Jelgavan matka 3.8.2019 – osa 1

Jelgavaan vuonna 1772 valmistunut Kuurinmaan herttuan palatsi on Balttian suurin palatsirakennus. Siellä ovat vierailleet tai jopa asuneet useiden maiden kuninkaat, kuten Ranskan kuningas Ludvig XVIII perheineen, Ruotsin kuninkaat Kaarle XII ja Kustaa Aadolf, Saksan keisari Vilhelm II. Lisäksi palatsi on majoittanut useita kuuluisia taiteilijoita mm. Schumannin, Wagnerin ja Rubinsteinin. Jopa itse Casanova on ollut siellä Kuurinmaan herttuan vieraana!   

Vaikka Latvia on pinta-alaltaan ja väestöltään paljon Suomea pienempi on maassa huomattavasti enemmän kulttuurikohteita kuin syrjäisessä Suomessa. Saksalaiset, puolalaiset, liettualaiset, ruotsalaiset ja venäläiset ylimykset ovat satojen vuosien aikana rakentaneet maahan uskomattomat yli 1000 kartanoa ja yli 100 keskiaikaista linnaa!  Tosin niistä suuri osa on aikojen saatossa tulipalojen, sotien ja autioitumisen vuoksi päässyt pahasti rappeutumaan. Niinpä viimeisen sadan vuoden aikana latvialaiset ovat yrittäneet pelastaa kulttuuriaarteistaan kaiken sen mikä on pelastettavissa ja osa kohteista onkin nykyään hienosti kunnostettuja ja restauroituja.

Jelgava on Latvian neljänneksi suurin kaupunki, siellä on nykyään n. 60 000 asukasta. Jelgava sijaitsee vain reilun 40km päässä Riikasta ja sinne on hyvä junayhteys. Vaikka Jelgava on Latvian mittakaavassa suurehko kaupunki on siellä edelleen aika vähän turismia, sillä kaupungin vanha keskusta tuhoutui melko perusteellisesti toisessa maailmansodassa. Nykyään keskustan talokanta koostuu enimmäkseen tylyistä, huonokuntoisista 1950- ja 1960-luvun betonirakennuksista, jotka on rakennettu Neuvostoliiton valtakaudella.

Kaupungissa on kuitenkin edelleen yksi maailmanluokan nähtävyys eli 1700-luvulla Kuurinmaan herttualle Ernst Johann von Bironille rakennettu Jelgavan palatsi, joka on koko Balttian alueen suurin palatsirakennus. Samalla paikalla oli ollut satojen vuosien ajan Jelgavan linna, jonka Biron tylysti määräsi purettavaksi hulppean palatsinsa tieltä.  Rakennustyyli jäljittelee Versaillesin palatsia. Jelgavan palatsin suunnitteli kuuluisa italialainen arkitehti Francesco Bartolomeo Rastrelli, jonka toinen tunnettu työ on Pietarin talvipalatsi.  Jelgavan palatsissa on yli 700 huonetta ja siellä on asunut vuosikausien ajan useita Ranskan vallankumousta paenneita ylimyksiä. Lukemani perusteella palatsin sisätilat eivät ole enää yhtä vaikuttavia kuin 1700-luvun lopussa, sillä sisätilat ovat kärsineet paljon tulipalojen ja erityisesti ensimmäisen maailmansodan vuoksi. Vuonna 1919 venäläisjoukot nimittäin ryöstivät valtaosan palatsin taideaarteista ja kuljettivat ne  Pietariin.  Palatsi on nykyään kaupungin omistuksessa ja siellä toimii maatalouskorkeakoulu, siksi vain osa huoneista on avoinna yleisölle.

Palatsin vuoksi päätimme kuitenkin uhrata yhden matkapäivän Jelgavaan. Vaikka nykyään netistä saa erittäin paljon ja hyvää informaatiota matkan suunnitteluun niin siltikin yllätyksiin on matkoilla edelleen syytä varautua. Niinpä Jelgavan matka ei mennytkään alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Harri Huhtanen 2020     

