Paljon on spekuloitu sillä mihin “uskontoon” Dylan viittaa Ain’t Talkinilla:

I practice a faith that’s been a long abandoned /
Ain’t no altars on this long and lonesome road

Kun edeltävissä säkeissä lauletaan “uskollisista kumppaneista” ja “koodista”, niin aluksi ajattelin, että Dylan yksinkertaisesti viittaa The Never Ending Touriin ja uskollisiin faneihin, joiden kanssa hän ilta toisensa jälkeen jakaa opinkappaleensa eli laulunsa.  Sen jälkeen kun MT:n teemojen ja kirjallisten lainojen mahtava kaari alkoi hahmottua, olen alkanut epäillä, että Dylan saattaa sittenkin tarkoittaa “hylätyllä uskonnolla” Juutalaisuutta tai Kristinuskoa. Koska nämä molemmat uskonnot ovat edelleen varsin elinvoimaisia oletan että hylkäämisellä Dylan viittaa väestön enemmistöön, joka ei harjoita uskonta aktiivisesti, vaan elää ”maalistuneessa” kulutusyhteiskunnassa vaivaamatta päätään uskonnollisilla tai filosofisilla pohdinnoilla elämän tarkoituksesta tai siitä miksi ylipäätään olemme olemassa.

MT:n koodin avainkäsitteitä ovat siis ajan alku, ajan loppu ja matkaaminen. Näistä ainoastaan ajan alku merkitsee MT:lla onnea, kaksi muuta merkitsevät loputonta kärsimystä.  Onni yhdistyy viattomuuteen, aikaan ennen syntiinlankeemusta:

Beyond the horizon, behind the sun /
At the end of the rainbow, life has only begun /
Beyond the horizon, someone prayed for your soul /
My wretched heart’s pounding /
I felt an angel’s kiss

(Beyond The Horizon)

Useissa MT:n lauluissa Dylan laulaa vanhojen bluesmestareiden tapaan “naiselleen”, mutta usein muu teksti osoittaa, että kyseessä ei ole tavallinen, lihallinen nainen, vaan ylimaallinen, jumalainen hahmo, Danten Jumalaisen Näytelmän ihana ja tavoittamaton “Beatrice”, jolla on hallussaan Paratiisin avaimet.

Spirit on the water /  Darkness on the face of the deep
….
I won’t be with you in paradise /
And it seems so unfair /
I can’t go to paradise no more,  /
I killed a man back there

(Spirit On The Water)               

When you’re around me all my grief goes away /
A life time with you is like some heavenly day

(Nettie Moore)  

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2007 (tekstilisäykset 2017)

Osa 6b – Modern Timesin koodi

Tiedän, miten vaarallista on lähteä liian syvällisesti selittämään taideteosta, koska parhaat taideteokset ovat nimenomaa monimerkityksellisiä.  Tekstien “koodinpurku”, jonka tässä esitän perustuu osittain J.R.Stokesin havaintoihin, osittain omiin tulkintoihini.

Danten Jumalainen näytelmä on keskiajan tunnetuimpia kirjallisia teoksia. Dante vaeltaa siinä Helvetistä Paratiisiin ja kertoo täydellisin säkein kaikesta matkalla näkemästään. Alusta lähtien teos on unenomainen.  Runoilija on eksynyt synkään metsään:

In the midway of this our mortal life
I found me in a gloomy wood, astray
Gone from the path direct…           

Vergelius lupaa näyttää runoilijalle Helvetin, jonka kauhujen jälkeen jumalaisen kaunis Beatrice toimii hänen oppaanaan Paratiisissa.  MT:llä vaikuttaisi olevan teemallisia yhtymäkohtia myös  Danten teokseen, sillä vaikka tekstien sävyt ovat varsin tummia, tarjoaa rakkauden kohde kuitenkin lohtua ja toivon Paratiisista:             

I heard the deafening noise, I felt transient joys
I know they’re not what they seem
In this earthly domain, full of disappointment and pain
You’ll never see me frown
I owe my heart to you, and that’s sayin’ it true
And I’ll be with you when the deal goes down

(When The Deal Goes Down)

MT:lla kerrotaan ajan alusta ja lopusta sekä alun ja lopun välisestä matkasta.  Matka on itse asiassa uni:

I sleep in the kitchen with my feet in the hall
Sleep is like a temporary death

(Workingman’s blues #2)

Useissa MT:n lauluissa kerrotaan matkaamisesta. Kertoja on koko ajan matkalla jonnekin. Se on hyvin epätodellinen, unenomainen matka.

