Tänään taas yksi legenda poistui autuaammille soittoareenoille. Alla tarkempia tietoja aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Charlie_Watts
https://www.bbc.com/news/entertainment-arts-58316842
https://www.ts.fi/kulttuuri/5405636/Legendaarinen+Rolling+Stones+rumpali+Charlie+Watts+on+kuollut
Ja täältä näkee missä kaikessa Watts ehti rollarilevytysten lisäksi olla mukana 60-vuotisen muusikonuransa aikana:
https://www.discogs.com/artist/299325-Charlie-Watts
Harri Huhtanen 2021
Samobor 21.10.2019
Zagrebista on hyvät bussi- ja junayhteydet lähialueen kaupunkeihin. Tällä matkalla ehdimme tutustua niistä kahteen. Viidentenä matkapäivänä suuntasimme heti aamulla Zagrebin bussiasemalle, josta pääsee vajaassa tunnissa n. 30 km etäisyydellä sijaitsevaan alun perin jo 1200-luvulla perustettuun Samoboriin. Tosin tuosta Tepec-kukkulan laella sijainneesta pienestä linnoituskapungista on enää rauniot jäljellä, sillä 1700-luvulla kaupunki muutti alas laaksoon. Nykyinen Samobor on n. 20 000 asukkaan hiljainen pikkukaupunki, jossa on kaunis toriaukio lukuisine kahviloineen ja pikkuputiikkeineen. Samoborin pienen keskustan kadut ovat kapeita ja mutkittelevia ja niiden varsilla on edelleen useita sympaattisia 1700-luvun pikkutaloja, sillä Samobor säästyi melko hyvin II maailmansodan pommituksilta. Kaupunginmuseo olisi ollut kiinnostava, mutta koska olimme matkassa maanantaina oli museo kiinni.
Keskustaan tutustumisen jälkeen lähdimme kävelemään laaksossa kaupungin ulkopuolelle, noin 2km päässä sijaitsevaan Samoborin kuuluisaan, kohta jo sata vuotta toimineeseen Gabreku 1929 -ravintolaan (numero viittaa ravintolan perustamisvuoteen) . Ravintolan seinillä on kymmenittäin siellä vuosien varrella illastaneiden kuuluisien kroatilaisten valokuvia (jotkut kuvista olivat varmaankin useita kymmeniä vuosia vanhoja). En tunnistanut ainuttakaan heistä! Niin heikot ovat Suomen ja Kroatian yhteydet. Sama juttu varmaan toisinpäin. Eli jos kroaatti tulisi helsinkiläiseen ravintolaan jonka seinillä olisi Matti Nykäsen, Sanna Marinin, Sauli Niinistön jne. kuvia niin tuskinpa hän heitä tunnistaisi. Gabreku ei ole mikään fine dining -ravintola, vaan pikemminkin siellä tarjoillaan aitokroatilaista, vatsan kunnolla täyttävää ”kotiruokaa”, joka perustuu yksinkertaisiin kylmäsalaatteihin sekä tukeviin possu- ja kana-annoksiin. Eli jos haluaa ”dieettiruokaa” niin ei kannata illastaa Gabrekussa!
Harri Huhtanen 2021
Leonard Cohen lopetti kiertueet vuonna 1993. Tämän jälkeen hän julkaisi vuosina 1994-2007 vain kaksi uutta studioalbumia. Cohenin tarkoitus oli jäädä eläkkeelle, olihan hän vuonna 2007 jo 73-vuotias. Hänhän oli alunperin ajautunut musiikkialalla ikään kuin “vahingossa” vasta 33-vuotiaana. Cohen oli Kanadassa pienten piirien suosikki, joka oli julkaissut runokirjoja jo 1950-luvulla. Mutta koska runous myi huonosti päätti Leonard (vähän vastentahtoisesti) esittää runojaan kitaran säestyksellä myös konserttitilanteissa. Sitten onni potkaisi ja hän sai levytyssopimuksen erään maailman suurimmista levy-yhtiöistä eli Columbian kanssa. Columbia julkaisi hänen debyyttilevynsä vuonna 1967. Se ei noussut listojen kärkeen, mutta siitä tuli legendaarinen levy, joka takasi Leonardille pysyvän maailmanmaineen.
