LED ZEPPELIN I : ALBUMIN SYNTYHISTORIA – osa 19

Toistaiseksi Zeppelinin Olympic studioiden äänityksistä on päässyt julkisuuteen vain harvoja kuvia. Alla ilmeisesti yksi vanhimmista, jossa Jimmy Page on studiopöydän ääressä äänitysinsinööri Glyn Johnsin tarkkaillessa vieressä.  

ZeppelinJimmPageGlynJohnsOlympic1969

Jimmy Page tuottajana

Uuden bändin soittajista eniten aikaisempaa kokemusta studiotyöskentelystä oli  basisti Jonesilla ja kitaristi Pagella.  Ainoana jäljelle jääneenä Yardbirds-soittajana Page oli alusta saakka selkeä bändin johtaja. Hän oli myös bändin miehistä varakkain ja varmistaakseen sen, ettei levy-yhtiö puuttunut mitenkään tuotantoon, rahoitti hän debyyttialbumin sessiot Lontoon Olympic-studioilla omasta pussistaan. Vielä tänäkin päivänä Led Zeppelin I kuulostaa erittäin elävältä, soundissa on preesensiä eli voimakasta läsnäolon tuntua.   Tämä johtuu siitä, että Page käytti äänityksissä muutamia tekniikoita jotka poikkesivat olennaisesti 1960-luvulla Englannissa tavallisesti käytetyistä tekniikoista. Alla lyhyt selvitys muutamista Pagen tuotannollisista kikoista, jotka paransivat levyn soundia.

Mikrofonien asettelu. Yleensä äänityksissä mikrofonit asetettiin lähelle soittajaa. Amerikkalaisilla levyillä ei aina ollut näin ja niinpä Pagekin halusi hyödyntää huoneen ambienssia sijoittamalla äänitysmikrofoneja myös huoneen toiseen päähän eli jopa 6 metrin päähän soittajasta. Tällä ratkaisulla äänite ”hengitti” paremmin kun musiikin tilantuntu parani olennaisesti.  Vasta paljon myöhemmin keksittiin termi ”ambientti soundi” jolla tosin nykyään tarkoitetaan paljon muutakin.

Vokaalivuoto. Yleensä vokalistin laulun vuotamista toisille ääniraidoille pidetään virheenä ja tavallisesti se pyritään korjaamaan.  Pagen mielenkiintoinen idea oli jättää nämä ”virheet” tarkoituksellisesti korjaamatta, koska se lisäsi äänitteen voimaa ja elävyyttä.

Käänteinen kaiku.  Page alkoi myös käyttää käänteistä kaikua (reverse echo). Termi tarkoittaa sitä että kuulija kuulee äänen jälkikaiun ENNEN varsinaista ääntä.

Led Zeppelinin debyyttilevyn esitykset ja kappaleet ovat erittäin vaikuttavia jo itsessään, mutta viimeisen silauksen tälle mestariteokselle antaa Jimmy Pagen nerokas tuotanto, jonka ansiosta albumista tuli niin hyvin aikaa kestävä. Led Zeppelin I kuulostaa selvästi ”uudemmalta” kuin monet muut 1960-luvulla Englannissa tehdyt albumit.

Harri Huhtanen 2020

TOP 10 Heinäkuu 2020

Alla Heinäkuun 2020 TOP 10 albumilistani 

genesistrespassvinyl

         ALBUMILISTA 151

  1. (01) GENESIS: Trespass (CD) (1970, p. 1985) (Re from 1/08) (1+2kk) 
  2. (02) LED ZEPPELIN: BBC Sessions (2CD) (R.1969-71, P. 1997) (3kk)
  3. ( – )  BOB DYLAN: Rough and Rowdy Ways (2CD) (2020) (UUSI)
  4. (06)   ERIC BURDON & THE ANIMALS: Winds Of Change (CD) (r.1967) (3kk)
  5. (05)   LEEVI AND THE LEAVINGS: Häntä koipien välissä (LP) (1988) (4kk)
  6. (03)   BEATLES: With The Beatles (CD) (1963, p. 2009) (2kk)
  7. ( –  )   NEIL YOUNG: Homegrown (LP) (r. 1974-75, P. 2020) (UUSI)
  8. ( – )   ARGENT: In Deep (LP) (1973) (UUSI) 
  9. (10) MELANIE: Madrugada (LP) (1974) (2kk)
  10. ( – )   DONOVAN: Melolow Yellow (LP) (1967, p 1971) (UUSI)

Harri Huhtanen 2020

 

