Päivitys 5.10.21. Katsokaa myös tämän artikkelin perässä oleva kommentti.

Kun nettiin ilmaantui ennakkotieto siitä että BS16 ajoittuisi vuosiin 1980-85, ajattelin aluksi että löytyyköhän siltä ajalta riittävästi kiinnostavaa, julkaisematonta materiaalia. Kanadalaisen dylanologin Glen Dundasin kirjassa Tangled Up In Tapes (2004) luetellaan kyllä paljon julkaisemattomien kappaleiden nimikkeitä mainitulta ajalta, mutta en ollut koskaan niitä kuullut, joten en voinut tietää minkä tasoisia ne olisivat. Osa  niistä on nyt lopultakin julkaistu ihan virallisesti ja nyt tiedän. Ja täytyy sanoa, että Deluxe boksin CD’t 1 ja 2 ovat olleet minulla ahkerassa kuuntelussa viime päivinä. Ylipäätään niiden käsittelemä ajanjakso syyskuusta 1980 toukokuuhun 1981 on sieltä Dylanin uran mielenkiintoisimmasta päästä. Kiihkeä uskonnollinen kausi on laantumassa ja Dylan alkaa taas esittää vanhoja klassikkojaan ja ennen kaikkea kokeilee ahkerasti ”American songbookin” kappaleita, jotka selvästikin ovat hänelle rakkaita. Dylanin versioita näistä on ilo kuunnella, koska joka kerta hän ottaa kappaleen omiin nimiinsä eli ne eivät ole tavallisia cover-versioita, vaan ne ovat Dylanin versioita ja yleensä se on paljon se. Osa näistä Dylanin harjoitelmista on jopa tasokkaampia kuin muiden amerikkalaisten artistien virallisille levyille päätyneet kappaleet. Näillä kahdella levyllä Dylan esittää mm. ikivanhan appalakkialaisen balladin, jonka Blu Sky Boys äänitti 1940, Dr. Hookin hitin vuodelta 1976, Junior Parkerin kappaleen vuodelta 1953, Michael Johnsonin hitin vuodelta 1979, Dave Masonin kappaleen vuodelta 1977, Neil Diamondin hitin, Dick Hollerin sävellyksen ja parikin Everly Brothersien hittiä. Dylan ottaa käsittelyynsä myös Temptations hitin ja tekee siitä omansa.  Mukana on, totta kai, myös useampia Dylanin omia, aikaisemmin julkaisemattomia sävellyksiä ja nekin ovat hyvin mielenkiintoisia. 

Harri Huhtanen 2021

Monet pitävät Dylanin 1980-lukua menetettynä vuosikymmenenä, mutta tämä ei pidä ollenkaan paikkansa. Myöhempinä vuosikymmeninä Dylan on julkaissut paljon vähemmän uusia studioalbumeja. 1980-luvulla Dylan sentään julkaisi vielä seitsemän uutta studioalbumia. Niistä yksi oli mestariteos (Oh Mercy 1989), kaksi erittäin hyvää levyä (Saved 1980 ja Infidels 1983), kaksi kohtalaisen hyvää ( Shot Of Love 1981 ja Empire Burlesque 1985). Loput kaksi eivät olleet enää niin kovin hyviä (Knocked Out Loaded 1986 ja Down In The Groove 1988), mutta näilläkin levyillä on tähtihetkensä.

Tällä BS Vol 16 boksilla on tarkasteluun otettu Shot Of Love, Infidels ja Empire Burlesque . Lisäksi mukana on vuoden 1980 harjoittelusessioiden kappaleita. Minulle nämä olivat ehkä niitä kaikkein mielenkiintoisempia tällä boksilla. Sen sijaan näiden kolmen studioalbumin julkaisemattomat kappaleet ja vaihtoehtoiset versiot eivät ainakaan vielä tässä ensi kuuntelussa sytyttäneet minua samalla tavalla.  Kautta linjan nämä ovat kuitenkin hyvin rokkaavia kappaleita eli sikäli uskon että tämäkin boksi tulee myymään yhtä hyvin kuin aikaisemmatkin BS -julkaisut.

Kun ostin Porin vuoden 2014 Dylan-konsertin yhteydessä eräästä myyntikojusta siellä olleen ainoan The Complete Album Collection Vol 1 -boksin, jossa on 47 Dylanin CD-levyä ajattelin että tuo Vol.1 on vitsi, sillä jotta voisi tulla studioalbumien Vol. 2 pitäisi Dylanin elää vähintään 130-vuotiaaksi!  Mutta myöhemmin tajusin mikä on jutun juoni. Vol. 2 tulee sisältämään Bootleg Series -sarjan levyjä ja niitä taitaa jo nyt olla enemmän kuin noita virallisia studioalbumeja eli Dylan-harrastajat pitäkää varanne: kyllä sieltä on tulossa vielä se Vol. 2 -boksikin. Tosin sitä ei tarvitse ostaa jos on ostanut nämä alkuperäiset BS-julkaisut sitä mukaan kuin niitä on ilmestynyt. Ja näinhän ainakin minä olen tehnyt hardcore -fani kun satun olemaan.

Harri Huhtanen 2021

Ensimmäinen Dylan-konserttini oli syyskuussa 1987 Helsingissä, jolloin Dylan esiintyi  Jäähallissa  Tom Pettyn ja hänen bändinsä kanssa. Jäähallin akustiikka oli ihan hirveä ja kaupan päälle suomalaiset lehdet haukkuivat Dylanin Suomen debyyttikonsertin. Minua asia jäi kuitenkin vaivaamaan, koska jotenkin minusta tuntui että olin sittenkin kokenut jotain ainutlaatuista. Onneksi sain vähän myöhemmin eräältä Dylan-harrastajalta tuon keikan C-kasetilla ja sehän kuulosti oikein hyvältä! Siitä alkoi “pitkä juoksu”, jonka aikana olen ehtinyt nähdä Dylanin livenä jo monessa maassa yhteensä yli 30 kertaa. Viimeksi olen nähnyt Dylanin liveänä kesällä 2019 Helsingissä, mutta siihen se sitten loppui – toivottavasti ei pysyvästi, sillä Dylankaan ei ole päässyt keikkailemaan joulukuun 2019 jälkeen. Ja syyn tiedättekin: se on KORONA. Tuo pirulainen, joka ei jätä ihmistä rauhaan. Niinpä tällä hetkellä joudumme nauttimaan Dylanin esityksistä vain levyjen välityksellä.   

Onneksi meillä on tämä Bootleg Series,  jonka ansiosta pääsemme vuosittain kokemaan menneisyyden Dylanin lauluja yllättävistä ja uusista näkökulmista.  Eilen julkaistu BS Vol. 16 sisältää peräti 56 aikaisemmin julkaisematonta versiota/ kappaletta ja mikä parasta nyt mukana on nimenomaan paljon täysin uusia eli aikaisemmin julkaisemattomia kappaleita. Bootleggarit saavat jälleen kerran pitkän nenän, sillä joukossa on myös useita esityksiä, joihin edes he eivät ole päässeet käsiksi kuluneen 35 vuoden aikana.          

(Kiitokset Tom A:lle, joka tietää miksi häntä kiitän!)

Harri Huhtanen 2021