2000-luvun alussa Leonardin eläkekassaan oli kertynyt jo yli 5 miljoonaa dollaria, vaikka hän ei ollut keikkaillut vuoden 1993 jälkeen. Leonardin raha-asioita hoiti Kelley Lynch, johon Leonard luotti sokeasti ja joka oli ikään kuin “perheenjäsen”. Leonardin tytär Lorca oli vuonna 2004 tiettävästi ensimmäinen, joka huomasi mitä oli tapahtumassa ja kertoi asiasta isälleen. Tämä “luotettava” Kelly oli nimittäin maksattanut omia kulujaan Leonardin luottokortilla yli 75 000 dollaria, tyhjentänyt hänen 5 miljoonan eläkekassansa ja kaiken huipuksi myynyt salaa Leonardin laulujen oikeuksia muille ja pitänyt myyntitulot itsellään! Kun kaikki Kelleyn hämäräbisnekset selvitettiin ilmeni että maailmankuulu Leonard Cohen olikin siinä vaiheessa jo lähes rahaton! Oikeudenkäynti kesti useita vuosia ja lopulta korkein oikeus tuomitsi Kelleyn maksamaan Leonardille 9 miljoonaa dollaria, mutta tuomio ei poistanut Leonardin ahdinkoa sillä manageri oli ehtinyt kuluttaa / kätkeä kaikki kavalletut rahat eli häneltä ei saatu korvaussummaa. Kelley tuomittiin vankilaan 18 kuukaudeksi, joka hänen aiheuttamaansa vahinkoa ajatellen tuntuu kovin lyhyeltä tuomiolta, varsinkin jos hänellä oli kuitenkin Leonardin miljoonat odottamassa jossain veroparatiisissa.
Kun vuonna 2006 selvisi ettei Kelleyltä saada käytännössä mitään vaikka Leonard oli voittanut oikeusjutun, päätti Leonard ettei hän lannistu, vaan alkoi suunnitella pitkää maailmankiertuetta ja uusia levyjä. Myöhemmin – kun ilmeni miten suosittu hän oli vielä 2000-luvullakin – alkoi Leonard tarkastella tapahtunutta uudella tavalla. Ilman managerin petosta ja siitä seurannutta henkilökohtaista konkurssia Leonard ei olisi enää lähtenyt kiertueille eikä olisi tehnyt niitä hienoja levyjä, jotka hän ehti tehdä ennen loppuvuotta 2016, jolloin hän kuoli.
Leonard esiintyi ympäri maailmaa isoilla areenoilla vuosina 2008-2010 ja sitten vielä vuosina 2012-2013. Lisäksi hän julkaisi kolme hienoa ja hyvin menestynyttä studiolevyä: Old Ideas (2012), Popular Problems (2014) sekä You Want It Darker (2016). Elämä on joskus yllättävää. Tuskin Leonard Cohenin uran loppukausi olisi ollut yhtä komea ellei manageri olisi varastanut hänen rahojaan!
Harri Huhtanen 2021
Kakkosalbumi Strange Days -osa 1
Vain viisi kuukautta ensimmäisen albumin julkaisun jälkeen bändi palasi Sunset Sound studiolle ja aloitti toisen albuminsa äänitykset. Kiivas keikkaputki keskeytti kuitenkin sessiot ja seuraavan kerran bändi palasi studiolle vasta elokuussa 1967. Siihen mennessä Sunset Soundiin oli saatu uusi, ajanmukainen miksauspöytä, jolla saattoi tehdä 8-raitanauhoituksia. Manzarek kertoi myöhemmin:
Strange Days’in aikoihin aloimme tehdä kokeiluja studiossa, jota käytimme ikään kuin instrumenttina. Siellä oli nyt 8-raitalaitteet… Eihän se ole mitään nykyaikana, jolloin äänityksissä käytetään 32- tai jopa 48-raitanauhoituksia, mutta meille se 8-raitajärjestelmä oli todella vapauttava.
Tarkkoja sessiopäiviä ei ole paljastettu, mutta oletetaan, että äänitykset jatkuivat vielä syys-lokakuussa 1967. Bändi vuokrasi basistiksi Doug Lubahnin, joka oli soittanut mm. Clear Light -yhtyeessä. Uusien teknisten mahdollisuuksien myötä bändi päätti myös kokeilla miltä siihen aikaan vielä melko harvinainen Moog-syntetisaattori kuulosti levyllä. Moogin soittajaksi palkattiin Paul Beaver. Tuottajana toimi jälleen Rothchild ja äänitysinsinöörinä Bruce Botnick.
