LP:n paluu !

LP-lealbumsalescdvyjen myynti on lisääntynyt lähes koko 2000-luvun ajan. LP joutui 1990-luvulla CD-levyn syrjäyttämäksi, mutta sitten tapahtui yllättävä käänne: suoratoistopalvelut ja
digitaalinen lataaminen alkoivat vähentää CD-levyjen myyntiä hurjaa tahtia. CD-levyjen myynti on nykyään enää noin 5% siitä mitä se oli 2000-luvun alussa.  Digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan syöneet LP-levyjen myyntiä, vaan päinvastoin niiden myynti alkoi kiihtyä ja lakkautettuja vinyylitehtaita alettiin uudestaan avata, jotta saatiin tarjonta vastaamaan kasvanutta kysyntää. 1940-luvulla kehitetty LP levy teki hämmästyttävän paluun! Uusimman puolivuotistilaston (1/2019) mukaan CD- ja LP-levyjen myyntituotto USA:ssa on nyt tasoissa ja ennustetaan että lähiaikoina LP-myynnin tuotto USA:ssa ylittää CD-levyjen tuoton.

Harri Huhtanen 2019

PULSE: The Wall Tampereella 7.9.2019 !

pinkfloydpyynikki2019

Sen lisäksi että Tampereella voi sunnuntaina (8.9.19) kuulla legendaarisen YÖ-yhtyeen suurimpia hittejä, on Pink Floydin ystävillä tänään (7.9.19) mahdollisuus kuulla jälleen kerran legendaarinen THE WALL (1979) suomalaisen PF -tribuuttibändin Pulsen esittämänä. Pulse on esittänyt aikaisemmin PF:n tuotantoa pienemmissä puitteissa, mutta nyt he yrittävät toden teolla siirtyä ”stadioniluokkaan” mikä toki sopiikin tälle mahtipontiselle teokselle, joka kuultiin vuonna 2011 Helsingin Hartwall Areenalla peräti kahtena iltana teoksen alkuperäisen kirjoittajan Roger Watersin esittämänä. Harmillisesti en tänä viikonloppuna pääse Tampereelle, mutta olen hengessä mukana ja kannustan tällä uutisella niitä jotka Tampereella tai lähistöllä asuvat hakeutumaan Pyynikille, jossa tämä suurtapahtuma alkaa jo parin tunnin kuluttua!  Alla lisätietoja konsertista:

https://visittampere.fi/tapahtumat/the-wall-at-pyynikki/

Harri Huhtanen 2019

YÖ- yhtyeen loppu? -osa 5

yödaffest2019

Taas ollaan saatu uusi, yllättävä käänne “entisen” YÖ-yhtyeen tarinassa. Sanon entisen, koska nykyisessä Yössä ei ole enää yhtään alkuperäisjäsentä. Bändin suurimmat hitit on säveltänyt Jussi Hakulinen, joka ei päässyt yhteisymmärrykseen siitä minkälaisella konsertilla Olli Lindholmin muistoa olisi kunnioitettu. Ehkä konsertin valmistelussa oli mukana myös väärinkäsitystä siinä suhteessa että kun nykyiset bändiläiset puuhasivat muistokonsertin nimenomaa Olli Lindholmille, niin Hakulinen olisi halunnut järjestää muistokonsertin YÖ-yhtyeelle jota siis hänen näkemyksensä mukaan ei enää ole olemassa. Ymmärrän hyvin, että Yön nykykokoonpanossa 10-20 vuotta mukana olleet soittajat eivät halua nähdä asiaa näin.

Yön tarina ei kuitenkaan päättynyt Olli Lindholmin muistokonserttiin Tampereella toukokuussa 2019, vaan nyt on uutisoitu yllättävästä yhteistyöstä ja yllättävästä konsertista, joka toteutetaan Tampereen vuonna 2016 avatussa kulttuurikeskus Kuivaamossa ensi sunnuntaina (8.9.2019). Aamulehti uutisioi asian näin (4.9.19):

Yö Revisited -kokoonpano esiintyy Jussi Hakulisen johdolla sunnuntaina 8. syyskuuta Tampereella Daffestissa. Aamulehti näyttää tapahtuman tilaajilleen suorana verkossa ja Yö revisited -yhtyeen keikasta lähetyksessä nähdään kolme ensimmäistä kappaletta.

