Lapinlahdenkatu 8:n kerrotalon vuokrahuoneiden sisustuksessa on 1960-luvun tunnelmaa…

Torstai 18.10.2018
Edellisen matkan positiivisten kokemusten innoittamana ostin kahdeksi yöksi majoituksen Forenom Serviced Apartments firman ylläpitämästä kerrostalosta Lapinlahdenkatu 8:sta.  Kokemus oli täysin vastakkainen kuin Easy Homes firman kohdalla (kts. matkaraportti 21.-22.8.18). Ostoksen jälkeen ei tullut edes vahvistusviestiä, tervetuliaistoivotuksista puhumattakaan. Kun firmasta ei ollut kuulunut mitään viikkoon ja kun matkapäivä uhkaavasti lähestyi, soitin itse heidän puhelinpalveluunsa.  Sinnekin oli hieman vaikea saada yhteyttä, mutta onneksi sitten kun sain yhteyden, ilmeni että linjan toisessa päässä oli suomalainen asiakaspalvelija, joten kysymyksien esittäminen sujui kätevästi. Ainoa ongelma oli vain se, että sain vääriä tietoja, muun muassa väärän ovikoodin. Kun sitten olin matkalaukkuineni talon edessä ei ulko-ovi avautunut annetulla koodilla, onneksi lopulta pääsin toisen talon asukkaan mukana sisään, mutta 3.kerroksen asuntoon pyrkiessäni ovikoodi ei taaskaan toiminut. Soitin ärtyneenä uudestaan heidän palveluunsa ja sain kuulla että majoitukseni olikin aamulla siirretty 1.kerrokseen koska 3.kerroksen varattu asunto ”ei ollut valmis”. Kun hetken tätä ihmettelin suostui virkailija lopuksi sanomaan, että asunnossa on ”siivoukseen liittyvä ongelma”, jonka vuoksi on parempi että otan 1.kerroksen majoituksen. No, onneksi 1.kerroksen kahden huoneen, keittiön ja pienen kylpyhuoneen asunto osoittautui ihan kelvolliseksi ja neliöitäkin siinä oli yli tuplasti verrattuna saman alueen samanhintaisiin hotellihuoneisiin.

Vuonna 1931 valmistuneen, legendaarisen Torni-hotellin Ateljee -baari ei vuonna 2018 ole sisustukseltaan enää samaa tasoa kuin joskus menneisyydessä ja alkoholijuomien hinnoissa on selvä ”näköalalisä”…

Matkatavarat purettuani lähdin Torniin, jossa minun oli määrä tavata itäsuomalainen rocktoimittaja -kaverini, jolle olin hankkinut 2.rivin permantopaikan Don McLeanin konserttiin, johon olimme yhdessä matkalla. Ystävääni odottaessani tilasin Tornin näköalabaarissa Camparin jäillä, jolloin tarjoilija kysyi viattomasti: ”laitetaanko tuplana?”. Muistikuvani mukaan Campari normaalisti maksoi 5-6 euroa, joten vastasin empimättä: ”Joo,laitetaan vaan”, jonka jälkeen sain ensimmäisen todellisen oppitunnin Helsingin ydinkeskustan ravintoloiden ja baarien nykyisistä alkoholiannosten hinnoista, sillä tuplacampari maksoi yli 19 euroa! Se lienee ennätys, en muista koskaan maksaneeni yksittäisestä paukusta niin paljon. Ja sitten vielä ihmetellään miksi alkoholijuomien kulutus ravintoloissa on viime vuosina vähentynyt.

Tornista suuntasimme Kaivokadulle, jossa Makkaratalon  ostoskeskuskompleksissa oli hiljattain avattu Bangkok 9 -niminen thaimaalaiseeen katuruokaan keskittyvä ravintola. Torni -hotellin näköalabaarin hulppeiden hintojen jälkeen tuntui mukavalta syödä ja juoda kohtuuhintaisesti. Parin tunnin iltapäivä -lounaan jälkeen olikin aika suunnata Kasarminkadun kuuluisaan Savoy -teatteriin, jossa Don McLean konsertoi.

Konsertin jälkeen kävimme vielä Kluuvinkadun Belge -ravintolassa sekä Hard Rock Cafessa lähellä Vanhaa Ylioppilastaloa. Keskustelu painottui rockmusiikkiin, mutta puhtasti filosofisiltakaan aiheilta ei vältytty. Mannerheimintien pakollisen nakkarikäynnin jälkeen erosimme ja ystäväni lupasi lähettää minulle Turkuun konsertista seuraavan päivän lehteen kirjoittamansa artikkelin.

Harri Huhtanen 2018

Alla tutkijoiden laatima spekulatiivinen kartta roomalaisajan Bordeauxista.

26.9.2018 Bordeaux
(jälkimmäinen osa)
Roomalaiset rakensivat Bordeauxin 2000 vuotta sitten, mutta valitettavasti tämä kaupunki, kuten niin monet muutkin roomanajan kaupungit, lepää prinsessa Ruususen unta nykyisen kaupungin palatsien ja katujen alla. Lisäksi valtaosa vielä 1500-luvulla kaupungissa olleista roomalaisajan monumenteista on hävitetty Ranskan kuninkaiden käskystä kun on pitänyt saada tilaa toinen toistaan hienoimmille puistoalueille ja palatsikomplekseille.

