvulla. Ruotsalainen keksijä Daniel Af Thunberg kehitti tuhansien työmiesten avuksi monia työvälineitä,  jotka nopeuttivat rakennustöiden etenemistä.

Tutustuminen Suomenlinnaan 23.-24.6.2019 – osa 1

Vaikka olen käynyt kymmenet kerrat Helsingissä on Suomenlinnaan tutustuminen jäänyt minulta aikaisemmin kovin pintapuoliseksi. Olin ystävieni kanssa siellä kerran 1980-luvulla ja muistaisin että silloin lähinnä tutustuttiin siellä olevaan sukellusveneeseen. Linnoitusalueen kokonaisrakenne ja historia jäi silloin minulta täysin hämärän peittoon. Seuraava kerta Suomenlinnassa oli kesäteatteriesitys joskus 1990-luvulla ja silloinkaan ei ollut aikaa eikä mahdollisuutta tutustua alueeseen laajemmin.

Siksi tällä 2019 vierailulla päätin uhrata kaksi päivää alueelle, jotta saisin kokonaisuudesta paremman kuvan. Ja se kannatti, sillä alue on laaja ja nähtävää ja koettavaa siellä on paljon. Koska kohteita Suomenlinnan alueella on kymmenittäin en tässä pyrikään kaikkien kohteiden esittelyyn, vaan kerron lähinnä niistä kohteista, jotka vierailullani koin tärkeiksi.

Lautta tulee Ison Mustasaaren pohjoispäähän. Sieltä johtaa kävelytie (n. 500m) saaren keskiosan läpi vastarannalle, jossa on Suomenlinna -museo . Sieltä kannattaa aloittaa päiväretki. Museossa saa hyvän käsityksen koko alueen yli 250-vuotisesta historiasta. Museo on sen verran laaja että sitä varten kannattaa varata vähintään tunti, mieluummin kaksi tuntia. Museon vieressä on pieni silta joka johtaa Susisaareen.

Muutaman minuutin kävelyn jälkeen Susisaaressa tullaan linnanpihalle, jonka yhdessä rakennuksessa sijaitsee 1700-luvun komentajan ja rakennusprojektin haltijan Ehrensvärdin museo. Se on huomattavasti pienempi kuin  Suomenlinna-museo, mutta sisältää harvinaisia 1700-luvun esineitä ja erinomaisia infotauluja eli myös tähän museoon kannattaa ehdottomasti tutustua. Riittää kun varaa käyntiin 30-60 minuuttia.

Aivan linnapihan lähellä on edelleen käytössä oleva laaja, 1700-luvulla rakennettu, laaja kuivatelakka, jonka suunnittelusta vastasi legendaarinen Daniel Thunberg (onkohan kuuluisa ilmastoaktivisti Greta Thunberg sukua hänelle?), joka oli opiskellut Uppsalassa matematiikkaa ja mekaniikkaa Polhemin johdolla. Ehrensvärd opiskeli samaan aikaan Thunbergin kanssa Uppsalassa ja pyysi Thunbergia mukaansa uuteen linnoitusprojektiin Suomessa.  Thunberg ryhtyi työhön raivoisalla innolla ja suunnitteli lyhyessä ajassa kuivatelakan  sulkuportit, pumppulaitteet sekä ainutlaatuinen monitoimi -tuulimyllyn, joka pumppasi vettä, jauhoi viljaa, sahasi lautoja ja teki kaiken tämän yhtä aikaa! Thunberg kehitti Suomenlinnassa työskennellessään myös erilaisia työkoneita, opetti sotilaita rakentamaan kottikärryjä, nostolaitteita, pyöriä, palkeita ja ämpäreitä!  Thunbergin työpanos Suomenlinnan rakennustöissä oli siis täysin korvaamaton.

Susisaaren mutkitteleva kävelytie jatkuu aina kuuluisalle Kuninkaanportin laiturille saakka, matkaa sinne kertyy yli kilometrin verran. Kuninkaanportin alueella on useita bastioneja eli niitä viisikulmaisia ranskalaisia puolustusmuureja. Kuninkaanportin alueella kannattaa poiketa myös pienemmille rantapoluille, sillä niiden varrella on useita tykkejä ja osittain keskeneräisiä / tuhoutuneita puolustusrakennelmia. Kuninkaanportin bastionien suojissa sijaitsee myös Suomenlinnan kuuluisin ravintola Walhalla.