Ain’t talkin’, just walkin’
Through this weary world of woe

Dylan kääntää myös aikajärjestyksen, sillä levyn avauskappaleella Thunder On The Mountain kerrotaan maailmanlopusta:

Thunder on the mountain and there’s fires on the moon

Päätöskappaleella Ain’t Talkin’ sen sijaan palataan menetettyyn Paratiisiin (Paradise Lost):

As I walked out tonight in the mystic garden,
The wounded flowers were dangling from the vine
I was passing by cool crystal fountain

Ikuinen matkamies saattaa vain unelmoida Paratiisista, jonka ihmiskunta menetti  syntiinlankeemuksessa.   Aatami ja Eeva söivät Hyvän ja Pahan tiedon puusta, vaikka  Jumala sen heiltä nimenomaisesti kielsi:

There’ll be no mercy for you once you’ve lost

Rangaistukseksi Jumala karkoitti Aatamin ja Eevan Paratiisista, jossa oli vallinnut rauha, hyvinvointi ja onni.  Sen jälkeen ihmiskunnan ikuiseksi ikeeksi lankesi työnteko, sairaudet ja kadotetun onnen tavoittelu. Kilpailusta ja kärsimyksestä sikisi pahuus:

In the human heart, an evil spirit will dwell

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2007

Osa 6a – Modern Timesin koodi

Dylan on MT:lla käyttänyt monissa kappaleissa yli 2000 vuotta sitten eläneen kuuluisan roomalaisen runoilijan Ovidiuksen säkeitä. Dylan on myös “koodannut” tämän lähteen käytön suoraan Thunder On Mountainin tekstiin:

I’ve been sitting down stydying
The Art of Love / 
I think it will fit me like a glove

The Art of Love (suom. Rakastamisen Taito) on Ovidiuksen kuuluisimpia teoksia ja kun lisäksi MT:n teksteistä löydetyt lainaukset ovat varsin lähellä Ovidiuksen alkuperäisiä säkeitä, on jokseenkin varmaa että yhteys on todellinen.

Uusin löydös on MT:n tekstien yhteys 1600-luvulla vaikuttaneen englantilaisen runoilijan John Miltonin suurteokseen  Paradise Lost.  Dylanologi J.R. Stokes selvittää 55 -sivuisessa esseessään tätä yhteyttä ja täytyy myöntää, että ajoittain Stokesin todistelu on erittäin vakuuttavaa.  Koska John Milton puolestaan ammensi suurteoksensa säkeitä ja aiheita antiikin suurten runoilijamestareiden, Homeroksen ja Vergeliuksen yli 2000 vuotta vanhoista töistä, alkaa vaikuttaa siltä, että Dylanin Modern Times on ehkä hänen koko uransa kirjallisin ja kompleksisin teos.

Aluksi en uskonut tällaisen “salaisen koodin” olemassaoloon, totesihan Dylan itse eräässä haastattelussa kirjoittaneensa kaikki MT:n laulut hypnoottisessa, transsin kaltaisessa tilassa.   Tietenkin on edelleen olemassa pieni mahdollisuus, että Dylan on “vahingossa” eli alitajuisesti käyttänyt tekstejä, jotka ovat aikaisemmin tehneet häneen vaikutuksen ja jääneet kummittelemaan hänen mieleensä. MT:n laulujen tarkka tekstianalyysi on kuitenkin paljastanut, että tekstien kokonaisrakenne on todennäköisesti tietoisen suunnitelun tulosta. Itse asiassa tämän KOODIN olemassaolo mainitaan suoraan Ain’t Talkinilla:

All my loyal and my much-loved companions  / 
They approve of me and share my CODE

(jatkuu…)

Harri Huhtanen 2007