Tässä vaiheessa Jim Morrison oli saanut tarpeekseen lehdistön luoman mystisen seksisymbolin roolista. Niinpä Jim vaati, ettei toisen albumin kannessa saanut olla enää hänen kasvojaan:
Vihasin ensimmäisen albumimme kantta. Niinpä ’Strange Days’in kantta suunniteltaessa sanoin, etten halunnut kanteen. Laittakaa siihen vaikka kanapoika tai jotain vastaavaa… Alunperin halusin, että meidät olisi kuvattu huoneessa, 30 koiran saartamana, mutta se ei onnistunut, koska emme saaneet koiria ja jokainen kyseli miksi halusin koirat. Vastasin, että se oli symbolista, koska DOG oli GOD takaperin kirjoitettuna. Lopulta annoimme homman taidesuunnittelija William Harveylle ja valokuvaaja Joel Brodskylle. Halusimme oikeita kummajaisia ja he keksivätkin tyypillisen takapihajutun. Se näytti eurooppalaiselta. Näytti se ainakin paremmalta kuin meidän typerät naamataulumme.
Ensimmäisten äänitettyjen kappaleiden joukossa olivat People Are Strange sekä Unhappy Girl, jotka molemmat julkaistiin jo syyskuussa 1967 singlenä. Morrison kirjoitti People Are Strange’n hetken innoituksesta elokuussa Hollywoodin kukkuloilla kävellessään. Morrison oli edellisenä iltana ollut erittäin masentunut ja suunnitellut itsemurhaa. People Are Strange vapautti hänet kuitenkin ahdistuksesta. Krieger muitelee:
(Kukkuloilta palattuaan) Jim oli todella hyvällä tuulella, en ollut koskaan nähnyt häntä niin onnellisena. Jim sanoi: ’olen juuri nähnyt valon, siellä ylhäällä oli niin kaunista ja kirjoitin laulun matkallani tänne alas.
Singlen B-puolelle valittu Unhappy Girl oli bändin vanhimpia kappaleita. Manzarek kertoi Unhappy Girl’in äänityksestä seuraavaa:
Kirjoitin koko laulun takaperin. He soittivat laulun Strange Days kuulokkeisiini takaperin. Mutta biitti oli sama.
Toinen albumilta lohkaistu single ilmestyi marraskuussa 1967. A-puolelle valittiin Kriegerin kirjoittama Love Me Two Times ja B-puolelle jo vuoden 1965 demonauhalle äänitetty Moonlight Drive, joka oli Morrisonin käsialaa. People Are Strange -single nousi heti ilmestyttyään Billboardin listalle ja pysytteli siellä 10 viikkoa. Paras sijoitus oli #12 (28.10.67). Tällä kertaa siis Morrisonin sävellys menestyi singlemarkkinoilla paremmin kuin Kríegerin, sillä Love Me Two Times oli listalla vain 7 viikkoa ja paras sijoitus oli #25 (13.1.68).
Harri Huhtanen 1998
Alla Heinä- Elokuun 2021 TOP 10 albumilistani
ALBUMILISTA 163-164
01. ( 01) FLEETWOOD MAC: The Complete Blue Horizon Sessions 1967-69 (6CD) (1999) (3kk)
02. (02) CREAM: Goodbye Tour, Live 1968 (4CD) (2020) (3kk)
03. (04) FOCUS: Anthology 1970-76 (9CD + 2DVD) (2020) (3kk)
04. (03) PENTANGLE: The Albums (7CD) (1968-72, p.2017) (3kk)
05. ( – ) ALEX KORNER: Bootleg Him! (2LP) (1972) (UUSI= 2kk)
06. ( – ) THE NICE: Nice (LP) (1969) (UUSI = 2kk)
07. (08) CARAVAN: Caravan And The New Symphonia In Consert…(LP) (1974)(3kk)
08. (05) P J HARVEY: The Hope Six Demolation Project (CD) (2016) (3kk)
09. ( – ) GARBAGE: Garbage (CD)(1995) (UUSI= 2kk)
10. ( – ) JIM CAPALDI: Whale Meat Again (LP) (1974) (UUSI= 2kk)
Harri Huhtanen 2021
Zagrebin museot -osa 2
Myös epätavallisten museoiden ystäville löytyy Zagrebista monta kohdetta: on ”päättyneiden suhteiden” (broken relationships) museo, ”krapula” (hangover) -museo, 80-luvun museo, illuusio -museo jne. Koska aikaa oli rajallisesti jäivät nämä kaikki tällä matkalla välistä. Alla omat suositukseni:
1. Museum of the City of Zagreb (Muzej grada Zagreba). Tämä hieno kaupunginmuseo sijaitsee yläkaupungissa eli Gradecissa. Kun aloittaa täältä saa hyvän käsityksen Zagrebin kehitysvaiheista 1200-luvulta aina nykypäivään saakka.