Parhaat kitaristit! -osa 4

ledzeppelinjimmypage02   JIMMY PAGE (s. 1944)

Nykyään 76-vuotias Jimmy Page opiskeli jo teini-iässä kitarariffejä kuuntelemalla kaverinsa Jeff Beckin kanssa amerikkalaisia tuontilevyjä. 1960-luvulla Pagesta tuli arvostettu studiomuusikko, joka soitti Lontoossa sadoissa sessioissa. Niitä kaikkia ei ole vieläkään listattu ja usein myös Jimmyn nimi jäi pois levytyksistä, koska hän oli ”vain” sessiomies. Noina vuosina Page oppi kuitenkin valtavasti kitaransoitosta. Hän oppi hallitsemaan kaikkia mahdollisia tyylilajeja. Niinpä jo vuonna 1966 Yardbirds -yhtyeeseen liittyessään Page oli melkoinen virtuoosi, joka halusi kehittää Yardbirdsien soundia psykedeellisempään ja rokkaavampaan suuntaan.   Yardbirds käytännössä hajosi 1968, mutta Page ei lannistunut, vaan kokosi uuden bändin. Tuskin Page itsekään tajusi minkälaisen ”Jumalten Vasaran” hän oli saanut kasattua, sillä vuosina 1969-1973 Pagen uudesta Led Zeppelin yhtyeestä tuli maailman suosituin bändi.  Zeppelinin suosio jatkui koko sen olemassaolon ajan eli aina vuoteen 1980 saakka. Bändin rumpalin yllättävä kuolema aiheutti kuitenkin sen että Zeppelin hajosi ja Page jäi jälleen vaikeaan tilanteeseen. Vaikka Page oli kitaravirtuoosi ei hän ollut tottunut soittamaan sooloartistina ja niinpä Zeppelinin toiminnan loppuminen oli kova isku hänelle. Vasta vuonna 1988 Page pystyi julkaisemaan soololevyn Outrider, joka kuitenkin jäi melko vähälle huomiolle. Niinpä 1990-luvulla Page päätti omistautua tuottajan työhönsä remasteroimalla Zeppelinin 1970-luvun katalogia sekä julkaisemalla myös ennenkuulemattomia Zeppelin äänitteitä. Tämä työ jatkuu edelleen. Monet Pagen vuodesta 1990 lähtien julkaisemista Zeppelin kokoelmista ja remasteroinneista ovat olleet suuria kaupallisia menestyksiä. Zeppelinin musiikki kiehtoo edelleen ihmisiä ympäri maailmaa. Tähän on monta syytä. Yksi syy siihen on Pagen kitarointi. Erityisen hienosti Pagen taidot ainutlaatuisena ja innovatiivisena kitaristina tulevat esille niillä kymmenillä Zeppelinin keikoilla, joista on toistaiseksi julkaistu vain bootleg -levyjä.

Harri Huhtanen 2020

LED ZEPPELIN I : ALBUMIN SYNTYHISTORIA – osa 18

Edes bootleggarit eivät ole saaneet Zeppelinin debyyttialbumin sessionauhoista kuin pieniä pätkiä haltuunsa. Alla eräs kehno yritys debyyttialbumin sessioiden rekonstruoimiseksi. Ongelmana tässä on se, että tälläkin bootlegilla on vain kaksi kappaletta, jotka päätyivät julkaistulle albumille.  Ymmärtääkseni sessionauhat ovat tallessa ja siksi ihmettelen miksi Jimmy Page ei niitä virallisesti julkaise.    

ledzeppelinolympic

Lontoo, syys-lokakuu 1968 -osa 2
Ei tiedetä, miten monta sessiota Zeppelin soitti Lontoon Olympic studiolla syys-lokakuussa 1968. Muutamissa sessioista äänitettiin materiaalia, joka ei päätynyt ja jota ei ehkä ollut suunniteltukaan otettavaksi mukaan  debyyttialbumille ja näissä “ulko”-sessioissa koko bändi ei aina ollut edes paikalla. Siksi olen tässä selvityksessäni ottanut numerointiin mukaan vain ne sessiot, joissa äänitettiin materiaalia debyyttialbumille.

Toisessa äänityssessiossa (27.9.68) Lontoon Olympic-studioilla äänitettiin ainakin Babe I’m Gonna Leave You (Takes 8 &9) ja You Shook Me -kappaleita.  Sessioista on päässyt bootleg-markkinoille epätäydellinen 21 minuutin kestoinen Soundboard -nauhoitus, joka on julkaistu useammallakin Zeppelin -bootlegilla.

