Kakkosalbumi Strange Days -osa 2
Albumin avauskappale Strange Days on Morrisonia terävimmillään: synkkä, mystinen ja vaikeasti avautuva kappale, jossa Jim käsittelee alientaatiota:
Strange days have found us / Strange days have tracked us down / They’re goín’ to destroy our casual joys
Sama teema jatkuu Kriegerin kirjoittamassa kauniissa, mutta synkässä You’re Lost Little Girl -kappaleessa, jossa Morrison laulaa:
You’re lost little girl / You’re lost / Tell me who you are
My Eyes Have Seen You’n Morrison kirjoitti jo Venicessä asuessaan ja ensimmäisen kerran se äänitettiin World Pacific -demonauhalle 1965. l Can’t See Your Face -kappaleessa käytettiin jälleen uutta studiotekniikkaa mystisen tunnelman luomisessa. Kappaletta varten John Densmoren symbaali-osuus äänitettiin takaperin. Strange Days’ien äänitystekniset kokeilut huipentuivat kuitenkin Horse Latitudes -kappalessa, jossa bändı säestí Morrisonin vaikeaselkoista lyriikkaa erittäin oudoilla ääniefekteillä. Tuuliefekti luotiin soittamalla studiossa eri nopeuksilla nauhaa, johon oli äänitetty ainoastaan ns. valkoista kohinaa. Tämän päälle äänitettiin mm. roskatynnyriin heitettyjen pullojen ja avatun pianon jousten näppäilyn synnyttämiä ääniä. Morrison kertoi eräässä haastattelussa tekstin taustasta seuraavaa:
”Kappaleen nimi on Horse Latitudes, koska se kertoo tyvenistä vyöhykkeistä merellä, joihin espanjalaisten purjelaivat usein pysähtyivät. Alusta keventääkseen heidän täytyi heittää osa lastista yli laidan. Suurin osa lastista oli työhevosia, jotka oli tarkoitus kuljettaa uuteen maailmaan. Ja tämä laulu kertoo hetkestä, jolloin hevonen on ilmassa. Luulisin, että heillä oli vaikeuksia saada hevoset yli laidan. Kun he saivat hevoset reunalla, alkoivat nämä varmaan raivoísasti rimpuilla ja potkia vastaan. Ja sen on täytynyt olla myös aikamoista helvettiä miehillä, jotka joutuivat katselemaan sitä. Hevoset pystyivät uimaan hetken, mutta sitten niiden voimat loppuivat ja ne painuivat pinnan alle… ja hukkuivat.”
Morrisonin runon avaussäkeet ovat varsin vaikuttavat:
When the still sea conspires an armour / And her sullen and aborted / currents breed tiny monsters / True sailing is dead…
Albumin ehdoton kohokohta on kuitenkin yksitoistaminuuttinen mestariteos When The Music’s Over, jossa Morrison käsittelee kuolema- ja alientaatio-teemojen lisäksi myös ekologisia, uskonnollisia ja poliittisia kysymyksiä. Morrison kysyy:
What have they done to the earth? / What have they done to our fair sister? / Ravaged and plundered…
Jo 60-luvulla Morrison näki ekologisen katastrofin vääjäämättömänä ja vaikka hän lauluissaan oli yleensä viitannut vain kreikkalaisen ja itämaisen mytologian hahmoihin, huudahtaa hän nyt edessä olevaa totaalista luonnonkatastrofia ajatellessaan:
Save us! / Jesus! / Save us!
Ainoan lohdutuksen maailman mielettömyyteen tarjoaa musiikki:
Music is your only friend / Until the end
Strange Days -albumi ilmestyi lokakuussa l967 ja jo kuukauden kuluttua se oli listalla kolmantena. Lisäksi se pysytteli debyyttilevyn kanssa Billboardin listalla koko vuoden 1968! Tammikuussa 1968 Strange Days’ista tuli kultalevy Amerikassa ja ykköslevyn tavoin sitä on myyty tasaisesti myös 70-, 80- ja 90-luvuilla. Strange Days onkin ajaton rocklevy, jonka merkitys vain kasvaa vuosien myötä.
Harri Huhtanen 1998