2. Archaeological Museum (Arheološki muzej u Zagrebu). Zagrebin monipuolinen arkeologinen museo sijaitsee alakaupungissa. Siellä esitellään Kroatian arkeologian lisäksi myös yleisarkeologiaa.
3. Strossmayer Gallery of Old Masters (Strossmayerova galerija starih majstora). Yksi Zagrebin vanhimmista museoista, aloittanut toimintansa jo 1880-luvulla. Kokoelmien perustana on Strossmayer -nimisen piispan oma taidekokoelma. Museossa on eurooppalaisen kuvataiteen mestariteoksia 1300-luvulta 1800-luvulle. Museo kaipaisi kuitenkin “päivitystä” ja ehkä vanhakantaisuutensa vuoksi onkin jäänyt turisteilta vähän pimentoon.
4. Mimara Museum (Muzej Mimara). Zagrebin suurista taidemuseoista uusin on 1987 toimintansa aloittanut Mimara, jonka kokoelmat on sijoitettu useampaan kerrokseen komeaan ja valtavan isoon 1800-luvun palatsiin. Museon kokoelmat ovat peräisin taidekeräilijä Ante Topić Mimaran (1898– 1987) tekemästä lahjoituksesta. Museo on sikäli kiistanalainen, että jotkut ovat väittäneet Mimaran varastaneen teoksia II maailmansodan loppuvaiheessa ja on myös esitetty väitteitä että osa teoksista olisi väärennöksiä.
5. Nikola Tesla Technical Museum (Tehnički muzej Nikola Tesla). Teslalle omistettu tekniikan museo sijaitsee vähän kauempana ydinkeskustasta, pääaukiolta on sinne matkaa vajaa 2km. Todellisuudessa Tesla oli serbi, mutta koska hänestä tuli maailmankuulu tiedemies ja koska hän asui lapsuutensa nykyisen Kroatian alueella, ovat kroaatit hänestä niin ylpeitä että ovat 1950-luvulla rakentaneet museon hänen kunniakseen. Museossa esitellään 1800- ja 1900-luvun teknisiä keksintöjä yleisesti, mutta museon varsinainen vetonaula on tietenkin laaja Nikola Teslan elämää ja keksintöjä esittelevä osasto.
Harri Huhtanen 2021
Zagrebin museot -osa 1
Miten monta museota Zagrebissa on? Jos asiaa kysytään kaupungin turistikeskuksesta niin vastaus on: eniten maailmassa asukaslukuun suhteutettuna. Mutta se ei nyt tietenkään ole totta. Sen sijaan totta on se, että Zagrebissa on enemmän museoita kuin Helsingissä. Tripadviser listaa niitä yli 50, mutta sekään ei pidä paikkaansa, koska osa Tripadviserin listaukseen mukaan päässeistä kohteista ei ole varsinaisia museoita. Sen sijaan eräällä toisella nettisivustolla esitetty arvio siitä, että Zagrebissa on yli 30 museota pitää todennäköisesti paikkansa. Näistäkin varmaan puolet on aika pieniä museoja eli merkittäviä, isoja museoita Zagrebissa on arvioni mukaan noin 15 kpl.