Kolmas sessio (28.9.68) äänitettiin seuraavana päivänä, mutta sen sisältöä ei tunneta.

Neljännestä sessiosta (3.10.68) tiedetäänkin jo huomattavasti  enemmän. Bändi, jonka nimeksi Olympicin nauhoissa kirjattiin edelleen Yardbirds äänitti tässä sessiossa otoksia (takes) ainakin seuraavista kappaleista:

Your Time Is Gonna Come
A Man I Know (myöhemmin Good Times Bad Times)
Babe I’m Gonna Leave You
Too Good (myöhemmin Communication Breakdown)
How Many More Times
Dazed And Confused

Viidennessä sessiossa (15.10.68) äänitettiin ainakin  Black Mountain Side  ja I Can’t Quit You Baby.

On harmillista, ettei Jimmy Page ole vieläkään julkaissut debyyttialbumin sessio -päiväkirjoja ja nauhoituksia. Uskon että nekin myisivät hyvin, koska kaikki Zeppelinin äänittämä musiikki kiinnostaa edelleen miljoonia ihmisiä.

Harri Huhtanen 2020

Bob Dylan: Rough and Rowdy Ways: listasijoituksia maailmalla – osa 1

Nykyään alkaa olla niin ,että joka kerta kun Dylan julkaisee omia sävellyksiä sisältävän albumin on se merkkitapaus maailmalla, sillä nämä julkaisukerrat muuttuvat yhä harvalukuisemmiksi. En silti usko, että tämä RARW -levykään on maestron viimeinen uusia sävellyksiä sisältävä albumi, mutta monet varmaan ajattelevat niin, koska tämäkin levy on menestynyt erittäin hyvin suuressa maailmassa. Alla ensimmäisen viikon listasijoituksia eri maissa:

dylanrough2020cdsSaksa 1
Irlanti 1
Uusi-Seelanti 1
Norja 1
UK  1
Skotlanti 1
Hollanti 1
USA 2
Australia 2
Belgia 2
Ruotsi 3
Italia 4
Suomi 14

Minulle ei ollut yllätys Suomen huono sijoitus. Vaikka Dylan on keikkaillut Suomessa lukuisat kerrat niin jostain syystä Dylanin levyt eivät vieläkään uppoa suomalaisyleisöön yhtä hyvin kuin esimerkiksi Neil Youngin levyt.  No, ehkäpä Dylanin suuruus joskus tulevaisuudessa ymmärretään myös täällä peräpohjolassa.

Harri Huhtanen 2020  

Bob Dylan: Rough and Rowdy Ways: arvosteluja – osa 3

Dylanin uuden albumin kansikuva on tällä hetkellä näyttävästi esillä Pariisissa 34 Rue Saint Guillaume -osoitteessa sijaitsevassa baarissa.

BobDylanrarwphoto

RARW -albumi herättää edelleen suurta mielenkiintoa maailmalla eli uusia arvosteluja on taas ilmestynyt paljon. Vaikka tiedän että suurin osa Winterluden lukijoista ymmärtää vain suomea ja englantia päätin tällä kertaa ottaa mukaan myös muun kielisiä arvosteluja. Uskoisin että Google-kääntäjällä niistä saatte jotain tolkkua. Suosituin suomalainen rocklehti Soundi on myös noteerannut Dylanin uutuuden ja arvostelu on kohtalaisen hyvin kirjoitttu, mutta lopputulos on erilainen kuin anglomaissa eli Soundin toimittajalta heruu levylle vain kolme tähteä.

Finland:
https://www.soundi.fi/levyarviot/levyarvio-vanhemman-valtiomiehen-monumentti-bob-dylanin-uutuus-ei-meinaa-mahtua-popmusiikin-kasitteen-alle/

USA + UK:
https://ew.com/music/music-reviews/bob-dylan-rough-and-rowdy-ways-review/

https://www.latimes.com/entertainment-arts/music/story/2020-06-12/bob-dylan-rough-and-rowdy-ways-album-review

Holland:
https://robsboots.nl/valse-profeet/

Germany:
https://www.rollingstone.de/reviews/bob-dylan-rough-and-rowdy-ways/

Catalan:
http://www.elpuntavui.cat/cultura/article/1809995-el-retorn-inspirat-del-poeta.html

French:
https://www.numero.com/fr/musique/bob-dylan-rough-and-rowdy-ways-nouvel-album-chansons-originales-tempest-prix-nobel-de-litterature-john-kennedy-john-lennon-prophete-hommage-anne-frank-jack-kerouac-william-ginsberg#/newsletter