Harri Huhtanen 2020      

Tämä Helsingin matka tehtiin ensi sijaisesti Bob Dylanin 24.6.19 konsertin johdosta ja siitä tarkemmin viestiketjussa “Bob Dylanin Suomen konsertit”.  Ennen ja jälkeen konsertin jäi kuitenkin hyvää aikaa tutustua yhteen Helsingin hienoimmista nähtävyyksistä ja siitä enemmän tässä matkailulle omistetussa viestiketjussa…

Suomenlinna: johdanto aiheeseen.

Yksi Helsingin suurimpia nähtävyyksiä on 1700-luvulla rakennettu Suomenlinna, joka kelpuutettiin vuonna 1991 UNESCON 1978 avattuun maailmanperintöluetteloon. Suomenlinna on Suomen mittakaavassa erittäin suosittu, siellä käy vuosittain satojatuhansia vierailijoita, huippuvuonna 2013 kävijämäärä ylitti ensimmäistä kertaa maagisen 800 000 kävijän rajapyykin. Suomenlinnaan pääsee ainoastaan lautalla, mutta yhteydet sinne on varsin hyvät eli Suomenlinnan lautta liikennöi saarille varhaisesta aamusta (klo 06) myöhäiseen yöhön (klo 02) 1-3 kertaa tunnissa. Matka kestää vain 15-20 minuuuttia. Suomenlinna on rakennettu kolmelle pääsaarelle (Kustaanmiekka, Susisaari ja Iso Mustasaari). Niiden läheisyydessa sijaitsevilla Pikku- ja Länsi -Mustasaarella linnoitustöitä ei koskaan saatu valmiiksi ja siksi näillä pikkusaarilla on huomattavasti vähemmän rakennuksia. Ruotsalaiset nimesivät linnoitusalueen alunperin Sveaborgiksi joka suomalaisten kielenkäytössä kääntyi muotoon Viapori. Ruotsalaiset rakensivat linnoitusaluetta 1740-luvulta vuosisadan loppuun, vain menettääkseen sen aika pian töiden loppusuoralla venäläisille, jotka hallinnoivat linnoitusta sadan vuoden ajan (1808-1918). Venäläiset jatkoivat linnoitustöitä ja rakensivat Isolle Mustasaarelle kasarmialueen sekä varuskuntaväen ja heidän perheidensä asuntoja, joista osa on säilynyt näihin päiviin saakka.  Suomi itsenäistyi 1917 ja seuraavana vuonna Kustaanmiekan lipputankoon nostettiin Suomen lippu ja linnoitusalue nimettiin Suomenlinnaksi. Tämän jälkeenkin Suomenlinna jatkoi toimintaansa varuskuntana ja turisteja sinne alettiin päästää vasta 1948 ja silloinkin vielä matkustajalla piti olla kirjallinen matkustuslupa.

Linnoitushistorian alusta saakka näillä saarilla on asuttu ja 1700-luvun linnoitustöiden aikaa tilanne oli jopa nurinkurinen, koska kanta-Helsingissä asui niihin aikoihin vain noin 1500 ihmistä kun taas linnoitussaarilla oli ruotsalaisten paikalle haalimia rakennusmiehiä perheineen jopa yli 6000 hengen verran eli nelinkertainen määrä koko senaikaisen Helsingin väkilukuun verrattuna!  Siitä saa hyvän käsityksen miten suuresta rakennusprojektista tuolloin oli kyse.  Venäläisten otettua saaret haltuunsa 1800-luvun alkupuolella väheni väkimäärä noin 3000:een ja itsenäisyyden aikana 1900-luvulla tämä väheneminen jatkui. Nykyään Suomenlinna saarineen on yksi Helsingin kaupunginosista, mutta asukkaita siellä on enää vajaa tuhat. Taloja saarilla on 350, joista peräti 330 on valtion omistuksessa, 10 taloa omistaa Helsingin kaupunki ja yksitysten omistuksessa on vain 10 taloa. Uskoisin että näiden yksityisomistuksessa olevien talojen arvo on melko suuri, onhan Suomenlinna asuinpaikkana erittäin lähellä ydinkeskustaa, mutta silti ”luonnon helmassa” !

Harri Huhtanen 2020