Viikon matkalla, josta 2 päivää on omistettu etäkohteille eli muille Kroatian kaupungeille, ei tietenkään ole mitään mahdollisuutta tutustua kaikkiin Zagrebin museoihin. Nyt kun matkastamme on kulunut kohta kaksi vuotta huomaan nettisivuja selaillessani että netissä listojen kärkeen nousevat aivan eri museot kuin ne, joissa kävimme. Netissä uudet ja lähimenneisyyttä dokumentoivat museot nousevat suosituslistojen kärkeen. Niissä emme käyneet, koska itse ajattelen että museon tärkein tarkoitus on dokumentoida kaukaisia asioita. Ymmärrän hyvin, että nykyajan hektisessä tapahtuma- ja uutisvirrassa ihmiset eivät välttämättä ole kiinnostuneita asioista, jotka ovat tapahtuneet yli 50 vuotta sitten, puhumaattakaan asioista jotka ovat tapahtuneet yli 5000 vuotta sitten! Siksi listaan omat kohteeni vasta myöhemmin ja tähän linkitän nyt vain ne kohteet jotka ovat modernin turistin kärkisijoilla:
https://www.tripadvisor.com/Attractions-g294454-Activities-c49-Zagreb_Central_Croatia.html
Harri Huhtanen 2021
Huom. alla olevan artikkelin hintatiedot ovat Suomen osalta vuoden 2021 tietoja, mutta Zagrebin osalta vuoden 2019 tietoja, joten on mahdollista että hinnat Zagrebissa ovat jonkin verran nousseet alla kuvatusta, mutta käsittääkseni mitään suurta muutosta paikallisissa hinnoissa ei ole tapahtunut.
Zagrebin ravintolat, baarit ja kahvilat
Kroatia on Suomen kokoinen maa, mutta silti maan pääkaupunki, Zagreb on huomattavasti edullisempi kuin Helsinki. Kroatia ei ole vielä päässyt siirtymään euroon, vaan maan rahayksikkönä on edelleen Kuna, jonka muuttaminen euroiksi vaatii matkaajalta vähän väliä taskulaskinta, koska summia on hieman vaikea pyöristää. Kunan arvo ei ole tasaluku, vaan hankala 0,135 euroa. Kunan kurssi on tosin seurannut yllättävän hyvin euron liikkeitä viimeisen viiden vuoden aikana. Kaupungissa on kymmenittäin ruokaravintoloita ja pääsääntöisesti niissä tarjoiltava ruoka on hyvää ja joskus jopa erinomaista. Tosin varsinaisia Fine Dining -paikkoja emme viikon aikana kaupungilla huomanneet. Lisäksi perinteinen zagrebilainen ruoka on aika tuhtia ja monen mielestä epäterveellistä. Liha dominoi annoksia, mutta jos haluaa syödä kevyemmin niin löytyy kaupungista iso määrä italialaistyylisiä ravintoloita, joista saa hyviä salaatteja ja pasta-annoksia. Aasialaisia ravintoloita ei juurikaan näkynyt Zagrebissa, ainakin niitä vaikutti olevan paljon vähemmän kuin Helsingissä. Tavallisessa ruokaravintolassa ja erityisesti drinkkibaareissa olut on suomalaisittain lähes käsittämättömän halpaa. Kun iso tuoppi nykyään Helsingissä maksaa paikasta riippuen 9-10 euroa, niin Zagrebissa saa ravintoloissa ja kahviloissa parempia ja vahvempia oluita 1-2 eurolla! Myös paikalliset viinit ovat ravintoloissa edullisia, mutta parin kokeilukerran jälkeen siirryimme takaisin turvallisiin ja tuttuihin ranskalaisviineihin, sillä kroatilainen viini ei maistunut kovin hyvältä. Koska ranskalaiset viinit ovat tuontitavaraa joutuu niistä pulittamaan jopa keskitason ravintolassa paljon enemmän kuin oluesta, tosin edelleen hinta on reilusti alle sen mitä viinistä joutuu maksamaan Suomessa. Kun suomalaisessa ravintolassa lasi (12cl) viiniä maksaa helposti 8-10 euroa (ainakin Helsingissä näin on), niin Zagrebissa vastaavantasoinen viini maksaa paikasta riippuen vain 3-5 euroa. Myös ruoka on ravintoloissa halvempaa kuin Suomessa. Tosin siinä hintaero ei ole yhtä iso. Härän sisäfilepihvi maksaa keskitason ravintolassa 15-20 euroa, kana-annokset 7-13 euroa, pizza 5-8 euroa ja niin edespäin. Kun kaksi henkilöä tilaa tyypillisessä, keskitason zagrebilaisravintolassa alkuruuat, pääruuat ja jälkiruuat kahveineen ja juomaksi pullon ranskalaista viiniä, niin laskun loppusumma on tyypillisesti 300-500 kunaa eli 40-70 euroa.
Harri Huhtanen 2021
Olen viime aikoina katsellut paljon vuoden 2019 suurkonserttien tallenteita eli festivaaleja, joissa yleisöä on enemmän kuin 20 000 per ilta! Kesällä 2019 kukaan ei vielä tiennyt mitään siitä “kurjuudesta” jota 2020-luku toisi tullessaan. Mutta niin siinä vain kävi että mikroskooppinen virus blokkasi ihmisjoukkojen kokoontumiset epämääräiseksi ajaksi (vieläkään ei tiedetä milloin tämä “kurjuus” loppuu).