Italian:
https://www.osservatoreromano.va/it/news/2020-06/il-filosofo-pirata-con-un-indirizzo-in-tasca.html

Harri Huhtanen 2020

LED ZEPPELIN I : ALBUMIN SYNTYHISTORIA – osa 17

Lontoon Olympic Studios on legendaarinen, sillä siellä levyjään äänittäneitä huippuartisteja on nykyään jo yli 100! Listaus löytyy täältä:   https://en.wikipedia.org/wiki/Olympic_Studios .

olympic

Lontoo, syys-lokakuu 1968 -osa 1

 Nykyaikana tuntuu mahdottomalta ajatus siitä, että jos bändi soittaa / ei soita jollain ulkoilmafestivaalilla niin ettei siitä myöhemmin ole tietoa!  Zeppelinin virallisella sivustolla kuitenkin yleisökommenteissa pohditaan sitä päättyikö syksyn 1968 Skandinavian kiertue Göteborgiin (15.9.68) vai Malmöön (17.9.68). Pääotsikossa lukee että Malmön keikka peruutettiin, mutta muutama kommentaattori vakuuttaa olleensa paikalla Malmön keikalla!

Olipa totuus mikä hyvänsä tulevan Zeppelinin soittajat palasivat Englantiin syykuussa 1968 ja (epävirallisen tiedon mukaan) harjoittelivat Zeppelinin debyyttialbumin kappaleita kahtena päivänä (23.-24.9.68) Jimmy Pagen kotona PANGBOURNEssa. Heti seuraavana päivänä (25.9.68) he siirtyivät Lontoon kuuluisalle Olympic -studiolle , mutta se mitä äänitettiin ensimmäisenä sessiopäivänä ei ole tätä kirjoitettaessa (2020) tiedossa.

Harri Huhtanen 2020

 

Bob Dylan: Rough and Rowdy Ways: arvosteluja – osa 2

bobdylan2019
Normaalisti Dylan on lähes koko ajan kiertueella. Korona -pandemiasta johtuen hän ei ole voinut konsertoida 7 kuukauteen, mikä on täysin poikkeuksellista. Ensin peruttiin Japanin kiertue ja sen jälkeen USA:n kesäkiertue 2020.   Nyt uusia osakiertueita ei ole enää julkaistu ja koska Korona -tilanne on edelleen USA:ssa paha lienee selvää, ettei Dylan voi konsertoida ainakaan siellä.  Euroopassa sen sijaan Korona on jo hellittämässä otetaan, joten ehkäpä seuraavaksi näemme Dylanin taas Euroopassa?

Metacritic -sivusto kerää arvosteluja maailmalta ja laskee niiden perusteella levylle yhden pisteluvun, joka perustuu kymmenien, joskus jopa satojen arvostelujen pistelukujen keskiarvoon. Metacritic käyttää pistelukuja 0-100, jossa 100 tarkoittaa sitä että kaikki ovat antaneet levylle 5 tähteä eli mikäli arvosteluja on riittävästi ei kukaan voi päästä tuohon maagiseen lukuun. Dylanin uudesta RARW -levystä  ohjelma on löytänyt tähän mennessä 21 arvostelua, joiden pisteluvuksi tulee huikeat 94! RARW on siis ainakin arvostelijoiden suosikki. Myöhemmin saamme tietää miten ostava yleisö on reagoinut levyyn. Alla taas uusimpia RARW -arvosteluja maailmalta:

https://www.theguardian.com/music/2020/jun/20/bob-dylan-rough-and-rowdy-ways-review-enthralling-mischievous-and-very-male

https://www.telegraph.co.uk/bob-dylan/

https://www.thetimes.co.uk/article/music-review-rough-and-rowdy-ways-by-bob-dylan-7n7m0nsq3   (tämä arvostelu valitettavasti avautuu kokonaisena vain tilaajille)

https://www.mojo4music.com/articles/bob-dylan-rough-and-rowdy-ways-review

Harri Huhtanen 2020

Parhaat kitaristit! -osa 3

01   JIMI HENDRIX (1942-1970)

jimihendrixstudio

Wikipediasta löytyy Jimi Hendrix -otsikolla biografiat 95 eri kielellä! Tämä kertoo aika hyvin lyhyen, mutta loistokkaan uran tehneen miehen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Suurelle yleisölle hän oli ja on legenda, muusikoilla ja erityisesti kitaristeille hän on ennenkaikkea musiikillinen esikuva ja innoittaja.