Siguldan ja Turaidan matka 2.8.2019

Turaidassa sijaitsi puinen mäkilinna jo varhaiskeskiajalla, ennen saksalaisten tuloa maahan. Keskiajalla saksalaiset ritarit rakensivat paikalle kivistä ja myöhemmin tiilistä linnan jota laajennettiin moneen otteeseen satojen vuosien aikana. Asetekniikkojen kehittyessä linna alkoi kuitenkin menettää merkitystään ja jäi pois käytöstä 1700-luvulla. Sen jälkeen se sai rauhassa rappeutua yli 100 vuoden ajan. Vasta 1900-luvulla, kun Latvia itsenäistyi 1918, mielenkiinto linnaa ja Latvian historiaa kohtaan lisääntyi ja viimeisen sadan vuoden ajan linnaa on tutkittu ja restauroitu ahkerasti ja siitä on tullut myös suosittu turistikohde.  Näkymät Turaidan linnantornista Gauja-joelle ja ympäristöön ovat huikaisevat!    

Vaikka Riikassa riittää nähtävää ja koettavaa moneksi päiväksi on Latvia muutakin kuin Riika. Yllättävän lyhyen matkan päässä Riikasta on monta mielenkiintoista kohdetta. Alle tunnin junamatkan päässä (n. 50km) Riikasta sijaitseva Sigulda on kohde johon ehdottomasti kannattaa tutustua. Varsinainen kaupunki on hyvin pieni eli siellä on vain 11 000 asukasta ja valtaosa rakennuksista on nykyään moderneja, juuri sellaisia joita näkee sadoisa muissakin Euroopan pikkukaupungeissa. Siguldan arvo ja viehätys tuleekin historiasta. Keskiajalla Sigulda oli huomattavasti merkittävämpi kuin nykyään. Kaupungin lähellä kulkeva Gauja -joki ja sen mäkinen maasto oli saanut liiviläiset rakentamaan peräti 12 puista mäkilinnaa joen varrelle jo ennen saksalaisten invaasiota maahan 1200-luvulla. Latviassa oli tuohon aikaan monia eri heimoja ja valtaosa kansasta harjoitti edelleen pakanauskontoja. 1200-luvulla katolinen kirkko työrukkasenaan saksalaiset ritarikunnat alkoi systemaattisesti uskonnon varjolla valloittaa Balttiaa. Riikan arkkipiispa sai haltuunsa suuria alueita nykyisestä Latviasta, mutta Siguldan naapurissa, Gauja -joen toisella puolella, Turaidan linnassa liiviläiset eivät heti antaneet periksi. 1200-luku oli erittäin sotaisaa ja sekavaa aikaa Latviassa, sillä historiankirjoituksista selviää että tuona vuosisatana käytiin Latvian alueella ainakin yli 40 merkittävää taistelua / sotaa. Sotiminen jatkui vuodesta toiseen, 1200-luvulla rauhan vuosia oli vähemmän kuin sotavuosia!

Nykyisin pienen ja vaatimattoman Siguldan kaupungin alueelle rakennettiin keskiajalla vielä Krimuldan linna, joka myöhempinä vuosisatoina tosin tuhottiin erittäin perusteellisesti eikä sitä ole sen jälkeen rakennettu uudelleen. Siguldan linnaa sen sijaan on tutkittu ja restauroitu ahkerasti 1900-luvulta lähtien.  Nykyään Siguldan keskiaikainen linna on taas auki kävijöille ja sen näköalatasanteelta näkee kaikki kolme alueen linnaa sekä metsien keskellä mutkittelevan Gauja-joen. Alueen hienoin nähtävyys on kuitenkin Turaidan linna, jonne pääsee paikallisbussilla Siguldan keskustasta. Matka kestää vain noin 10 minuuttia. Jos matkailijalla on rajoitetusti aikaa eli pitää valita mihin kohteisiin Siguldassa tutustuu, suosittelen valitsemaan nimenomaa 40 hehtaarin laajuisen Turaidan museopuiston, koska siellä on hienosti restauroidun linnan lisäksi kiinnostava Latvian alkuhistoriaa käsittelevä museo, patsaspuisto, linnamuseo ja useita pienempiä kotimuseoita sekä erittäin laajat ja vehreät puistoalueet. Turaidassa on niin paljon nähtävää ja koettavaa että sitä varten on syytä varata vähintään kolme tuntia.

Siguldan matkasta jäi erittäin hyvä fiilis. Lyhyessä ajassa ehti nähdä ja kokea valtavan paljon ja silti ehti vielä illalliselle Riikassa!

Harri Huhtanen 2020