Vuoden 2019 suurfestivaalien intensiivinen tunnelma on selkeästi aistittavissa jopa TV-tallenteissa! Yleisö on äärimmäisen innostunutta, vaikka kukaan heistä ei siinä vaiheessa voi tietää että kesän 2019 jälkeen suurkonserttien järjestäminen on ”kortilla”. Voin vain kuvitella minkälaiset suurfestivaalikansan fiilikset ovat kesällä 2022 jos ja kun festivaaleja voi taas järjestää normaalisti. Siis voiko? Koronalla tuntuu olevan edelleen ”ässiä” hiassaan. Nähtäväksi jää milloin TV-uutisissa ei enää puhuta koronasta ja milloin elämä palaa ”normaaliksi”.
Harri Huhtanen 2021
Päivitys 10.1.2023. Ymmärrän hyvin että kansainvälisessä mediassa uutisoidaan näyttävästi tulevista elokuvahankkeista, jotka joskus eivät sitten syystä tai toisesta realisoidu. Vaikeampi sen sijaan on ymmärtää kun uutisoidaan että elokuva on valmis ja että se on jopa esitetty Venetsian filmifestivaaleilla, mutta virallisista DVD / Blu-Ray -julkaisua ei sitten tulekaan. Alla olevassa, elokuussa 2021 näyttävästi maailman rocklehdissä uutisoidussa, uutisessa kerrottiin että kohta ollaan julkaisemassa kaikkien aikojen Led Zeppelin elokuvadokumentti! Mitä siis tapahtui ?! On kulunut jo puolitoista vuotta ja uusi elokuva EI ole tullut myyntiin. Oheisen linkin avulla voitte tutkiskella tämän uuden elokuvan toistaiseksi vähän kivikkoista tietä kohti julkisuutta:
Led Zeppelinin tuotannon nykyinen “portinvartija”, legendaarinen kitaristi Jimmy Page ei ole aikaisemmin suostunut tuottamaan virallista dokumenttia jo yli 40 vuotta sitten hajonneen bändin uskomattomasta tarinasta. Niinpä Zeppelinistä on vuosien varrella julkaistu varmaan yli kymmenkunta epävirallista dokumenttielokuvaa, joissa on hyödynnetty olemassa olevia äänitteitä ja kuvamateriaalia. Bändi ei kuitenkaan ole ollut mukana näissä projekteissa eikä ole antanut lupaansa niiden tekemiseen. Mutta joitain vuosia sitten Page ja muutkin bändin jäsenet löysivät yhteistyökumppanin, jonka kykyihin ja näkemykseen he luottavat. Kyseessä on uuden sukupolven jo tässä vaiheessa ansioitunut elokuvantekijä Bernard MacMahon josta tarkemmin täällä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bernard_MacMahon_(filmmaker)
Eniten Page tiettävästi ihastui MacMahonin vuonna 2017 julkaisemaan American Epic -sarjaan jota tämä valmisteli peräti 10 vuotta. Sarja kertoo 1920- ja 1930-luvun amerikkalaisista musiikintekijöistä. Aiheesta tarkemmin täällä:
https://en.wikipedia.org/wiki/American_Epic_(film_series)
Uudesta Becoming Led Zeppelin -elokuvasta tiedotettiin näin:
Becoming Led Zeppelin on elokuva, jota kukaan ei uskonut olevan mahdollista tehdä. Yhtyeen rakettimainen nousu tähteyteen oli nopea ja käytännössä (virallisesti) dokumentoimaton. Tämä tarina voidaan nyt viimein kertoa intensiivisen, maailman ympäri johtaneen etsinnän ja sen aikana löydetyn visuaalisen ja auditiivisen materiaalin restauroinnin myötä.
Jo vuonna 2019 Page antoi aiheeseen liittyen tällaisen lausunnon:
Kun näin kaiken mitä Bernard oli tehnyt American Epic -nimisellä merkkiteoksella, tiesin hänen olevan pätevä kertomaan tarinamme.
Uusi elokuva on jo valmis. Se on tarkoitus esittää syyskuussa 2021 Venetsian filmifestivaaleilla:
Harri Huhtanen 2021
WINTERLUDE FINLAND 