Tälle erikoiselle ja harvinaiselle keikalle lippuja saa täältä:

https://www.tiketti.fi/daffest-1-9-6-9-kuivaamo-tampere-lippuja/64051

Nyt kuullaan siis ne Yön suurimmat hitit joita ei kuultu Ollin muistokonsertissa toukokuussa 2019!  Kohtalon ironiaa tuntuu olevan että Hakulisen kanssa tässä “varjokonsertissa” soittavat Olli Lindholmin hiljattain Yöstä poispotkimat Jukka ”Jay” Lewis (basso) sekä Daffy eli Asko Terävä (kitara). Lisäksi kokoonpanossa ovat mukana  Ellinoora Hakulinen (koskettimet) ja Frogley eli Jukka Mänty-Sorvari (rummut). Hakulinen sanoo että kyseessä on hänen viimeinen Yö-keikkansa. Näinköhän?  Uskon että Yön tarina jatkuu tavalla tai toisella vaikka yhtye sinänsä on jo “kuollut”, mutta kuten aikaisemmin totesin suosituista yhtyeistä tulee brändejä ja brändit elävät helposti pidempään kuin luojansa.

Harri Huhtanen 2019      

Neil Young & Crazy Horse: COLORADO (2019) – osa 2

Tällainen kuva julkaistiin Amerikassa pari päivää sitten. Tämä saattaa olla Coloradon virallinen kansikuva tai sitten ei. Aika näyttää…

Neil-Young-Colorado

Ainakin kaksi amerikkalaista lehteä ilmoittaa tietävänsä Youngin uuden Colorado -albumin sisällön. Päätin uskoa heitä ja siksi julkaisen levyn (oletetun) kappalelistan jo nyt, vaikka levy ilmestyy vasta 25.lokakuuta 2019.

01 Think of Me
02 She Showed Me Love
03 Olden Days
04 Help Me Lose My Mind
05 Green Is Blue
06 Shut It Down
07 Milky Way
08 Eternity
09 Rainbow of Colors
10 I Do

Lisätietoja aiheesta täällä:

https://pitchfork.com/news/neil-young-and-crazy-horse-detail-new-album-colorado-share-new-song-listen/

ja täällä:

https://www.stereogum.com/2056638/neil-young-with-crazy-horse-milky-way/music/

Harri Huhtanen 2019

Genesis: The Lamb Lies Down On Broadway (1974) – osa 2

genesisgabriel1974

TLLDOB äänitettiin Walesissa, maaseudun rauhassa. Aika harvoin on äänityspaikan ja levyn sisällön kontrasti ollut suurempi. TLLDOBin tarina sijoittuu löyhästi New Yorkiin ja ainakin kuulijan päässä aktivoituu suurkaupungin betoniset maisemat, kiihkeä elämänrytmi ja industrialismi. TLLDOB on teemalevy, tarinan siihen kirjoitti Peter Gabriel, bändin muut jäsenet kirjoittivat musiikin Gabrielin sanoituksiin. Edellisenä vuonna julkaistu Selling England By The Pound oli vielä tehty yhteistyössä, mutta TLLDOB luomisprosessi tavallaan erotti bändin muut jäsenet Gabrielistä, joka työskenteli yksin sanoitusten parissa. Lisäksi Gabriel oli paljon poissa alkuvaiheen sessioista, koska hänen vaimonsa oli raskaana. Bändin muut jäsenet eivät ymmärtäneet tätä koska heillä ei vielä ollut riittävästi kokemusta perhe-elämästä. Myöhemmin kitaristi Mike Rutherford onkin todennut Gabrielin kohtelusta ettei se ollut asianmukaista. Kovista paineista huolimatta tai ehkäpä jopa niiden vuoksi, levystä tuli kuitenkin kiihkeä ja elinvoimainen Genesis-luovuuden näyte. Collins (rummut), Rutherford (kitara), Hackett (kitara) ja Banks (kosketinsoittimet) sävelsivät upeita melodioita Gabrielin erikoisiin tarinoihin. Koko bändi soittaa tällä levyllä tavallaan “sydänverellään”, ikään kuin kyseessä olisi bändin viimeinen levy. Se ei sitä ollut paitsi Gabrielille, joka erosi bändistä seuraavana vuonna.        