Elinaikanaan Jimi ehti julkaista vain kolme studiolevyä vuosina 1967-68. Vuonna 1970 hän valmisteli neljättä studioalbumiaan New Yorkissa. Erityisesti äänityksiä tehtiin kesällä 1970 hänen omassa, uudessa Electric Lady Studiossaan. Levyn oli tarkoitus ilmestyä loppuvuodesta 1970. Jimi suunnitteli siitä tupla- tai tripla-albumia. Eräitä tulevan albumin kappaleita Jimi soitti livenä jo 26.elokuuta 1970,  uuden kotistudionsa virallisessa avajaisjuhlassa. Sitten Jimi lähti Eurooppaan ja kuoli traagisesti Lontoossa 18.syyskuuta 1970. Työ jäi kesken. New Yorkiin jäi iso kasa julkaisemattomia studionauhoja. Osa kappaleista oli jo miksattu valmiiksi (Final Mix), osa oli ”raaka” miksauksia (Rough Mix), sitten oli iso joukko viimeistelemättömiä kappaleita (Unfinished Songs).  Kaikkiaan julkaisemattomia kappaleita on tunnistettu jo yli 30. Osa näistä julkaistiin jo vuonna 1971 The Cry of Love -albumilla. Sitten seurasi vuosikymmeniä kestänyt jakso, jolloin Jimin perikunta taisteli levytysten oikeuksista erilaisten liikemiesten kanssa ja riidat saatiin ratkaistua oikeudessa vasta 1995, jolloin julkaisuoikeudet siirtyivät Jimin perikunnan perustaman yhtiön haltuun:

https://www.jimihendrix.com/experience-hendrix-llc/

Uuden yhtiön ensimmäisiä julkaisuja oli First Rays of the New Rising Sun (1997), jolla yritettiin ikään kuin rekonstruoida vuoden 1970 julkaisematta jäänyt studioalbumi.  FROTNRS:in 17 kappaleesta lähes kaikki ovat niitä, jotka oli suunniteltu julkaistavaksi loppuvuoden 1970 albumilla. Tosin Jimin muistiinpanoista ei selviä aikoiko hän julkaista  tupla- vai peräti tripla-albumin. Uutta materiaalia hänellä olisi kyllä ollut riittävästi triplaakin varten. Myöhemmillä Experience Hendrix LLC:n julkaisuilla on ilmestynyt lisää vuoden 1970 sessioiden julkaisematonta materiaalia.

Studiossakin Jimi soitti usein samoin kuin livenä eli hyvin luovasti. Parhaimmillaan hän oli kuitenkin vuosien 1966-1970 keikoilla, joita on edelleen julkaistu valitettavan vähän virallisesti. Kannattaa kuitenkin suosia virallisia julkaisuja, sillä niillä äänenlaatu on yleensä parempi kuin bootlegeilla. Jos joku nyt kiinnostui Hendrixin keikoista niin voi aloittaa vaikka täältä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Jimi_Hendrix_live_albums

Luvassa on kymmeniä tunteja mielenkiintoista jammailua ja ainutlaatuista kitarointia rockkitaristien ”Bachilta”!

Harri Huhtanen 2020

 

Parhaat kitaristit! -osa 2

jimihendrix

Parhaat kitaristit 2020  (Top5)

01  JIMI HENDRIX (1942-1970)
02  JIMMY PAGE (s.1944)
03  JEFF BECK (s.1944)
04  ALVIN LEE (1944-2013)
05 NEIL YOUNG ( s. 1945)

Kitaristien kohdalla listan tekeminen oli tuskien taival, sillä minulla oli mielessä noin 20 kitaristia, jotka ehdottomasti kuuluisivat tälle listalle. Päätin kuitenkin että julkaisen kaikista muusikoista vain tällaisen TOP5 listan ja uusin sen vuosittain eli kun huippunimiä jäi nyt tämän 2020 listan ulkopuolelle niin he varmaan pääsevät esille myöhempien vuosien listoilla. Tarkoitukseni on kirjoittaa lyhyt perustelu jokaisen huippukitaristin osalta. Alunperin olin päättänyt että olen radikaali ja pudotan Jimi Hendrixin kakkoseksi, mutta mitä enemnän asiaa mietin niin sitä vaikeammaksi pudotusideani tuli, koska Jimi on kuitenkin täysin omassa luokassaan! Tavallaan hän on rockkitaristien ”Bach”.

Harri Huhtanen 2020