Jo yhden päivän aikana huomasin että bordeauxilaisissa on samaa eteläistä välittömyyttä kuin toulouselaisissa. Turisti ei täällä ole välttämätön paha, vaan yksi muiden joukossa. Englantia voi ja kannattaa käyttää, ei siitä kukaan pahastu. Tämä todennäköisesti liittyy kaupungin historiaan, sillä yli 300 vuoden ajan (1100 -1453) kaupunki kuului Englantiin. Lisäksi sen jälkeenkin kaupunkilaisten oli vaikea omaksua ranskalaista identiteettiä ja siksi kaupungissa kapinoitiin lukuisat kerrat 1500- ja 1600- luvulla Pohjois-Ranskan hallitsijoita vastaan.

Bordeauxin viinimessujen aikaan rantakadutkin täyttyvät viininmaistelijoista…

Kuten sanottu, vierailuni Bordeauxissa jäi aivan liian lyhyeksi, mutta lyhyessäkin ajassa ehdin käydä lukuisissa mielenkiintoisissa kohteissa, joita ei ehkä tässä kannata käydä läpi, vaan päätän lyhyen raporttini kertomalla asiasta, jonka ansioista kapunki on satoja vuosia kukoistanut ja ollut vauras ja on varmaan sitä jatkossakin. Puhun Bordeauxin viiniteollisuudesta. Alueella tuotetaan käsittämättömät 900 miljoonaa litraa viiniä joka vuosi!  Se on noin 25% koko Ranskan viinituotannosta.  Täällä järjestetään myös maailman ehkä kuuluisimmat viinimessut. Maailman kalleimmat premier cru -luokituksen saaneet viinit ovat peräisin Bordeauxista. Laatuviinien suuresta määrästä johtuen rahalliselta arvoltaan Bordeuxin viinituotanto on maailman ehdotonta kärkeä.  Vähemmän vauraan matkailijan lohdutukseksi on kuitenkin syytä todeta että paikan päällä, kaupungin kymmenissä ulkoilmaravintoloissa lounaalla nautittu aito Bordeaux -viini on selvästi edullisempaa kuin Suomessa ja on silti erinomaista.

Harri Huhtanen 2018

26.9.2018 Bordeaux (edellinen osa)

Myös Bordeaux on jäänyt suomalaisille vähän tuntemattomaksi, koska sinne ei tehdä suoria lentoja Helsingistä eikä se suomalaisten näkökulmasta ole mikään lomakohde. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa, sillä nykyään netistä löytää jo useampia suomeksi kirjoitettuja artikkeleita, joissa kaupunkia kehutaan vuolaasti. Eräässäkin jutussa kirjoittaja piti Bordeauxia Ranskan toiseksi hienoimpana kaupunkina heti Pariisin jälkeen. Myös Ranskan hallinto on luottanut Bordeauxiin, sillä aina kriisien hetkellä (1870, 1914 ja 1940) Pariisin ministeriöt henkilökuntineen on siirretty turvaan eteläiseen ja lähellä Englannin rannikkoa sijaitsevan kulttuurikaupungin mahtaviin 1700-luvulla rakennettuihin palatseihin. Ja kun sanon ”mahtava” tarkoitan todella sitä, sillä kun matkaaja tulee ensimmäistä kertaa Place de la Boursen aukiolle niin kyllä siinä suu loksahtaa auki kun katsoo aukion vasemmalle ja oikealle puolelle: molempiin suuntiin rantakadulla näkyy loputon rivi toinen toistaan isompia ja hienoimpia beigen värisiä palatsirakennuksia. Yksi tuollainen rakennus saattaa olla koko korttelin kokoinen! Palatsien edessä on viheralue ja Garonne -joen rannassa leveä, uutuuttaan kiiltelevä rantabulevardi, joka kruunaa kokonaisuuden.  Ranta-alueen viihtyisyys ja palatsien puhtaina keskipäivän auringonvalossa hohtavien julkisivujen rivistö ei ole kovin vanha asia, sillä 1980-luvulla kaikki tämä näytti täysin toisenlaiselta. Palatsit olivat liikenteen saasteista mustuneita, koko ranta-alue oli rähjäinen ja hoitamaton. Onneksi kaupungin johto aloitti systemaattisen työn alueen kaunistamiseksi ja palauttamiseksi alkuperäiseen loistoonsa.

Olin varannut vain yhden päivän Bordeauxiin tutustumista varten, koska olin lukenut että kaupungissa on 250 000 asukasta. Ajattelin että kyseessä on saman mittakaavan kaupunki kuin Tampere, mutta siinä minulle tuli paha arviointivirhe, kuten varsin nopeasti paikan päällä sain huomata. Suomesta en ollut löytänyt Bordeaux -oppaita, mutta paikan päältä sellainen tietenkin löytyi ja kun lounaalla kävi läpi kohteita huomasi varsin nopeasti että peli oli menetetty, ei niitä kaikkia voisi mitenkään käydä läpi yhdessä päivässä. Nyt jälkiviisaana sanoisin että Bordeauxille kannattaa omistaa vähintään kolme päivää, jos aikomuksena on nähdä edes tärkeimmät kaupungin lukuisista upeista nähtävyyksistä.  Kaupungin virallinen asukasluku on täysin harhaanjohtava, sillä Bordeauxin metrolipolialueelle asuu yli miljoona ihmistä ja paikan päällä kaupunki vaikutti heti alusta lähtien olevan mittakaavaltaan Helsingin kokoluokkaa. (jatkuu…)

Harri Huhtanen 2018