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2019        

Genesis: The Lamb Lies Down On Broadway (1974) – osa 1

Luulenpa että harva Suomessa tietää missä sijaitsee ja mikä on Glaspant Manor in Capel Iwan. No, kyseessä on satoja vuosia vanha idyllinen kartano läntisessä Walesissa, tarkemmin  Carmarthenshiressä.  Alueella ei ole suuria kaupunkeja, mutta genesisGlaspantManorkaunista luontoa ja kulttuurikohteita sitäkin enemmän. Roomalaiset rakensivat alueelle pienen kaupungin jo 2000 vuotta sitten ja heidän jälkeensä maahan tulivat normannit. Glaspant Manor putkahti vuosikymmenien tauon jälkeen suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 2017 kun BBC:n nettiuutiset kertoivat että vuonna 1974 Genesis– studiona toiminut kartano oli myynnissä, hintakaan ei ollut paha eli “vain” 1,1 miljoonaa puntaa. Uutisessa painotettiin sitä, että Genesis äänitti viimeisen yhteisen levynsä Peter Gabrielin kanssa juuri siinä talossa.  Äänitys tehtiin Lontoon Island -studiolta lainatulla mobiiliäänitysyksiköllä. Alkuperäisellä tuplavinyylilevyllä tätä ei kerrota, kuten ei kerrota monia muitakaan tuohon harvinaiseen levytykseen liittyviä asioita. The Lamb Lies Down On Broadway (TLLDOB)  on levy joka vaatii paljon kuulijaltaan, koska sen kestoaika on yli 90 minuuttia ja levyn tarina on erittäin vaikeaselkoinen. Hankin TLLDOB:in tuplavinyylialbumin joskus 1980-luvun alkupuolella ja täytyy sanoa että siihen aikaan levy jäi vähän vieraaksi minulle, koska se tuntui raskaammalta ja vaikeammalta kuin aikaisemmin julkaistut Genesis -albumit. Mutta kuten sanonta kuuluu: hyvä viini vain paranee vanhetessaan. Vuosi vuodelta olen alkanut pitää yhä enemmän TLLDOB:ista ja niin myös kansainväliset arvostelijat, sillä nykyään albumia pidetään yhtenä Genesiksen parhaista levyistä.

https://www.bbc.com/news/uk-wales-south-west-wales-38858022

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2019        

Gösta Sundqvist (1957-2003) – osa 7

leevigöstalaulaa

Mikä tekee Göstasta niin merkittävän musiikintekijän? Tätä olen paljon pohtinut kuunnellessani näitä Svart Recordsin uudelleenjulkaisemia Leevings -albumeita. Merkittävyys tulee omaleimaisuudesta. Göstaa ei voi lokeroida. Hänen luomansa musiikki ei ole yksiselitteisesti rokkia, poppia eikä iskelmää. Parhaat artistit ovat yleensä niitä, jotka onnistuvat luomaan oman musiikillisen maailmansa ja välttämään arvostelijoiden hellimän lokeroinnin. Gösta on onnistunut siinä harvinaisen hyvin. Sävellyksissä Gösta on lainaillut melodioita sieltä sun täältä yli genrerajojen ja niihin istutetut tekstit ovat täysin ainutlaatuisia. Niissä on yleensä ristiriittaisia elementtejä, joiden ei äkkipäätään uskoisi soveltuvan ollenkaan yhteen, mutta Göstalla ne soveltuvat. Tulee mieleeni se gastronomian historiasta kertova ohjelma, jossa kerrottiin, miten rasnkalaiset kokit renesanssiaikana keksivät yhdistää suolaisen ja makean. Ruokaan, joka oli lähtökohtaisesti suolaista lisättiin aineksia, jotka tekivät siitä myös makean. Aluksi tätä makujen “sotkemista” vierastettiin, mutta ajan kuluessa ranskalaiskokkien keksintöä alettiin suuresti arvostaa. Samoin Gösta sekoittaa jopa samassa kappaleessa surun ja huumorin ja vakavamielisyyden. Tämä liittyy jotenkin suomalaisuuden syvimpään olemukseen. Toisaalta halutaan olla vakavia, mutta sitten kun tulee esittämisen hetki lähestytäänkin asiaa huumorin kautta. Ristiriitaista, mutta siten kuin Gösta sen tekee teksteissään ja sävellyksissään, myös kuulijalle palkitsevaa. Göstan sanoituksia on siksi niin hienoa kuunnella, että arvattavuus on niissä lähes nollassa. Säkeet luovat hyvin erikoisia ja yllättäviä mielleyhtymiä. Gösta ei tietääkseni koskaan vetänyt mitään kirjoittajakursseja, mutta hän olisi ollut erinomainen siinä, jos vaan ujoudeltaan olisi siihen pystynyt, sillä Gösta jos kuka yhdistää ajatuksia ja sanoja erittäin jännittävällä tavalla.

Harri Huhtanen 2019                  

TOP10 Elokuu 2019

Alla Elokuun 2019 TOP 10 albumilistani 

kate-bush-my-lagan-love-1985

         ALBUMILISTA 140

01 (01) KATE BUSH: Remasterd In Vinyl IV (4LP) (2018)(8kk)
02 (02) LOVE: Forever Changes (4CD, LP, DVD) (r.1967, P. 2018)(re from 7/10) (7 + 4kk)
03 (03) BOB DYLAN: RTR, the 1975 live recordings (14CD) (r.1975, P.2019) (3kk)
04 ( – )  JOY DIVISION: Preston 28 February 1980 (LP) (r. 1980, p. 2015) (UUSI)
05 ( – )  JOHN MAYALL: Empty Rooms (LP) (1970) (UUSI)
06 (07) LEEVI AND THE LEAVINGS: Musiikkiluokka (LP) (1989) (5kk)
07 ( – )  TEARS FOR FEARS: Raoul And The Kings Of Spain (CD) (1995) (UUSI)
08 ( – )  GARBAGE: Version 2.0 (CD) (1998) (UUSI)
09 ( – )  MANIC STREET PREACHERS: Send Away The Tigers (CD) (2007) (UUSI)
10 ( – )  JOAN OSBORNE: Relish (CD) (1995) (UUSI)

Harri Huhtanen 2019

Bob Dylan: Helsinki 24.6.2019 – Blowin’ In The Wind

Dylan nousi maailmanmaineeseen 1960-luvun alkupuolella kauniilla Blowin’ In The Wind (BITW) -kappaleellaan. Se taitaa olla John Lennonin Imaginen ohella yksi maailman coveroiduimmista pasifistisista lauluista. Imaginessa Lennon pyytää kuvittelemaan maailman, jossa ei enää ole aatteita tai valtioita, joiden vuoksi sotia. Dylan sen sijaan tyytyy kyselemään milloin sotiminen kielletään ja toteaa samalla että vastauksen saa vain “tuulelta” eli tavallaan Dylan on pessimistisempi / realistisempi. Koska  BITWin kirjoittamisesta on kohta 60 vuotta aikaa ja koska mitään merkkejä ei ole siitä, että sotiminen maailmasta loppuisi, niin valittaen joudumme toteamaan että Dylan on kirjoittanut ajattoman kappaleen, jonka sanoma ei koskaan vanhene.

BITW on ollut tiiviisti Dylanin setissä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, ehkä juuri tärkeän merkityssisältönsä vuoksi. Ainoastaan vuosina 2004-2006, 1997, 1995, 1979 ja 1966-1965 Dylan ei soittanut sitä kertaakaan.  BITW on siis kuultu Dylanin esittämänä kaikilla vuosikymmenillä vuodesta dylanhelsinki2019DonHerron1962 lähtien. Yhteensä esityskertoja on kertynyt huikeat 1585 eli karkeasti arvioiden Dylan on soittanut kappaleen keskimäärin joka toisessa konsertissaan. Suomessa BITW on kuultu neljästi: Helsingissä 2019, 2000 ja 1987 ja Turussa 1990.

Täytyy sanoa, että kaikissa Suomen esityksissä Dylan ei ole ehkä panostanut BITW -esityksiinsä täysillä.  Jos esittää jotain kappaletta kuukaudesta, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen on selvää, että esitys voi rutinoitua ja pahimmillaaan muuttua hengettömäksi. Onneksi näin ei ollut Helsingissä vuonna 2019, vaan iloiseksi yllätyksekseni koko kappale oli sovitettu uusiksi. Tämä oli hyvin hidas, mietiskelevä versio.  Dylan lauloi jokaisen säkeen huolella ja kappaleen säestyksessä ihastutti Don Herronin viuluosuus jota Dylan myötäili flyygelillään. Garnierin tanakka basso kruunasi kokonaisuuden.

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2019                        

Neil Young & Crazy Horse: COLORADO – uusi albumi ilmestyy lokakuussa 2019 !

neil-young-crazy-horse-2019-colorado

Alkuvuodesta/keväällä 2019 Neil Young palasi yhteen luottobändinsä Crazy Horsen kanssa. Yhteistyön seurauksena syntyi huhtikuussa albumi Colorado (2019), joka julkaistaan lokakuussa. Neil Young on innoissaan uudesta levystä. Hän julkaisi omalla sivustollaan  Coloradosta alla olevan lausunnon:

”We believe we have a great Crazy Horse album, one to stand alongside ‘Everybody Know’s this is Nowhere’, ‘Rust Never Sleeps’, Sleeps With Angels’, ‘Psychedelic Pill’ and all the others.”

Tarkempia tietoja tulevasta albumista alla olevien linkkien kautta:

http://neilyoungnews.thrasherswheat.org/2019/07/colorado-new-neil-young-crazy-horse.html

https://neilyoungarchives.com/news/1

Crazy Horsen miehsitössä on myös tapahtunut merkittävä muutos ja siitä lisätietoja täällä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Crazy_Horse_(band)#With_and_without_Young,_1990%E2%80%932014;_2018-present

Tiedot kokosi: Harri Huhtanen 2019